| On seuraavia VHS-kasetteja lainattavissa? Pekka ja Pätkä neekereinä (1960), Kahden ladun poikki (1958), Pekka ja pätkä sammakkomiehinä (1957), Herra… |
1360 |
|
|
|
Elokuvat Pekka ja Pätkä neekereinä, Kahden ladun poikki, Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä, Juha, Leena ja Opri ovat lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista. Ks. www.helmet.fi .
Elokuvista Herra sotaministeri, Kukonlaulusta kukonlauluun, Taikayö ja Sininen viikko ei ilmeisesti ole olemassa videotallenteita, mutta niitä voi mahdollisesti katsoa Suomen elokuva-arkistossa. Ks. www.sea.fi .
|
| Milloin pankkiautomaatit otettiin käyttöön koko maassa? |
8314 |
|
|
|
Maailman ensimmäinen pankkiautomaatti asennettiin Lontoon Enfieldiin 27. kesäkuuta 1967 - Suomen ensimmäinen pankkiautomaatti (silloin seteliautomaatti) avattiin 24.11.1971. Suomen Pankkiyhdistyksen edeltäjä Rahalaitosten neuvottelukunta teki päätöksen kahdeksan Bankomat-automaatin hankkimisesta pankkien yhteiseen käyttöön. 1980-luvun kuluessa nykyisenkaltaiset käteisautomaatit leviävät Suomeen eri pankkiryhmien asettamina ja tässä vaiheessa ne palvelevat vain kunkin pankkiryhmän omia asiakkaita.
Yhteen pankkiautomaattiverkkoon (Otto.käteisautomaattiverkko) siirryttiin Suomessa vuoden 2004 loppuun mennessä. Kaikki Suomessa toimivat täyden palvelun pankit ovat Automatian asiakkaita. Automatian omistajia ovat tasakolmanneksin Suomen... |
| Minkä arvoinen on 1870 hopea 2markkanen? |
1342 |
|
|
|
Tuon kolikon arvoksi annetaan teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004 (Vaasa : Waasa Grapics) 5 – 450 € kunnosta riippuen. Kuntoluokitus on tarkemmin selostettu teoksessa sivulla 4. Yleisimmin tarjolla on kuntoluokkaan 1 kuuluvia rahoja, joiden arviohinta on 7 €. Kirjaan voi tutustua mm. Metson käsikirjastossa ja lainattaviakin kappaleita löytyy. Teoksen saatavuuden voi tarkastaa Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto/piki.
|
| Tarvitsisin tietoa 1850-luvun pukeutumisesta Suomessa, eritoten porvariston osalta. |
3735 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy pukeutumiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Niistä voi ottaa hakuvihjeitä. Osoite:
www.kirjastot.fi > Kysy kirjastonhoitajalta > Vastausten arkisto > P > pukeutuminen > klikkaa sanaa ja lue vastauksia.
Kirjastojen internet-sivuilla kohdassa Tiedonhaku kannattaa tehdä hakuja esim. seuraavilla asiasanoilla ja niiden yhdistelmillä: muoti--historia, pukeutuminen--historia, vaatteet--historia, vaatteet--historia--suomi, vaatteet--historia--1800-luku.
Kirjastoluokituksen mukaan voi myös tehdä tiedonhakuja ja näihin kohtiin kannattaa kävellä myös omassa kirjastossa. Pukeutumisen historiaa on mm. näissä YKL-luokissa:
90.21 Muoti ja muodin historia sekä
49.2 Suomen ja... |
| Milloin näyttelijä Heidi Blåfield erosi miehestään Jaakko Korhosesta? |
2831 |
|
|
|
En löytänyt mistään lähteestä mainintaa, että Heidi Blåfieldin ja Jaakko Korhosen erosta. Heidi Blåfield kuoli 31-vuotiaana vuonna 1931. Seuran artikkelissa (http://www.seura.fi/?id=6965 ) Marja Korhonen, Heidi Blåfieldin tytär, kertoo perheestään ja vanhempiensa varhaisesta kuolemasta.
