| Mistä voisin löytää Suomea koskevia runoja? |
1685 |
|
|
|
Suomesta kertovia runoja on muun muassa seuraavissa kirjoissa:
Juuret Suomessa: ulkosuomalaisten runoantologia,
Kotimaani: itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa,
Suomeni laulut,
Suomi synnyinmaani sekä
Suuri runokirja: valikoima perinteistä suomalaista runoutta
|
| Löysin vinttiä siivotessa kaksi grafiikkataulua, kaupunkikuvia, Helsinki ja Oulu. Alla lukee molemmista Finlandia 1-9. Taiteilijan nimeä ei ole. Valoa vasten… |
1393 |
|
|
|
"Vanhojen tavaroiden aarrekirja" -teos (2001) opastaa jonkin verran taiteen keräilyharrastukseen. Siinä on myös mukana Arabian leimat. Hyvä johdatus siihen, miten Helsinkiä on kuvattu kuvataiteessa on Helsingin kaupunginmuseon julkaisu "Rakas Helsinki", jossa kerrotaan myös teosten julkaisemista massapainotuotteiksi. Suomalaisia maisemia esittelevä litografia teos "Finland framstäldt i teckningar" -teos julkaistiin 1845-52, sen tekijöinä oli mm. Magnus von Wright.
|
| Tiedustelen että onko saatavana televisiossa esitettävää Hovimäki-sarjaa videona? |
1367 |
|
|
|
Hovimäki-sarjaa on saatavana videona. VHS-kaseteilla on osat 1-44, joista lähes kaikki on myös Kouvolan kirjastossa. Tällä hetkellä ainakin osat 1-22 ovat hyllyssä. DVD-levyinä sarjaa saa myös, osat 1-11 on Kouvolan kirjastossa, ovat kuitenkin nyt lainassa.
|
| Mikä on Lapin läänin pohjoisimman pisteen leveyspiiri? Mikä on Lapin läänin eteläisimmän pisteen leveyspiiri? Mikä on Oulun läänin pohjoisimman pisteen… |
2521 |
|
|
|
Maantieteelliset koordinaatit ja läänijaot ovat samanaikaisesti nähtävissä Googlen APRS-kartoissa, jotka löytyvät osoitteesta: http://aprs.he.fi/
Sivuston käyttäminen on täysin maksutonta, mutta sisälle kirjautuessa pitää antaa jokin nimi 'nickname'-kenttään.
Kartan vasemmassa laidassa olevilla '+'- ja '-'-näppäimillä voit muunnella kartan mittakaavaa.
|
| Etsin sanomalehtiuutista 1.7.1863 tapahtuneesta tervavene/lauttaonnettomuudesta. Olen kuullut, että jossakin lehdessä asiasta olisi ollut juttu. |
1119 |
|
|
|
Oulun kaupunginkirjastosta ilmoitettiin, että uutista ei löydy oululaisista lehdistä.
Kansalliskirjasto (eli Helsingin yliopiston kirjasto) ylläpitää internetissä Historiallista sanomalehtikirjastoa, jonka tavoitteena on saada digitaaliseen muotoon kaikki Suomessa vuosina 1771-1890 ilmestyneet sanomalehdet. Pääset itse selailemaan lehtiä osoitteessa: http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/
Kannattaa muistaa, että tuona aikana Suomessa ilmestyi lähinnä vain ruotsinkielisiä lehtiä. Haussa kannattaa siis käyttää myös ruotsinkielisiä sanoja.
