Suomi

Tilaa aihepiirin Suomi RSS-syöte
736 osumaa haulle. Näytetään tulokset 241–260.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin Tuomas Holopaisen säveltämän kappaleen Lohtu nuotteja, en löydä mistään! Mistä saisi? 1729 Tätä hyväntekeväisyystarkoitukseen tehtyä hienoa kappaletta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Kappaleen taustatietoja on Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lohtu Verkosta löytyy laulusta tehtyjä epävirallisia sanat-sointumerkit -versioita. Esim. http://www.metal-head.org/chords/live-aid-uusi-lastensairaala-2017-loht…
Kaipaisin tietoa kahdesta asiasta. Kuinka paljon Suomessa on nk. vapaussodan muistomerkkejä ja milloin ne pääosin on pystytetty. Toinen kysymys koskee… 762 Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat: vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (2003) mukaan vuonna 1929 Suomessa oli 333 valkoisille pystytettyä muistomerkkiä 316 paikkakunnalla. 11 paikkakunnalla oli punaisten muistomerkki. 1940- ja 50-luvuilla punaisten muistomerkkejä pystytettiin lisää 117 paikkakunnalle. Tämän jälkeenkin niitä on tullut lisää. Täsmällisiä lukuja on siis vaikea antaa, mutta vaikuttaa siltä, että 1920-luvulla pystytettiin pääosin valkoisten muistomerkkejä ja yhteiskunnallisen tilanteen muututtua 1940-luvulla punaisten muistomerkkien määrä lisääntyi huomattavasti. Ulla-Maija Peltosen kirjassa on aiheesta paljon tietoa. Muita hyviä lähteitä ovat ainakin alla mainitut kirjat: - Monumentum :...
Milloin suomea alettiin kutsua suomeksi. 3524 Nimen Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323 nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Viipurinlahden pohjukkaa, jonka suomenkielisenä nimenä vieläkin on Suomenvedenpohja. Varhaisimmissa selityksissä sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä ’seutu’, ’alue’, ’valtapiiri’) tarkoittavaa sanaa žemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen...
Millaista oli 1930-luvun puolivälin muoti? Etsin tietoa lähinnä maaseudulla, tarkemmin Pohjois- ja Itä-Suomessa käytetyistä vaatteista, kankaista ja tyyleistä,… 2261 YLEn Elävä arkisto tarjoaa kuvallisen muotikatsauksen 1930-luvulle. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/10/27/1930-luvun-muotia-kaiken-ikaisi… Lisää suomalaista muotia voisit löytää ajan sanomalehtiä selaamalla. Myös museoiden kokoelmista voisi löytää ajan muotia. esim. Muistaja tietokanta: http://www.muistaja.fi/index.php
Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Onko tähän sotaväkeen osaa ottaneista… 1235 Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen Screen, J. E. O. Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000 lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla. Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa Vappula, Kari Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989 Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa. Kansallisarkiston sivulta http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/ löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon...
Missä suomalaisissa laulun sanoituksissa viitataan kotimaiseen kirjallisuuteen? Itselle tuli mieleen esim. Raptorin biisi, missä lauletaan 'mies on kuin… 5098 Näillä pääset alkuun, ja vähän pitemmällekin. Alla ehdotuksia kirjastolaisilta eri puolilta Suomea: - Sigin "Vuosisadan rakkaustarina", jolla viitataan varmaan Märta Tikkasen samannimiseen kirjaan - Dannyn esittämä Seitsemän kertaa seitsemän Speden elokuvasta Noin seitsemän veljestä? - Juicella on kappale Lauri Viidan muistomerkki (levyllä Minä) - Mikko Kuustosen Hietaniemi-kappaleen lopussa todetaan "painat pääsi polun varteen / luona Waltarin/ tiedän mitä mietit: se kirjoitti tän kaiken aiemmin" - Joitakin kirjallisia vaikutteita Heikki ”Hector” Harman tuotannossa: Heikki Turusen Simpauttajasta (1973) lausahdus hojo hojo – Hector: Tuu takaisin –kappale (1976) Juhani Peltonen: Metsästys joulun alla –novelli (1977) Kappaleessa Tilulilu on...