Lähteet:
- Bagh, Peter von: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja, Otava: Suomen elokuva-arkisto, 2005
- FACTA 2001 : 9, 1984)
|
| Milloin ja missä Suomessa oli ensimmäiset ammattikellosepät? |
1418 |
|
|
|
Otavan suuri ensyklopedian (4 : Juusten - Kreikka. - Helsingissä : Otava1978) mukaan Suomessa vakituisesti asunut ensimmäinen kelloseppä oli Lorenz Meyer, joka asettui asumaan Viipuriin v. 1629. (s. 2858). Vierailevia kelloja korjaavia seppiä oli käynyt Suomessa jo aikaisemminkin.
Teoksessa Kellosepät Suomessa vuosina 1600-1875 / Taimi Elfström. - Helsinki : Suomen kelloseppäliitto, 1976 on mainintoja Suomen kellosepistä jo varhaisemmalta ajaltakin esimerkiksi Turussa on ollut kelloseppä jo 1640-luvulla, vaikka em. teoksessa sanotaan ensimmäisen kellosepän kotiutuneen Turkuun vasta vuonna 1675 (Michel Albert). Molempia teoksia voit tulla tutkimaan Metson käsikirjastoon!
|
| Haluaisin saada perusteellista tietoa Ruotsin vallan ajan kirjallisuudesta. |
1087 |
|
|
|
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
|
| Etsin 60-luvun rautalankamusiikin nuotteja. Mista niita voisin saada. Esim.EMMA, esittaja muistaakseni the saund, mutta ennen kaikkea suomalaista rautalanka… |
5802 |
|
|
|
Nuottikokoelma nimeltä Rautalankaa : kaikuja 1960-luvulta, kust. Jep Productions, 2005, vastannee tarkoitustanne. Sitä on saatavana Espoon Leppävaaran kirjastossa (haku: http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ), Tampereen kaupunginkirjastossa (haku: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 ) sekä Hämeenlinnan, Turun ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Voitte pyytää paikallista kirjastoanne pyytämään ko. nuottia kaukolainaksi. Julkaisu on kovin kysytty, joten saatatte joutua odottamaan sen saamista.
Nuotinnos: kitara + tabulatuuri, bassokitara + tabulatuuri, sointumerkit. Nuottitekstissä valitettavasti korotus-, ja alennusmerkit siirtyneet basson kohdalla virheellisesti
Nuottijulkaisu sisältää seuraavat kappaleet: Leskiäidin tyttäret /... |
| Haluaisin tietää mitä maksaisi Suomalainen hopeinen 50:n markan juhla raha vuodelta 1985, joita on lyöty vain 300 000. |
1219 |
|
|
|
Suomalaisen hopeisen 50 mk:n juhlarahan (1985) arvo on Suomen rahahinnaston (2005) mukaan 10 €.
|
| Etsin tietokirjaa suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä 50-luvulta nykypäivään. Minua kiinnostaa mm. yhteiskunnan rakennemuutos, vaurastuminen, vapaa-ajan… |
2154 |
|
|
|
Suomalaisen nuorison historia on kirjoitettu:
Nuoruuden vuosisata : suomalaisen nuorison historia / toim. Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen, julkaisija: Nuorisotutkimusverkosto. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003. 506 s.
Nuorisotutkimusverkostolla on projekteja, jotka kiinnostanevat. Lisätietoja internet-sivulta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sivu.php?artikkeli_id=60
Internet-sivu nimeltään 1950 luku, nuorisokulttuurin nousun vuosikymmen ( http://www.ouka.fi/ppm/1950 ) kiinnostanee.