|
| Ketkä artistit pääsivät laulamaan soolo-osuuksia alkuperäiskappaleella "Maksamme Velkaa"? |
3374 |
|
|
|
Laulajien järjestys:
Heinäsirkka
Pate Mustajärvi
Tiina Tiikeri
Pave Maijanen
Tuula Amberla
Martti Syrjä
Ismo Alanko
Neumann
Lähteet:
"Pure Finnish rock = Aitoa Suomirockia : Poko Rekordsin historia 1977-2004 : lyhyt oppimäärä : 100 biisiä 5 CD:tä"
(Poko Records, 2004) CD
http://www.eppunormaali.net/keskustelu/YaBB.pl?board=yleinen;action=pri…
|
| Minulla on 40 luvulta olevia kolikoita 1markka v.45 1markkav.48 markkav.46 markkav.v.47 5markkaav.46 |
1016 |
|
|
|
Esimerkiksi lähimmästä kaupunginkirjastostasi, voit kysyä seuraavia kirjoja: Talvio, Tuukka Suomen rahat, Suomen rahat arviohintoineen 2002 ; Keräilijän opas, Suomi Rahat ja setelit 1999 ; arviohintoineen ; 1811-1999.
Voit ottaa myös yhteyttä Suomen Rahamuseoon puh. 010195702 http://www.rahamuseo.fi/ tai Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen http://www.snynumis.fi/sny/sny.htm tai Rahaliike Holmastoon http://www.holmasto.com/ Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min) sähköpostiosoite: holmasto@holmasto.com.
|
| Minkä niminen bändi esiintyi Muuvi 2007 -ohjelman lopussa? |
1076 |
|
|
|
Muuvin tämänvuotinen voittaja oli Magyar Posse -yhtyeen video Whirlpool of Terror and Tension, joka myös esitettiin palkintogaalassa viimeisenä.
|
| Onko nuottikirjaa jossa on nuotit laululle Tuulilasin nurkkaan? |
1702 |
|
|
|
Hei, tällainen nuottikirja on tilattu kirjastoon, mutta sitä ei ole vielä saatu meille. Kyseessä on uusi julkaisu, ja jos hyvin käy, se tulee meille noin kuukauden kuluessa. Siihen on kuitenkin jo jätetty kolme ennakkovarausta, joten jos haluat lainata tämän nuottikokoelman, Sinunkin kannattaa jättää varaus (1 euro) tai sitten odottaa, kunnes varausjonossa olevat ovat sen ensin lainanneet.
Julkaisun nimi on Suomipop 2007, ja sen kustantaja on F-Kustannus ja julkaisuvuosi siis 2007. Kokoelman on toimittanut Ari Leskelä.
ISBN 978-952-461-121-3
ISMN-TUNNUS M-55008-147-5
|
| Muistelen, että jokunen vuosi sitten olisi ilmestynyt hieman erilainen matkailuopas Suomesta, jossa olisi listattu ja esitelty kaikki Suomen kummallisimmat… |
1794 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Erlend Loen humoristinen romaani Tosiasioita Suomesta (alkuteos Fakta om Finland), joka ilmestyi suomeksi 2002. Toinen mahdollinen teos voisi olla 123 erikoista matkakohdetta Suomessa, toim. Marko Lysmä, Autoliitto 2006. Molemmat teokset ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta www.helmet.fi .
|
| Mistä löytyisi kansallispukuja koskevia arkistoja |
749 |
|
|
|
Suomen kansallispukukeskus (www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/index.htm)
Jyväskylässä ja Suomen kansallispukuneuvosto (www.kansallispukuneuvosto.fi/) Helsingissä tallentavat ja dokumentoivat suomalaisia kansanpukuja ja perinteistä pukeutumista. Yhdessä he ovat koonneet Kansallispukutietokannan: www.kansallispuvut.fi, josta saa kattavasti tietoa suomalaisista kansallispuvuista.
Suomen kansallispukukeskuksen tietopalvelu ja käsikirjasto ovat kaikille avoimia.
|
| Mistä löydän kansallispukuja käsittelevää aineistoa? |
848 |
|
|
|
Muutamia esimerkkejä kansallispukukirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Netissä olevaa tietoa:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Savonlinnan opettajankoulutuksen laitoksen oppilaiden tekemä sivusto:
http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/kansallispuvut/index.htm
Tietoa ja linkkejä löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallispuvut
Kansallispuvut on kysytty aihe Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia vastauksia on palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
|
| Minä olen 22-vuotias saksalainen opiskelija, joka opiskelee suomea. Tulen syksynä vaihto-opiskelijaksi Suomeen ja haluan parantaa kielitaitoani. Sen takia… |
1412 |
|
|
|
Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa (WSOY 2000, käännetty myös saksaksi nimellä Ohne Hemd) voisi olla kiva. Kieli on tosin osittain nuorten puhekieltä, mutta jos pystyt hankkimaan myös saksankielisen luettavaksesi niin se voi helpottaa.