1930-luvulla Neuvostoliitossa vallitsi hirveä terrori, myös suomaliasperäisiä kohtaan. Löytyykö kirjaa tai artikkelia, joka käsittelee miten ja missä… 695 Valitettavasti en ole löytänyt mitään sellaista kokonaistutkimusta, jossa erikoisesti selvitettäisiin meikäläistä reaktiota naapurin vainoihin - vainoista sinänsä on julkaistu paljonkin suomen kielellä. Neuvostoliitto-kuvaa yleensä on tutkittu jonkin verran, esim, Immonen, Kari Ryssästä saa puhua... : Neuvostoliitto suomalaisessa julkisuudessa ja kirjat julkisuuden muotona 1918-39. - Otava, 1987 Karemaa, Outi Suomalaisen venäläisvihan synty [teoksessa: Katse Venäjään - suomalaisen Venäjä-tutkimuksen antologia. - Aleksanteri-instituutti, 2006] Karemaa, Outi Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä : venäläisviha Suomessa 1917-1923. Suomen historiallinen seura, 1998 Wunsch, Sinikka Punainen uhka : Neuvostoliiton kuva johtavassa suomalaisessa...
Haluaisin joitakin hintatietoja/vertailutietoja vuosilta 1946-48 esim elintarvikkeet/palkat 1784 Joitakin perustietoja löydät Rahamuseon rahanarvolaskimen avulla http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN Huomattakoon, että tuohon aikaan elettiin vielä monenlaisten säännöstelymääräysten aikaa. Lisäksi tässä vielä joitakin keskihintaesimerkkejä (markkaa) Tilastollisista vuosikirjoista MAITO/KUORIMATON litra 1946 7,51 1947 10,44 1948 19,51 MEIJERIVOI kilo 1946 117,06 1947 178,38 1948 352,13 PERUNAT viisi litraa 1946 24,46 1947 31,73 1948 37,78 PEHMEÄ RUISLEIPÄ kilo 1946 14,46 1947 15,10 1948 20,52 TUORE SIANLIHA kilo 1946 83,27 1947 285,68 1948 314,65 TUORE SILAKKA kilo 1946 17,88 1947 41,64 1948 63,49 KANANMUNAT kilo 1946 528,73 1947 437,07 1948 331,46 SUOMIMAKKARA kilo 1946 70,04 1947 178,06 1948 202,34 HIENO...
Suomalainen kansanlaulu 1920-luvulta? Muistan vain osan sanoista: "Nytpä taisi heipparallaa ilot loppua kesken, renki Kalle kun poies muutti ja isäntä nai… 814 Piikatytön laulu alkaa juuri näillä sanoilla. Se löytyy esim. nuotista Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua (Warner/Chappell Music Finland, 1996).
Suomi 100v. Pitäisi löytää lastenlaulu jokaiselta itsenäiseltä vuosikymmeneltä, vaikeuksia tuottavat 10-, 20- ja 30-luku. En tiedä mistä edes etsiä? 5557 Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat. 1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin...
Jos jaan kotimaisen kaunokirjallisuuden kahteen osastoon, joille annan nimeksi Humppa ja Rock, niin että osastoon Humppa kuuluu melkein kaikki kotimainen kauno… 741 Yksi nykykirjallisuudelle tyypillinen piirre on hajanaisuus. Tyylilajejakin on monia. Humppa ja rock eivät taida enää riittää: muita tyylilajeja voisivat olla esimerkiksi blues, punk, jazz, disko, heavy metal ja ooppera, jos musiikkitermejä haluaa käyttää. Hyviä, mielenkiintoisia ja ei aivan helposti luokiteltavia suomalaisia nykykirjailijoita, ovat omasta mielestäni esimerkiksi Sofi Oksanen, Rosa Liksom, Juha Hurme, Johanna Sinisalo, Pajtim Statovci, Laura Lindstedt, Mikko Rimminen ja Ranya Paasonen. Humppaa he eivät minusta edusta, eivät ehkä rock-osastoakaan, mutta kirjoittavat jokainen omalla, kiinnostavalla tavallaan. Alla linkkejä muutamille sivuille, joilla suomalaista nykykirjallisuutta myös käsitellään: http://blogit.image.fi/...
