Suomi

Tilaa aihepiirin Suomi RSS-syöte
736 osumaa haulle. Näytetään tulokset 281–300.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuinka kylpyhuone, pesutilat ja peseytyminen, wc ja hygienia on kehittynyt Suomessa ja Suomen arkkitehtuurissa (poisl. sauna)? Aineistoa on todella vaikeaa… 1237 Nykyajan hygieniakäsitys on varsin nuori ilmiö. Aiheesta on ollut Työväenmuseo werstaalla näyttely Likainen menneisyytemme vuosina 2010-2011. Valitettavasti näyttelystä ei ole tehty julkaisua. Alla Ylen uutisointia ja tietoa näyttelystä: http://yle.fi/uutiset/puhtaus_oli_ennen_ylaluokan_yksinoikeus/5635457 http://www.tyovaenmuseo.fi/?q=node/693 Alla joitakin kirjoja, joista löydät tietoa aiheesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: www.helmet.fi Asunnon muodonmuutoksia: puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa /Kirsi Saarikangas Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja / toimittaneet Elina Katainen ... [et al.] Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä / Marja-Liisa Rönkkö, Marja-Liisa...
Kuka on sanoittanut laulun "Soutuvenheellä Kiinaan"? ja minä vuonna... 2283 Frank Loesserin kappaleen On a Slow Boat to China suomensi Kullervo (oikealta nimeltään Tapio Lahtinen). Soutuvenheellä (tai Soutuveneellä) Kiinaan -kappaleen levytti ensimmäisenä Henry Theel vuonna 1949. Suomennos lieneekin tuolta ajalta. Myöhempiä versioita ovat tehneet mm. Synnöve Rehnfors (1959), Ragni Malmsten (1978) ja Eino Grön (1990).
Etsin suomalaisia romaaneja vuosista 1944-1948 (-1952). Tähän mennessä olen lötänyt seuraavat: Jussi Talvi: Tällaista oli palata, Helvi Hämäläinen: Raakileet,… 991 Ulla-Lena Lundberg: Jää Paavo Rintala: Paasikiven aika Matti Rönkä: Eino Olavi Pellonpää: Junantuomat Kalle Päätalo: Myrskyn jälkeen Mauri Paasilinna: Roihankorpi Veikko Huovinen: Koirankynnen leikkaaja Raimo J. Kinnunen: Anna ja Johannes Pentti H. Tikkanen: Mehtäläiset Anni Korpela: Myrksyn jälkeen Liisa Keitaanpää: Sotakorvaustyttö Raija Oranen: Valkea talo jokivarressa Varmasti löytyy enemmänkin. Voit Helmetissä laittaa sanahakuun kaunokirjallisuus Suomi 1940-luku, niin saatat löytää lisää mielenkiintoisia kirjoja. Voit hakea myös sellaisilla hakusanoilla kuin sodanjälkeinen aika tai jälleenrakentaminen.
Haluaisin tietoa Hely-soljesta. Ja myös kihlauksesta / kihlalahjoista 1800-luvulta. Löytyykö kirjallisuutta? 987 Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu. Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot. Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: - Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :...
Onko Suomessa siltaa vesistön yli, jonka alikulkukorkeus on niinkin suuri kuin 40 m? 1300 Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä. Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583 Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide… Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
Kysyin viimeksi Eric Bergqvistin lauluista. Kiitos vastauksesta. Löydättekö tähän ongelmaan vastausta ja onko tätä nimenomaista laulua suomennettu? Gå, gå,… 866 Hei! Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653. Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
Mikähän on Suomessa tavallisin sukunimen yleisyys? Haluaisin siis tietää, montako (elossa olevaa) sukunimikaimaa keskiverto- tai mediaanisuomalaisella on. 1238 Tarvittavien tietojen pitäisi löytyä väestörekisterikeskuksen sivuilta. Tässä linkki väestörekisterikeskuksen nimipalveluun: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 50 kappaletta. Tässä linkki palvelun nimiaineistoon: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none Sukunimitilasto löytyy CSV-tiedostomuodossa aineistolinkit -otsikon alta. Sukunimiaineistossa on lueteltu sukunimet lukumäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Tilastosta löytyy sukunimiä yhteensä 11334 kappaletta.