Reija Kaskiaho kirjoittaa realistisia nuortenkirjoja ja aiheita on teiniraskaudesta (Rastas, WSOY 2005) koulukiusaamiseen (Veitsenterällä, WSOY 2004) ja perheväkivaltaan (Ajolähtö, WSOY 2006).
Kirsi-Marja Niskasen Vastaamatta jääneet puhelut (Otava 2006) kertoo autokolarissa kuolleen pojan ystävistä ja surutyöstä.
Salla Simukka on yksi nuorten elämää parhaiten kuvaavia nykykirjailijoitamme. Kipinä (WSOY 2006) ja Virhemarginaali (WSOY 2007) kertovat Prometheus-leirillä ystävystyvistä Tapiosta ja... |
| Ketkä henkilöt osallistuivat Suomen kuninkaanvaaliin? |
1321 |
|
|
|
Suomen eduskunta valitsi 9. lokakuuta 1918 Suomen kuninkaaksi Hessenin prinsi Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kasselin. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen eduskunta oli vajaalukuinen. Punaisten tappion takia eduskunnassa ei ollut vasemmiston edustajia ja tynkäeduskunnassa oli enimmillään 111 kansanedustajaa. Vesa Vareksen Kuninkaan tekijät – suomalainen monarkia 1917-1919, myytti ja todellisuus –teoksen mukaan ”Friedrich Karlin valitsemisen esittäjäksi oli valittu vanhasuomalainen talonpoika J. E. Antila ja kannattajaksi ruotsalainen aristokraatti Wrede. Valinta ja sen sisältämä symboliikka oli tarkkaan harkittu: talonpoikainen suomalainen kansa esitti kuninkaan valintaa, ja suomenruotsalainen ylimystö yhtyi siihen – kansallisen... |
| Milloin postiäänestys tuli Suomessa käyttöön? Miten "oteäänestys" (niinkö se oli?) poistui, ja miten se toimi käytännössä? |
5490 |
|
|
|
Ennakkoäänestys eli ns. postiäänestys tuli ensimmäisen kerran käyttöön vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.
"Oteäänestys" tarkoitti ennakkoäänestystä edeltänyttä käytäntöä, jossa kotipaikkakunnalta tilapäisesti poissa olleet henkilöt pystyivät äänestämään muualla hankkimalla otteen oman äänestysalueensa vaaliluettelosta. Oma äänestysalue määrittyi (ja määrittyy edelleen) asuinpaikan mukaan.
Tietolähteet:
Nousiainen, Jaakko: "Suomen poliittinen järjestelmä" (WSOY, 1998)
http://www.yle.fi/vaalit/vaalikoulu/kysymykset/id25498.html
|
| Puhtään kirkon läheisyydessä on sijainnut kestikievari 1700-1800 luvuilla, mahdollisesti vielä myöhemminkin. Jos on niin tarkemmin missä ja mahdollisesti… |
1742 |
|
|
|
Kysyimme asiaa suoraan Pyhtään seurakunnasta. He eivät suoralta kädeltä osanneet vastata kysymykseen. He kuitenkin suosittelivat muutamaa kirjaa, joissa käsitellään Pyhtään kestikievareita:
-Eeva-Liisa Oksanen: "Vanha Pyhtää: Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743" (Pyhtään kunta, 1991)
-Herman Hultin: "Pyhtään pitäjän historia" (Frenckell, 1927)
-Juha Tamminen: "Kuninkaasta kulkuriin: Vanhan Viipurintien kertomaa Pyhtäällä pikkupolusta nykypäivään" (Pyhtään kunta, 1997)
Kaksi ensin mainittua kirjaa löytyy Leppävaaran Uusimaa-kokoelmasta. Viimeiseksi mainittu kirja löytyy mm. Tampereen, Lahden, Kouvolan ja Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirja on mahdollista tilata näistä kirjastoista Helsinkiin kaukolainana.
