Suomi

Tilaa aihepiirin Suomi RSS-syöte
729 osumaa haulle. Näytetään tulokset 261–280.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Asiakas kysyy, koska aloitettiin Äiti Teresa peittojen neulominen kansainvälisesti/Suomessa? 734 Punaisen ristin sivuilta löysin vinkin, että peittoja on tehty jo 30 vuotta. https://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avust… Ihan tarkkaa alkamisaikaa en saanut selville. Jos joku on ollut mukana jo 1980-luvulla, hän voisi kommentoida.
Mistä löytyisi sanat lauluun joka menee jotenkin näin... venhe liukuu järven pintaa, järven pintaa tuulantei... tyttö nojaa pojan rintaan, pojan rintaan… 1868 Kappale on nimeltään Kahden venheessä. Sen sanat löydät esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan teoksesta numero 15, sivuilta 192-193. Suurta toivelaulukirjaa on hyvin saatavilla kirjastoissa.
En saa päähäni, kuka oli Suomessa kirjastolaitoksen perustaja, joku Wienegand? Harmillista kun ei muista, voiko joku auttaa? 1182 Kirjastolaitoksen kehittyminen Suomessa oli pitkä ja monivaiheinen prosessi, jonka varrella sitä edistivät monet kirjastomieliset vaikuttajat. Niinpä sille on vaikea nimetä varsinaista perustajaa. Ensimmäiset kirjastot toimivat luostareissa ja oppilaitoksissa, eikä niiden aineisto luonnollisesti ollut lukutaidottoman kansan ulottuvilla. 1700-luvun lopulla alkoi yleistyä lukuseurojen perustaminen. Vaasan lukuseuran perustamista vuonna 1794 on pidetty myös Suomen yleisten kirjastojen alkuna. Sen hoitajana toimi pitkään Olof Langenstein. Suomen ensimmäisen rahvaankirjasto oli Anjalan Reginakoulun kirjasto. Koulun perusti paroni Rabbe Gottlieb Wrede vuonna 1802. Carl Axel Gottlund taas lanseerasi kirjasto-sanan suomen kieleen vuonna 1831. 1830...
Mikä artisti/Kappale mahtaisi olla kyseessä? Eli suomalainen naisartisti ja biisi hukassa jossa laulettiin "Virta mua vie kun tulet mun luo, hetkeksi syliisi… 1050 Kappale on Saija Varjuksen esittämä "Et voi mua kesyttää". Tämä Risto Asikaisen ja Ilkka Vainion tekemä laulu alkaa sanoin "Virta mua vie ja tuulet on mun, hetken sun syliisi painaudun". Kappale löytyy Varjuksen levyiltä Yambaijaa (1998) ja Parhaat - 40 hittiä (2001).
Teen äidinkielen tutkielmaa Antti Tuurin Talvisodasta, ja minun pitäisi tietää millaista muuta kirjallisuutta on yleisesti julkaistu vuonna 1984 ja miten… 800 Talvisota kuuluu Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjaan, joka kertoo Hakalan suvun vaiheista Suomessa siirtolaisena Amerikassa 1920-luvulta 1990-luvulle. Antti Tuuria on käsitelty tälläkin palstalla aikaisemmin: vastaukset löydät kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitaja-palvelun hakukenttään Tuuri Antti. Verkkokirjastostamme Vaskista voit hakea tarvitsemaasi aineistoa laittamalla asiasanaksi Tuuri Antti. Esimerkiksi Kotimaisia nykykertojia 3 löytyi näin. Laittamalla asiasanoiksi kaunokirjallisuus Suomi 1980-luku löytyi Hevosen sulkia (1980-luvun suomalaisen kirjallisuuden tilanteita), joka voisi olla sinulle hyödyllinen muun silloin julkaistun kirjallisuuden suhteen. Kirjasammosta eli kirjallisuuden verkkopalvelusta löydät varmasti paljon pohjaa...
Mikä (hengellinen)laulu on kyseessä, jossa lauletaan: "Olenko muistanut kiittää kaikesta minkä sain maailman vaivaan lahjana taivaan kaikki se annetaan"? 1219 Tämän hengellisen laulun nimi on "Olenko muistanut kiittää". Siteerattu tekstikohta on ensimmäisen säkeistön lopusta. Laulun on säveltänyt Veikko Honkavuori ja sanoittanut Pauli Ylitalo. Perttu Mathlín levytti laulun vuonna 2002 cd:lleen "Majakka" (Aika / Prisma-musiikki, ACD-1234). Oman kunnan kirjastoa voi pyytää tilaamaan cd:n kaukolainaksi.