Lyhyt 50-luvun muistelu on sivulla Muistojen 1950-luku ( http://koti.mbnet.fi/seija10/50luku.html )
Suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta löytyy runsaasti kirjoja. Seuraavassa pieni valikoima, jotka kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista:... |
| K. S. Talousseura valmisti 1900-luvun alkupuolella (nimestä päätellen todennäköisesti 1917 jälkeen) kansakouluille puisia oikean kokoisia veistotyömalleja… |
2026 |
|
|
|
Aivan noilla antamillasi tiedoilla (ulkaisijana K. S. Talousseura?) en löytänyt luetteloa. Fennica-tietokannasta http://finna.fi löytyi kansakoulujen puutyömalleista kuitenkin eri hakusanoja yhdistelemällä seuraavia julkaisuja:
Seppä, Jussi: Eläinmalleja : kansakouluille ja kodeille poikain veistoa varten
Helsinki : Otava, 1914
Ulkoasu: 8 s., 40 mallilehteä ; 4:o
Lappalainen, Otto: Valistuksen veistonharjotus-piirustuksia, 1 sarja
Helsinki : Valistus, 1914
Ulkoasu: 68 mallilehteä ; 4:o
Savolainen, Kalle: Kansakoulun veistomallipiirustuksia
1 : 1. Suorasahaus ja naulaliitos ; 2. Höyläys ja ruuvinaulaliitos
2 : 3. Käyräsahaus ja puhtaaksihöyläys ; 4. Liereiden pintain höyläys
3 : 5. Pyöreätappiliitos ; 6. Ristiliitos ; 7. Ura- ja... |
| Löytyykö kirjastoista seuraavaa vanhaa kotimaista elokuvaa nimeltään: Tuoksuissa tuomien tai Tuoksussa tuomien. Pääosissa Tamara Lund ja Mauno Kuusisto? |
1824 |
|
|
|
Mahdat tarkoittaa elokuvaa "Kun tuomi kukkii" vuodelta 1962. Siinä ovat pääosissa Mauno Kuusisto ja Tamara Lund. Tarkistin Suomen elokuva-arkiston tietokannasta, ettei mainitsemillasi nimillä löydy mitään elokuvaa. Vapaatekstihaulla sanalla tuomi löytyi ym elokuva. Maakuntakirjastoissa ei ole saatavissa elokuvaa "Kun tuomi kukkii", mutta voit tiedustella sitä Suomen elokuva-arkistosta.
http://www.elonet.fi/moviesearch
http://www.sea.fi/arkistopalvelut/
http://www.sea.fi/arkistopalvelut.filmi.html
|
| Kuka laulaa Juice Leskinen Grand Slam -yhtyeen kappaleen "Atomisuoja", joka löytyy albumilta Sivilisaatio? |
2246 |
|
|
|
Kyseisen levyn kansilehdissä ei tosiaan kappaleen esittäjää mainita, eikä vastausta tuntunut löytyvän Juice Leskisestä kertovasta kirjallisuudesta tai musiikkiaiheisista tietokannoista. Musiikkiasiantuntija vastasi korvakuulolta, että kyseisen kappaleen laulaa Ila Loueranta.
|
| Tarvisimme tietoa Kauppalehden 5.4.2005 numerosta? Heidän arkistopalvelussa ei löydy kuin sivunumerot. |
1427 |
|
|
|
Kansalliskirjasto eli Helsingin yliopiston kirjasto on mikrofilmannut suomalaiset sanomalehdet 1700-luvulta nykypäiviin asti. Kauppalehden vanhoja numeroita voi lukea mikrofilmiltä yliopiston kirjaston lehtisalissa. Ks. http://www.lib.helsinki.fi/ , tarkemmin http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/mikroffk.htm .
|
| Säveltäjä Kaj-Erik Gustafsson: elämä ja keskeisin tuotanto, erityisesti kansallisuus. Tampereen tuomiokirkon iltakonsertissa 6.5. hänet esiteltiin Agnus Dei … |
2925 |
|
|
|
Otavan Iso musiikkitietosanakirja (1977) osaa kertoa, että Kaj-Erik Albert Gustafsson syntyi Loviisassa 24.11. 1942 sekä mainitsee hänet suomalaiseksi urkuriksi ja kuoronjohtajaksi. Tietoa Gustafssonista löytyy myös Sibelius-akatemian kirkomusiikin osaston sivun(http://dept.siba.fi/kimu/fin/index.php?pid=674). Säveltäjänä Gustafsson on tuottanut ensisijaisesti kirkollista käyttömusiikkia: kuoro- ja urkuteoksia.