Löytyiskö perinnemusiikkia kansantanhuja tai vastaavaa koululainen tarttis kouluesitykseen 675 Suomalaista pelimannimusiikkia löytyy kirjastosta sekä äänitteiltä että nuotteina. Perinteisiä tanhuihin sopivia sävelmiä on koottu mm. kokoelma-cd:lle "Katrillaten", jota on julkaistu kaksi osaa (Suomalaisen kansantanssin ystävät, 2005). Modernimpaa otetta on Petri Kauppisen toimittamassa Sampo FolkJam -teoksessa (2014, 978-951-103-6). Pakettiin kuuluu myös tanssiohjekirja. Hyvää rytmikästä ja iskevää pelimannimusiikkia löytyy mm. Frigg, JPP ja Leikarit -yhtyeiden cd-levyiltä. Jos haluaa itse soittaa tanhusävelmiä, niin hyvä nuottikokoelma on Tanhuvakan sävelmistö (2012, 979-0-90001644-1-4).
Etsin 2-3 luokkalaisille itsenäisyydestä kertovia kirjoja.. Oisko vinkkejä? 465 Lapsille sopivia, Suomen itsenäisyyteen liittyviä kirjoja, voisivat olla ainakin alla mainitut: - Matkalla ajassa : vaiheita itsenäisen Suomen historiasta / Jari Eilola, Matti Rautiainen, Heikki Roiko-Jokela - Leevi ja Suomen lipun salaisuus / Harri István Mäki ; kuvitus: Jukka Lemmetty - 90 : itsenäisen Suomen urheilusankareita / Markku Siukonen ; [avustajat: Risto Rantala ... et al.]
Onko missään olemassa semmoista jonkinmoista luetteloa mistä näkee vielä elossa olevat sotaveteraanin? 701 Nimilistoja ei ole, mutta yksittäisten henkilöiden tietoja voi kysellä väestörekisteristä. Tiedonhaku sieltä maksaa hieman. Yleisesti veteraaneja on vielä noin 30 000. Veteraaneiksi kun voidaan laskea myös rauhanturvaoperaatioihin osallistuneet ja sotatoimialueella toisessa maailmansodassa toimineet naiset. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotaveteraani Veteraanit.fi sivulta löytyy Usein kysytyt kysymykset osiosta tietoa toisen maailmansodan veteraaneista nyt ja tulevaisuudessa. http://veteraanit.fi/ukk/
Löytyiskö Arja Korisevan laulamasta Avaruus kappaleesta nuotteja ja Suomenkieliset sanat. Samaten Loirin laulamasta Tähdet Tähdistä kirkkkain. 2435 Arja Korisevan esittämä Avaruus on suomennos kappaleesta Walking in the Air (animaatioelokuvasta Lumiukko). Laulun nuotit ja suomenkieliset sanat löytyvät teoksesta Suuri toivelaulukirja, osa 17 (2003, ISBN: 952-461-023-X). Vesa-Matti Loirin levyttämä laulu "Tähti tähdistä kirkkain" (tekijät Halonen - Jernström - Salmi) löytyy ainakin nuottikokoelmista Joulun toivelaulut (2006, ISBN: 951-952-461-138-1) ja Halonen, Kassu: Profile, vol. 2 (1999, ISBN: 951-757-633-1). Myös kuorosovitus laulusta on julkaistu.