En ole löytänyt nuottia lauluun "Kesän muisto". Laila Kinnunen on tämän valssin levyttänyt. Kuulin sen you tubesta ja spotifystä. Mistähän sais nuotin? 2928 Nacke Johanssonin säveltämän ja Reino Helismaan sanoittaman Kesän muiston levytti ensiksi Matti Louhivuori v. 1963. Laila Kinnusen versio on vuodelta 1968. Laulu julkaistiin "irtonuottina" vuonna 1964. Finna.fi-haun mukaan nuotti on JAPA-musiikkiarkiston kokoelmissa. https://www.finna.fi/Record/viola.128922#holdingstab Nuotin kaukolainamahdollisuutta kannattaa tiedustella omasta kirjastosta.
Kuinka monta sukunimeä Tiirikainen on Suomessa? 693 Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ kertoo, että ”Tiirikainen” on sukunimenä 379 henkilöllä, joista 366 asuu Suomessa. Nimen kantajista 186 on miehiä ja 193. Kaikkiaan nimi on ollut 885 henkilöllä, jos kuolleet ja nimensä vaihtaneet lasketaan mukaan.
Haluaisin ostaa/lainata Suomen lintujen ääniä -cd:n, jolla olisi myös kerrottu lyhyesti mikä lintu, missä esiintyvä kyseessä (ei välttämättä tarvittaisi kirjaa… 694 Hei! Tätä asiaa on aikaisemminkin kysytty tällä palstalla ja arkistosta löytyy esim. nämä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=517cc620-dda1-45a… http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=681fae8f-b00b-454… Seitti-verkkopalvelusta löytyi asiasanahaulla (linnut suomi äänet) nämä: https://seitti.seinajoki.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lifec… Suomen luonto lehden -sivuilta löytyy lintujen ääniä, joita voi kuunnella suoraan verkossa: http://www.suomenluonto.fi/ Suomen lintuvarusteen sivuilta löytyy ostettavia tuotteita: http://www.birdlife.fi/julkaisut/index.shtml
Missä romaaneissa kuvattaisiin Suomea, suomalaisia ja suomalaista kulttuuria turistin tai maahanmuuttajan silmin? 836 Tässä joitakin romaaneja kyseisestä aiheesta: Umayya Abu-Hanna: Sinut" Ranya ElRamley: "Auringon asema" Wladimir Kaminer: "Rakkaita terveisiä Saksasta" Schatz, Roman: "Rakasta minut" ja "Saksalainen rakastaja" Dieter Hermann Schmitz: "Täällä pohjoisnavan alla: matkani saunankestäväksi suomalaiseksi" Annika Luther: "Ivoria" Patrakova, Inna: "Tulkki"
Miten tavallinen kristitty suomalainen nuori voisi parhaiten tutustua kiinalaisiin nuoriin Helsingissä? 696 Olisiko Suomi-Kiina -seura yksi paikka, jossa voisi tavata kiinalaisia http://www.kiinaseura.fi/ Helsingin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on myös kiinankielistä toimintaa https://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/kallio/chinesechurchinf… Lisätietoja viime mainitusta saa esim. googlaamalla pastorin nimellä.
Kuinka jatkuu laulu: Käki kukkuu kuusikossa? Mistähän löytyisi laulu sävelineen? 4900 Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita. Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset. Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset. Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta...
Olen etsinyt nuotteja kaija koon sinua päin tai rakkaus on voimaa kappaleisiin tuloksetta- onko niitä saatavilla mistään? terveisin epätietoinen 1324 Näyttää valitettavasti siltä, että kumpaakaan näistä Kaija Koon lauluista ei ole julkaistu nuottina. Kaija Koolta julkaistiin 1995 nuottikokoelma (951-757-348-0), mutta molemmat kysyty kappaleet ovat tätä uudempia. Sen jälkeen on julkaistu vain yksittäisiä kappaleita eri kokoelmanuoteissa.