Torpparinvapautuslaki vuonna 1918. - Millaisella äänestystuloksella laki hyväksyttiin? 897 Lopullinen äänestys tapahtui 17.7.1918. Ensimmäisessä äänestyksessä laki julistettiin kiireelliseksi äänin 103-3, varsinaisessa äänestyksessä lakiehdotus hyväksyttiin äänin 104-2. Vastaan äänestäneet olivat Ruotsalaisen kansanpuolueen juristiedustajia. Valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti lain 15.10.1918. Viivytykseen lienee vaikuttanut se, että poliittista keskustelua hallitsivat monet muutkin tärkeät asiat (hallitusmuoto ja kuninkaanvaali, elintarvike- ja punavankikysymys). Lokakuun 1. ja 2. päivänä 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa puolueiden voimasuhteet olivat muodostuneet seuraaviksi: Sosialidemokraattinen puolue 92 Suomalainen puolue 32 Nuorsuomalainen puolue 24 Maalaisliitto 26 Kansanpuolue 5 Ruotsalainen kansanpuolue 21 Kevään...
Miten kuuluvat Martti Seppälän Juorulaulun sanat? Koko laulu siis, kiitos . 1177 Martti Seppälän Juorulaulun sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siikajokilaakson laulukirja (julk. Siikajoen kotiseutu- ja kulttuuriliitto, 1993). Nuottikokoelmaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Suomelta vietiin maita, koteja. Miksi sotakorvaukset? 1915 Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa. Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952. Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa". Lähteet ja lisätietoa: Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012) Suomen...
Mitä saaristoa (saarta)Henrik Tikkanen kuvaa kirjassaan Min älskade skärgård? 680 Asia näyttää kiinnostaneen muitakin, keskustelua (joka tosin menee syrjään asiasta) http://keskustelu.suomi24.fi/t/2461437/saaristoni Kirjan suomennos (Elvi Sinervo) on muuten kolmisenkymmentä sivua laajempi kuin alkuteos ja siinä tekijä liikkuu selvästi paikallistetussa ympäristössä eli Inkoon Barösundin maisemissa. Samassa yhteydessä käsitellään kuitenkin myös Bengtskärin majakkaa, joka sijaitsee melko etäällä Barösundin maisemista. Ehkä Tikkanen on kuitenkin kirjailijan vapaudella koonnut kirjansa materiaalin eri puolilta Suomen saaristoa. Tikkanen, Henrik Minun saaristoni. - Tammi, 1970
Milloin ensi kerran Suomessa soi samba? 970 Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla. Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950. Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai...
Minkä niminen on kirja, jossa kerrotaan Ranskan ja Suomen kulttuurieroista? Kirjassa on teksti ilmeisesti sekä ranskaksi että suomeksi. Se on ilmeisen… 968 Kuvaukseen sopiva kirja on Philippe Guicheteau'n Sunnuntaikirjeitä Suomesta (Courrier de Finlande, Tammi, 1999), jossa teksti on rinnakkain suomeksi ja ranskaksi. Sen on suomentanut Jouni Kuurne. Kirjassa Suomeen muuttanut ranskalainen kuvailee elämäänsä Suomessa pienissä tarinoissa, jotka hän muokkasi ranskalaiselle ystävälleen lähettämistään kirjeistä.
Missä suomalaisessa runossa on aiheena hiukset? 1892 Marja-Liisa Vartion runo "Nainen ja maisema" alkaa hyvin hiusvaltaisesti: "Kampaan hiuksia kahtapuolen päätä, / aamusta iltaan kampaan hiuksia, / sillä tämä jakaus ei ole valmis, / sillä nämä jäykät ja pitkät hiukseni / eivät asettaudu sileästi kahtapuolen päätä. --"(Runot ja proosarunot, Otava, 1966, s. 13). Hiukset voivat edustaa vaikka tunnetilaa, kuten Sirkka Turkan runossa "Rakkaus - hyvin nuori", jonka loppu menee "--Hiukset hämillään jatka katua / sumuisesta kohdasta toiseen / ja surusi rypistynyt / mahtuu taskuun." (Teokset 1973-1983, s. 8). Hiuksista kirjoitetaan usein vertauskuvallisesti, esimerkiksi Vilja Tuulia Huotarinen, jonka Sakset kädessä ei saa juosta -esikoiskokoelman (WSOY, 2004)viimeisessä runossa (s. 62) on säkeet "...