Olisiko mitään kirjoja "suomeksi" Saksan sosiaali- ja terveyspalveluista ja myös Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista? 528 Sosiaaliturvaoikeudet Saksassa -opas löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Vastaava opas Suomesta löytyy puolestaan osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Niissä on selostettu sosiaali- ja terveyspalveluita saman kaavan mukaan, joten vertailu maiden välillä on varmaan kohtuullisen helppoa
Mitkä ovat kaikkein tunnetuimmat suomalaisten kirjailijoiden kirjat ulkomailla? Entä ketkä ovat kaikkein tunnetuimmat suomalaiset kirjailijat ulkomailla? 4829 Kysymykseen on mahdotonta vastata tarkasti, sillä tunnettavuus on aika epämääräinen käsite, eikä liene olemassa maailmanlaajuista luotettavaa kyselyä asiasta. Suomalaisten kirjailijoiden tunnettavuus myös varmasti vaihtelee paljon maittain. Esimerkiksi muumien vuoksi Tove Jansson on varmasti Japanissa tunnetumpi kuin vaikkapa Matti Rönkä, joka taas on saavuttanut suosiota Saksassa mutta jonka kirjoja ei liene käännetty japaniksi. Jotakin suuntaa voi antaa kirjallisuuden vientikeskus FILI:n listaus osoitteessa http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/. Siinä on listattu suomalaiset kirjat, jotka on käännetty yli 20 kielelle. Tosin sitäkään ei voi ottaa ihan sellaisenaan, sillä vaikka ”Kalevalaa” on käännetty...
Kuinka monta sukua Suomessa on? 2204 ”Suku” on aika epämääräinen termi. Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” määrittelee sen merkitykseksi ’samasta esivanhemmasta polveutuvat henkilöt (ja joissakin yhteyksissä myös heidän puolisonsa)’. Kyse on siis siitä, kuka esivanhempi valitaan suvun kantaisäksi tai -äidiksi. Esimerkiksi sukuseurassa, jossa tietty esivanhempi on valittu kaukaa historiasta, saattaa olla yhdessä suvussa valtava määrä jäseniä. Toisaalta jos valitsen suvun esivanhemmiksi vaikka isovanhempani isän puolelta, heistä polveutuva suku ei ole kovin laaja. Ei ole siis oikein mahdollista määrittää sukujen määrää Suomessa, koska se on suhteellista ja riippuu siitä, kenestä suvun määrittely aloitetaan. Joskus sukuja katsotaan sukunimien kautta...
Etsimme Suomen esihistoriaan liittyvää kirjallisuutta laajalla kattauksella lukupiiriä varten: fantasiakirjallisuus ja realistiset kuvaukset, suomalaisesta… 1480 Vastasin juuri melkein samanlaiseen kysymykseen ja keräsin listan esihistoriaa käsittelevistä kirjoista. Keräsin siitä suurin piirtein Suomen alueelle sijoittuvat ja kaivoin vielä lisää mytologisempia kirjoja. Lista ei ole millään muotoa kattava, ja sinne tuli mukaan jonkin verran lasten- ja nuortenkirjojakin, ei tosin mitenkään kattavasti. Tässä on sitten lista: Aslak-Jaur / Kaarlo Hänninen Eino Leinon Helkavirsiä / Petri Hiltunen, Kristian Huitula, Katariina Katla, Katja Louhio, Tuomas Myllylä, Eetu Pellonpää, Lauri Pitkänen, Sari Sariola, Antti Tiainen, Vesa Vitikainen [osa tarinoista sijoittuu esihistorialliseen aikaan] Ennen päivänlaskua ei voi / Johanna Sinisalo Hämeen Uro : perintö / Milja Ketomäki Hämärän lapset / Sirpa Tabet...
Haluaisin tietää millaista oli 1950-luvun alun seurustelu ja rakkauselämä Suomessa. Voisitteko ystävällisesti suositella minulla muutamia kirjoja, joita minun… 3064 Listani teoksia löytyy Hämeenlinnan seudun kirjastojen kokoelmista. Suosituksissa on kaunokirjallisuutena ilmestyneitä romaaneja, paitsi listan kaksi ensimmäistä. Asiasanoista saa hiukan kuvaa teoksen painotuksista, esimerkiksi tapahtumapaikoista, hahmojen ammateista, ja niin edelleen. Valitettavasti tapahtuma-aikaa voi asiasanojen perusteella paikantaa 1950-luvun alkuun vain Enni Mustosen teoksen tapauksessa. Lista ei ole missään tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Mukana on niin tunnettuja kuin vähemmän tunnettuja kirjailijoita. Haavio, Katarina: 50-luvun tytöt - Päiväkirjat 1951-1956 Asiasanat: nuorisokulttuuri ; päiväkirjat ; elämäntapa : tytöt : 1950-luku Vainio-Korhonen, Kirsi: Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden...