Etsin hyviä kirjoja , jotka käsittelevät talvisotaa, jatkosotaa, toista maailmansotaa ylipäätään. Eli kirjavinkkejä niihin. |
12 |
|
|
|
Aiheesi on todella laaja, etkä kertonut haluatko vinkkejä tietokirjoista vai romaaneista, joten alla on vinkkejä molemmista:Simo Holopainen: Me jouduimme sotaan : viimeiset veteraanit kertovat : 20 kohtaloa talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodastaPekka Visuri: Suomen sodat 1939-1945 : selviytyminen maailmansodastaTapio Saarelainen: Simo Häyhä : talvisodan legendaarinen tarkka-ampujaIlkka Enkenberg: Talvisota väreissäVille Jalovaara: Helsinki 1944 : taistelu pääkaupungistaMikko Porvali: Syvärin takana : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941–43 ja Kohti itää : Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941sota-aika romaaneissarintamalle sijoittuvia sotaromaaneja ovat kirjoittaneet esimerkiksi Pekka Jaatinen, Esa Anttala, Atso Haapanen... |
Mistä voisin löytää kirjan, jossa on talvi- ja jatkosodissa asevelvollisina palvelleiden sotilaiden nimet aakkosjärjestyksessä kunnittain? |
71 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla matrikkelisarja Suomen rintamamiehet 1939-45, jossa on 21 osaa ja useita täydennysosia, joista viimeisin ilmestyi 1990. Ensimmäinen sarjan osa ilmestyi 1973. Rintamamiehet on sarjassa järjestetty kylläkin divisioonittain.Suomen rintamamiehet 1939-45 Vaskissa |
Kirjeessään "Kirje 1940-2-21" Presidentti Kyösti Kallio kertoo, että "mukana seuraa muistoruno Paavosta", jossa Paavo viittaa hänen tyttärensä Kainon… |
75 |
|
|
|
Runoa ei löytynyt Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta. Runo on voinut säilyä jossakin arkistossa tai sukulaisten hallussa. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi Kansallisarkistosta tai Keskustan ja maaseudun arkistosta, https://keskusta.fi/yhteystiedot/keskustan-ja-maaseudun-arkisto/Paavo Pihlajamaasta löytyi sangen vähän tietoa. Vanhoista sanomalehdistä löytyy muutamia uutisia, joissa hänet mainitaan, mutta mahdollinen kuolinilmoitus osunee vuodelle, jonka digitoidut sanomalehdet eivät ole vapaasti saatavilla.Löytämäni Kuhmon sotatapahtumat eivät suoranaisesti selitä Pihlajamaan kaatumista. Lisää tietoa Kuhmon sotatapahtumista on seuraavissa teoksissa:Kuoleman kujanjuoksu-Talvisota Kuhmon rintamalla, Väinö Mononen, Alfamer Oy. ISBN 952... |
Lapsena mummolassa Parkanossa muistan selailleeni kirjaa, jossa muistikuvani mukaan oli perustiedot ja kuva sankarivainajistamme - mukana myös vaarini nuorena… |
94 |
|
|
|
Suomen sodissa taistelleista on ilmestynyt useita matrikkeleita. Tunnetuin lienee Olavi Antilan toimittama Suomen rintamamiehet 1939-1945 -sarja, joka ilmestyi vuosien 1972 ja 1980 välillä. Sarjan osat oli jaoteltu divisioonittain, ja eri osiin julkaistiin myöhemmin täydennysosia. Moniin koteihin hankittiin ne osat, joista löytyi oman suvun sotilaita.
Sankarivainajista on erikseen ilmestynyt Suomen sankarivainajat 1939-1945, josta löytyy kuitenkin vain osat Kymen lääni, sekä Turun ja Porin lääni, osat I ja II.
Finnasta (https://www.finna.fi/) löytyy myös sarjaan kuulumaton yksittäinen teos Parkanon sankarivainajat 1939-1945 (toim. Jorma Riutta, 1991).
Toivottavasti joku yllä mainituista on etsimäsi teos. |
Yleensä Motto maljassa on vuosiluvut 1939-1940. Minun maljassani on 1939-1942. En ole nähnyt tätä vuosilukua toisissa. Osaisiko joku kertoa, että miksi… |
639 |
|
|
|
Jatkosodan aikana Riihimäen lasi valmisti talvisodan muistomaljaa ('Mottimalja') alkuperäisestä poikkeavin vuosiluvuin.