YLEn levystöstä (http://www.yle.fi/levysto/firs2/saveltaja.php?Id=Gustafsson+Kaj-Erik+Al…) häeltä löytyy seuraavat sävellykset:
Aftonpsalm
Agnus dej
Ave maria
De profundis
Det var lärksång och glans
Fröjda dig
Gloria
Inför ditt ansikte
Jag har ett hem ett ljuvligt hem
Jag ville jag vore
O salutaris hostia
Pohjoisella rannalla... |
| Pitäisi saada tietoa Suomen kansanmusiikista. Mistä saan paljon tietoa myös sen historiasta?? |
987 |
|
|
|
Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy tietoja seuraavista kirjoista:
- Kansanmusiikki / toim. Anneli Asplund, Matti Hako
- Talve, Ilmar: Suomen kansankulttuuri
- Asplund, Anneli: Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia
kertomalauluja
- Kansanmusiikki- ja tanssitieto 2003-2004 / toim. Pävi
Utriainen, Riitta Huttunen
- Kukkonen, Pirjo: Ilon ja surun sointu : folkloresta
poploreen
Uusinta tietoa kansanmusiikista löytyy lehtien artikkeleista. Lehtiartikkeleita voi etsiä Aleksi ja Arto -tietokannoista, jotka ovat käytettävissä kirjastossa.
|
| Teen tutkielmaa Anni Swanista. Mistä löytyisi hyviä lähteitä/tietoa hänestä? Toinen kysymys: mitä kirjallisuutta kirjoitettiin hänen aikanaan eli joskus 1890… |
1161 |
|
|
|
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
|
| Kuka oli ja mitä teki Aino Mäkinen Firenzen taiteilijapiireissä 1910-luvulla? Oliko hän taiteilija? Oliko Aino Mäkisellä ja Felix Brykillä muita lapsia kuin… |
2163 |
|
|
|
Rut Brykin äiti Aino Mäkinen vietti aikaansa Firenzessä sisarensa Maija Halosen kutsumana. Tarkempia tietoja Aino Mäkisestä ei kirjastossamme käytössä olevista lähteistä löydy. Aino Mäkisellä ja Felix Brykillä oli Rutin lisäksi ainakin poika Petri, josta löytyy oma artikkeli Suomen kansallisbiografiasta. Tässä artikkelissa mainitaan myös Petri Brykin veli (nimeä ei mainita).
Lähteitä:
- Hagelstam: Uusi antiikkikirja 1900-1980. (WSOY 2003)
- Huusko: Rut Bryk. (Muoto 2001:2, s. 64)
- Jäämeri: Matka valkoiseen [Taiteilija Rut Bryk] (Suomen kuvalehti 1986:41, s. 46-52.
- Kalha: Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen taideteollisuuden kultakausi : mielikuvat, markkinointi, diskurssit (Suomen Historiallinen Seura 1997)
- Rut Bryk. Amos... |
| Löytyykö kirjastostannne lainattavaa diakuvasarjaa suomalaisesta nykytaiteesta? |
952 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä www.helmet.fi löytyy kolmiosainen lainattava diakuvasarja (yhteensä 128 kuvaa) Suomen taiteen kuva 1, 2 ja 3, joka on kylläkin jo vuodelta 1980. Sarja on lainattavissa Leppävaaran kirjastossa.
|
| Mistä etunimi Rut on peräisin? Entä sukunimi Bryk? Merkitsevätkö ne jotakin? Etsin tietoja naiskeraamikko Rut Brykistä. Yritän selvittää jotain hänen… |
2281 |
|
|
|
Linnea Rut Bryk s. 18.10.1916 Tukholma, k. 14.11.1999 Helsinki.
Vanhemmat: isä filosofian lisensiaatti Felix Bryk (aiemmin Brück), joka oli itävaltalainen perhostutkija ja taiteilija, äiti Aino Mäkinen.
Rut Brykin vanhemmat olivat tutustuneet toisiinsa Firenzen taiteilijapiireissä. Aino Mäkisen sisar oli Maija Halonen,
taidemaalari Pekka Halosen puoliso. Tukholmaan kodin perustanut Brykin perhe vietti kesät Mäkisen suvun maatilalla Sortavalan Myllykylässä.
Perheen muutettua Suomeen Rut Bryk kävi koulua Helsingin tyttölyseossa. Tultuaan ylioppilaaksi 1936 hän suoritti grafiikan opinnot Taideteollisuuskeskuskoulussa.
Rut Bryk aloitti uransa graafikkona ja kuvittajana, mutta alkoi suunnitella tekstiilejä jo opiskeluaikoina.
Kilpailujen kautta... |