Kuinka kylpyhuone, pesutilat ja peseytyminen, wc ja hygienia on kehittynyt Suomessa ja Suomen arkkitehtuurissa (poisl. sauna)? Aineistoa on todella vaikeaa… 1174 Nykyajan hygieniakäsitys on varsin nuori ilmiö. Aiheesta on ollut Työväenmuseo werstaalla näyttely Likainen menneisyytemme vuosina 2010-2011. Valitettavasti näyttelystä ei ole tehty julkaisua. Alla Ylen uutisointia ja tietoa näyttelystä: http://yle.fi/uutiset/puhtaus_oli_ennen_ylaluokan_yksinoikeus/5635457 http://www.tyovaenmuseo.fi/?q=node/693 Alla joitakin kirjoja, joista löydät tietoa aiheesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: www.helmet.fi Asunnon muodonmuutoksia: puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa /Kirsi Saarikangas Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja / toimittaneet Elina Katainen ... [et al.] Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä / Marja-Liisa Rönkkö, Marja-Liisa...
Kuka on sanoittanut laulun "Soutuvenheellä Kiinaan"? ja minä vuonna... 2143 Frank Loesserin kappaleen On a Slow Boat to China suomensi Kullervo (oikealta nimeltään Tapio Lahtinen). Soutuvenheellä (tai Soutuveneellä) Kiinaan -kappaleen levytti ensimmäisenä Henry Theel vuonna 1949. Suomennos lieneekin tuolta ajalta. Myöhempiä versioita ovat tehneet mm. Synnöve Rehnfors (1959), Ragni Malmsten (1978) ja Eino Grön (1990).
Etsin suomalaisia romaaneja vuosista 1944-1948 (-1952). Tähän mennessä olen lötänyt seuraavat: Jussi Talvi: Tällaista oli palata, Helvi Hämäläinen: Raakileet,… 954 Ulla-Lena Lundberg: Jää Paavo Rintala: Paasikiven aika Matti Rönkä: Eino Olavi Pellonpää: Junantuomat Kalle Päätalo: Myrskyn jälkeen Mauri Paasilinna: Roihankorpi Veikko Huovinen: Koirankynnen leikkaaja Raimo J. Kinnunen: Anna ja Johannes Pentti H. Tikkanen: Mehtäläiset Anni Korpela: Myrksyn jälkeen Liisa Keitaanpää: Sotakorvaustyttö Raija Oranen: Valkea talo jokivarressa Varmasti löytyy enemmänkin. Voit Helmetissä laittaa sanahakuun kaunokirjallisuus Suomi 1940-luku, niin saatat löytää lisää mielenkiintoisia kirjoja. Voit hakea myös sellaisilla hakusanoilla kuin sodanjälkeinen aika tai jälleenrakentaminen.
Haluaisin tietoa Hely-soljesta. Ja myös kihlauksesta / kihlalahjoista 1800-luvulta. Löytyykö kirjallisuutta? 950 Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu. Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot. Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: - Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :...
Onko Suomessa siltaa vesistön yli, jonka alikulkukorkeus on niinkin suuri kuin 40 m? 1167 Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä. Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583 Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide… Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
Kysyin viimeksi Eric Bergqvistin lauluista. Kiitos vastauksesta. Löydättekö tähän ongelmaan vastausta ja onko tätä nimenomaista laulua suomennettu? Gå, gå,… 842 Hei! Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653. Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
Mikähän on Suomessa tavallisin sukunimen yleisyys? Haluaisin siis tietää, montako (elossa olevaa) sukunimikaimaa keskiverto- tai mediaanisuomalaisella on. 1151 Tarvittavien tietojen pitäisi löytyä väestörekisterikeskuksen sivuilta. Tässä linkki väestörekisterikeskuksen nimipalveluun: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 50 kappaletta. Tässä linkki palvelun nimiaineistoon: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none Sukunimitilasto löytyy CSV-tiedostomuodossa aineistolinkit -otsikon alta. Sukunimiaineistossa on lueteltu sukunimet lukumäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Tilastosta löytyy sukunimiä yhteensä 11334 kappaletta.