Mottimalja 1939-1942; maljakko / muistoesine; muistomaljakko | Turun museokeskus | Finna.fi Hagelstam & Co | Mottimalja 1939-1944 |
Mistä löydän karttakuvia Talvisodan ajalta Suvilahden, Suojärven ja Kollaanjoen taisteluista? |
142 |
|
|
|
Maapuolustuskorkeakoulun kirjasto voisi olla oikea paikka hakuihin. Linkki yhteystietoihin
Joitakin karttoja löytyy myös yleisten kirjastojen kokoelmista esim. Talvisodan kartta 1939-1940 : sodan tapahtumat ja paikat kartalla. Linkki Helmet hakuun
Veteraanien perintö sivustolla on myös joitakin karttoja. Linkki sivuille |
Rauhan tervehdys! Mistä voisin löytää vuoden -72 tai -74 vuoden Hymy-lehtiä? Etsin lehteä em. vuosilta, jonka kannessa on useita (5-7) pääkalloa kuvattuna… |
144 |
|
|
|
Kansallsikirjaston kokoelmissa Helsingissä on periaatteessa kaikki Suomessa julkaistut aikakauslehdet.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-aikakauslehdet
Hymy-lehden numeroita vuosilta 1972-1977 voi lukea mikrofilmeiltä Kansalliskirjaston tiloissa.
Tarkemmat ohjeet kokoelman käytöstä kannattaa kysyä suoraan Kansalliskirjaston neuvonnasta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta.
Mikäli haluat etsiä vanhoja Hymy-lehtiä omaksesi, vaihtoehtona ovat lähinnä kirpputorit ja antikvariaatit.
Hymy-lehteä kustansi Yhtyneet kuvalehdet, myöhemmin Otavamedia. Jälkimmäisen asiakaspalvelusta voinee tiedustella, onko heillä lehtiarkistoa, josta löytyisi hakemasi numero.
Otavamedian yhteystiedot: https://... |
Onko talvisota/kaukopartio/Suomi-Neuvostoliitto sota 1940-1945 kirjoja saatavana Englannin kielellä. |
168 |
|
|
|
Varsinkin talvisodasta on kirjoitettu tai käännetty englanniksi useitakin kirjoja. Alla on lähinnä uudempia tietokirjoja aiheesta. Lisää löytyy esimerkiksi finna.fi-palvelusta hakemalla hakusanoilla talvisota ja jatkosota sekä rajaamalla kieleksi englannin ja aineistotyypiksi kirjan.
Campbell, David. Soviet Soldier versus Finnish Soldier: The Continuation War 1941 - 45. Osprey, 2020.
Edwards, Robert. White Death: Russia's War on Finland, 1939 - 40. Weidenfeld & Nicolson, 2006.
Jowett, Philip. Finland at War 1939 - 45. Osprey, 2006.
Kinnunen, Tiina & Kivimäki, Ville (toim.). Finland in World War II: History, Memory, Interpretations. Brill, 2012.
Lunde, Henrik O. Finland's War of Choice: The Unitidy Coalition of a Democracy... |
Olin noin kymmenvuotiaana aivan haltioiutunut kirjasta, jossa kerrottiin elämästä talossa maaseudulla sota-aikana. En muista kirjasta muuta kuin että talosta… |
153 |
|
|
|
Lumitunneleista tulee mieleen Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä.
"Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta esiin äänettömiä... |
Kun luovutettujen alueiden väkeä asutettiin Suomen uusien rajojen sisälle, määrättiin maatalousväelle sijoituspaikat, kun taas muu siirtoväki sai valita uuden… |
159 |
|
|
|
Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Tietoa siitä, oliko sijoituspaikka määrätty vai oma valinta, ei valitettavasti löytynyt.
Verkossa on vapaasti luettavissa Suomen Kuvalehden artikkeli Suursaaren asukkaasta, joka palaa sotavuosien jälkeen ensimmäistä kertaa kotisaarelleen 1990-luvulla: turistipalaa.pdf (suomenkuvalehti.fi)
Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019). Näistä kirjoista löytyy tietoa väestönsiirroista ja evakkotaipaleesta kiinnostuneelle. |
Muistahan Rajajoen rautatie/kävelysillan, jonka toisella puolella oli Neuvostoliitto. Muistelen kuuulleeni, että Talvisodan puhjetessa sillan yli hyökkäsi… |
254 |
|
|
|
"Muutamia minuutteja ennen seitsemää saapui rajakersantti Lauri Kuittu vartiopaikalleen Rajajoen sillalle. -- Sillalle tultuaan Kuittu ihmetteli, ettei toinen vartiomies Hätönen ollutkaan siellä. No, hän hoitaisi tehtäviä siihen saakka yksin. Samassa Kuittu vilkaisi Neuvostoliiton puoleiseen päähän siltaa: Sinne oli tullut toistakymmentä venäläistä sotilasta ja upseeri, joka marssi keskelle Rajajoen siltaa kelloaan katsellen. Kuittu huomasi kuinka sotilaat kohottelivat kivääreitään ja tunsi olevansa maalitauluna. -- Sitten Kuittu huomasi punaupseerin menevän miestensä luo ja sanovan näille jotakin. Tämän jälkeen jotkut sotilaista amnpuivat ilmaan laukauksia. Aivan kuin varoitukseksi."