Linkki:
http... |
| Mitä tarkoittaa ja mistä tulee sukunimi Pääskylä |
1544 |
|
|
|
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään varmaa tietoa Pääskylä-nimen taustasta ja merkityksestä. Etisin kaikista kirjastomme sukunimiä käsittelevistä teoksista – tuloksetta.
Teoksessa Sirkka Paikkala: Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004) s. 319 kerrotaan sukunimestä Pääskynen, jossa viitataan tuon nimen juontuneen mahdollisesti asuinpaikasta, vrt. kylän nimi Pääskylä Längelmäellä. Oli sangen yleistä, että kun sukunimien käyttö alkoi vakiintua, nimeksi valittiin juuri talon tai paikan nimi. Siitä, miten sukunimet ovat syntyneet, löydät tietoa edellä mainitun teoksen (s. 79- ) lisäksi esimerkiksi teoksesta: UUSI suomalainen... |
| Minkän arvoinen on Suomen 1 markan kuparinen kolikko vuodelta 1949? |
1695 |
|
|
|
Alkuperäisenä ja hyväkuntoisena mainitsemasi kolikko on todella arvokas. Arvo vaihtelee kunnosta riippuen 2000 ja 7000 dollarin tienoilla eli n. 1500-5500 euron välillä. Kolikosta on kuitenkin tunnetusti liikkeellä arvottomia väärennöksiä, joten varmuuden kolikon arvosta saat viemällä sen ammattimaisen numismaatikon tai rahaliikkeen arvioitavaksi. Rahaliikkeiden yhteystietoja löytyy joko puhelinluettelosta tai sitten internetistä mm. osoitteista:
http://www.yrityshaku.net/
http://www.abc.fi/
http://koti.mbnet.fi/jm78/rahaliikkeet.html
Tietolähde:
"2006 Standard Catalog of World Coins. 33rd edition" (KP Books, 2005)
|
| Teen koululle esitelmää asiakaspalvelun/palvelukulttuurin eroista Skandinaviassa. Eli Suomi, Ruotsi, Norja ja ehkä Tanska. Mistä löytäisi kirjallisuutta ja… |
2353 |
|
|
|
Kannattaa lähteä etsimään tietoa tapakulttuuria ja etikettiä käsittelevistä kirjoista. Etikettikirjoissa käydään yleensä läpi myös kohteena olevan maan ja kulttuurin palvelukulttuuria. Näitä kirjoja Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy runsaasti, erityisesti englanniksi. Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
-Charlotte Rosen Svensson: "Culture shock! Sweden: a survival guide to customs and etiquette" (Marshall Cavendish, 2006)
-Charlotte J.DeWitt: "Sweden" (Kuperard, 2004)
-Elizabeth Su-Dale: "Culture shock! Norway" (Kuperard, 1995)
-Linda March: "Norway" (Kuperard, 2006)
-Morten Strange: "Culture shock! Denmark" (Marshall Cavendish, 2006)
-Mark Salmon: "Denmark" (Kuperard, 2006)
-Deborah Swallow: "Culture shock! Finland" (... |
| Minkä arvoinen on 1000 markan kolikko vuodelta 1960? |
9185 |
|
|
|
Kyseessä on hopeinen juhlaraha vuodelta 1960. Kunnosta riippuen sen arvo on 5-30 euroa.
Suomen markan 100-vuotis juhlaraha on viimeinen maksuvälineenä kietänyt suomalainen juhlaraha.
Vastaus perustuu kirjaan Suomen rahahinnasto
|