"Nyt Kuittua vietiin. Salamannopeasti hän syöksyi... |
Onko julkaistu arabian kielellä Suomen talvisotaa ja / tai jatkosotaa käsitteleviä kirjoja ? tai suomen historiaa arabiaksi? |
181 |
|
|
|
Arabiaksi on melko vähän kirjoja Suomesta, suomen historiasta tai talvi- ja jatkosodasta.
Helmet haku löysi yhden kirjan Suomen historiasta Iktashef Finlanda / [Liisa Suvikumpu ; tarjamat = translated by Youssef Naja]. Helmet.fi
Hieman enemmän tietoa löytyy yleensä Suomesta ja suomalisista. Helmet.fi
Myös WorldCat haku löytää muutaman teoksen. Tosin ainakin kaksi niistä on Kalevala. Worldcat.org
Arabiankielisellä haulla löytyy hieman tarkemmin (?) suomen historiaa arabiaksi, mutta suurin osa niistä on lehtiartikkeleita. Worldcar.org |
YLE Areenassa mainittin "Peuron talon taistelu", noin 20km Juntusrannasta, vuonna 1940. Ilmeisesti ainoa kahakka Suomen armeijan ja Kuusisen… |
203 |
|
|
|
Peuron talon tapahtumia käsitellään esimerkiksi Seppo Kämäräisen toimittamassa kirjassa Talvisodan toiset kasvot : rajan kansa pystykorvakiväärin ja rotanhäntäpistimen välissä 1939–1940 (Myllylahti, 2011).
"Kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, jäi Suomussalmella evakuoimatta yli 1600 siviiliä. He jäivät hyökkäävän Puna-armeijan valtaamalle alueelle. Alkoi outo vaihe maamme historiassa. Osa näistä siviileistä vangittiin omiensa ilmiantojen perusteella ja tuomittiin, osa ryhtyi yhteistoimintaan neuvostovallan kanssa."
"Seppo Kämäräisen kirja Talvisodan toiset kasvot perustuu sota-ajan tapahtumiin ja tuo uutta tietoa itäisen Suomussalmen kansan katkerista vaiheista. Kirjasta löytyy muun muassa kuvaus, kun suomalaiset... |
Mikähän mahtaa olla sellainen kirja, tehty joskus 1930-luvulla, jossa on seikkaperäisesti valokuvia ja ohjeita venäjän armeijalle Suomen miehittämiseen? On… |
287 |
|
|
|
Ohto Manninen on dokumentoinut teoksessaan Miten Suomi valloitetaan: Puna-armeijan operaatiosuunnitelmat 1939-1944 (Edita, 2008) keskeisimmät Stalinin johdolla Suomea ja Baltian maita vastaan laaditut hyökkäyssuunnitelmat.
|
Katsoin aamulla Areenasta Itse valtiaat - sarjaa. Ohjelman lopussa presidenttien keskustelussa presidentti Koivisto toteaa, että hän " kolme ja puoli vuotta… |
386 |
|
|
|
Aloitetaan siitä, että milloin vaaleja on järjestetty. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuonna 1944 ei Suomessa järjestetty vaaleja, vaan eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta 1945 ja kuntavaalit (tuolloin kunnallisvaalit) saman vuoden joulukuussa.
Vuonna 1944 ei järjestetty presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittiin C. G. E. Mannerheim poikkeuslailla (ks. esim. Wikipedia-artikkeli Suomen presidentin valinnasta 1944). Varsinainen presidentinvaali järjestettiin seuraavan kerran vuonna 1946.
Sodan aikaisesta politiikasta voi lukea lisää esim. täältä: https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopolitiikan-pitka-kaari/sota-a…
Sodan jälkeisistä vaaleista löytyy tietoa niinikään Suomen eduskunnan verkkojulkaisusta Suomen... |
Toivoisin tietoja talvisodan aikana kulkeneesta aluksesta s/s Björneborg. Missä kulki, mahdollisesti miehistöluettelo? |
187 |
|
|
|
Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta?
Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/
Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021):
Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html.
Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_upotetuis…
Äänimeri.... |
Tyhjästä, tyhjästä on niin paha nyhjästä astu siis auttamaan itse itseäsi. Näin kirjaili kenraali A. Airo vankilassa huopaansa. Mistä (laulunäytelmästä) tämä… |
410 |
|
|
|
Ilmari Turjan kuvauksen mukaan kenraali Airon vankeusaikanaan huopaan kirjailemat sanat olivat seuraavanlaiset:Loimena nukka / kuteena sukka / oma huopa jaaritteli / vaeltajaa maanitteli / nukkumaan / unholaan / unissasi askeleella / olet Ristintaipaleella [näiden kahteen palstaan jaettujen rivien yläpuolella oli vielä signeeraus "1945 AFA"]Airo selvitti säkeiden taustaa Turjalle näin: "Se on muisto piinaviikoilta Valpon sellissä. Minun hermoni oli päätetty murtaa ja pakottaa olemattomiin tunnustuksiin riistämällä minulta kaikki vangin oikeudet. Minulta otettiin pois kello, kynät, paperi, tulitikut, tupakka ja yleensä kaikki, millä hiukankin voisi aikaansa kuluttaa. Kun olin sairaana ja kuumeessa, toi vaimoni minulle tämän huovan, koska... |
Saiko talvisodassa kadonneen sotilaan puoliso mitään avustusta, jos ei tiedetty onko sotilas kuollut vai joutunut vangiksi tai kadonnut omasta tahdostaan? |
272 |
|
|
|
Sodassa kadonneen omaisuutta ei voitu jakaa eikä leski voinut saada eläkettä tai muuta tukea niin kauan kuin sotilas oli merkitty pelkästään kadonneeksi. Tämän seurauksena puolustusministeriön alaisuuteen perustettiin kuolleeksijulistamistoimisto selvittämään kadonneiden kohtaloita. Sotaolosuhteissa kuolleeksi julistamisen saattoi tehdä puoli vuotta katoamisen jälkeen.
Vastausta kysymykseesi kannattaa tiedustella myös Maanpuolustuskorkealoulun kirjastosta. Kirjaston kokoelmat sekä palvelut ovat myös siviiliasiakkaiden käytettävissä.
Lisätietoa:Arkistojen portti: Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto
Jarmo Nieminen: Viime sotien suomalaiset kadonneet. Ammattisotilas 3/2008Raija Ylönen-Peltonen: "Vain sodassa... |
Kun Talvisota alkoi, milloin Neuvostoliiton lähetystöväki poistui Helsingistä? Minne he menivät, Eestiinkö? Lähtivätkö laivalla vai lentokoneilla? |
309 |
|
|
|
Teoksesta: Talvisota : kronikka, Gummerus 1989, löytyy seuraava tieto. Maanantaina 4.12.1939 ulkovaltojen diplomaatit poistuvat Helsingistä. "Höyrylaiva Donaulla kohti Tallinnaa pääsee viimein lähtemään 443 saksalaista, 69 Neuvostoliiton Helsingin lähetystön henkilöä (joukossa mm. asiainhoitaja ja 144 muuta ulkomaalaista. |
Mitkä kirjat kuvaavat tavallisten helsinkiläisten elämää sota-aikana? Etenkin II maailmansodan aikainen Helsinki kiinnostaa, sekä elokuvat aiheesta. |
844 |
|
|
|
Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaa kuvaavia teoksia
Markus Leikola, Sakean veren vuosi.Helsinkiläiset sisarukset Erik ja Hedvig, sisäsuomalaiset Unto ja Matti sekä Helsinkiin muuttanut Aliina aikuistuvat sisällissodan jaloissa omalla tavallaan.
Kjell Westö, Missä kuljimme kerranTyöläisten hellahuoneissa ja rikkaiden salongeissa, Vallilan kapakoissa ja kesäisen Hangon tenniskentillä, punaisten valtaamassa pääkaupungissa ja ylhäisön illallisilla, monen suvun ja perheen tarinaa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle.
Sari Näre, Helsinki veressä - naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa Havainnollistaa Helsingin eri kulmilla käytyä sisällissotaa nuorten ja lasten näkökulmasta sekä punaisten ja valkoisten naisten... |