Luin Taide-lehden artikkelin Natsi-Saksaan liittyvästä taide- löydöstä. Jutussa oli vihje, että Suomi toivoi aikoinaan pääsevänsä Eremitaasin… 883 Ainakin Itä-Karjalan suomalaismiehityskaudella 1941-1944 Suomeen päätyi monenlaista kansatieteellisesti arvokasta materiaalia ynnä ortodoksisten kirkkojen taide-esineitä, esim. ikoneja. Laajimmin aihetta on käsitelty kirjassa Pimiä, Tenho Sotasaalista Itä-Karjalasta : suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941-1944. - Ajatus, 2007 (tekijän sama-aiheisesta väitöskirjasta https://kirjasto.jyu.fi/kauppa/tuotteet/tahtain-idassa ) (http://elektra.helsinki.fi/se/t/0040-3741/120/3/kansatie.pdf ) Näyttelyluettelot: Rajantakaista Karjalaa. - Kultturien museo, 2008. (http://www.nba.fi/fi/museot/kulttuurien_museo/nayttelyt/rajantakaista_k… ) Ikonit, ihmiset ja sota. - Ilias, 2009 (http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/arkistot/kansatiede/...
Olen kuullut, että heti toisen maailmansodan jälkeen ei ole saanut matkustaa vapaasti Suomesta ulkomaille. Milloin kielto poistui ja mihin sääntö perustui? 2009 Sota-ajan oloissa ihmisten liikkumisvapautta rajoitettiin yleisesti. Sodan päätyttyä kotimaan matkailussakin oli erilaisia rajoituksia, esimerkiksi Sisäasiainministeriön päätöksen 21.8.1946 mukaan koko Ahvenanmaalle tai useille Kymen, Kuopion, Oulun ja Lapin läänin alueille matkustamiseen tuli olla poliisiviranomaisen lupa. Ulkomaalaisille tällaisen luvan antoi Valtiollinen poliisi. Nämä rajoitukset korvattiin lailla rajavyöhykkeistä vuonna 1947. Talvisodan syttymisen vuoksi maa oli julistettu sotatilaan 30.11.1939 (SA 441/1939). Sotatila julistettiin päättyneeksi 26.9.1947 (SA 700/1947) eli sen jälkeen kun Pariisin keväällä solmittu rauhansopimus oli ratifioitu ja liittoutuneiden valvontakomissio poistunut maasta. Sotatilan aikana monia...
Suomesta vietiin sotalapsia pohjoismaihin. Osa jäi uusiin kotivaltioihinsa, suurin osa palasi. Tanska oli saksalaisten miehittämä. Mihin aikaan Tanskasta… 1529 Sotalapsia siirrettiin Suomesta Tanskaan hieman yli 4000. Heitä palautettiin 1942:580, 1943:2000, 1945:364. Tanskaan jäi vuoteen 1946 asti noin 1000 lasta joista pysyvästi Tanskaan jäi noin 500 lasta. Lähteet: Sotalapset:tutkimusraportti, 1996, toim. Aura Korppi-Tommola ja Matkalla kodista kotiin:sotalapset muistelevat,1996, toim. Leila Lehtiranta. Ks. myös Heikki Salminen 2007: Lappu kaulassa yli Pohjanlahden:suomalaisten sotalasten historia.
Osaisitko suositella mitään kirjallisuutta liittyen Suomen musiikin historiaan lukuvuosina 1900-1930? Kiitos paljon etukäteen! 1566 Varmaan kannattaisi aloittaa vuosituhannen vaihteessa ilmestyneestä WSOY:n kustantamasta sarjasta Suomen musiikin historia Sarjassa kysymyksessä mainittuja vuosia käsittelevät: 2 : Kansallisromantiikan valtavirta 1885-1918 / Erkki Salmenhaara. - 1996. 3 : Uuden musiikin kynnyksellä 1907-1958 / Erkki Salmenhaara. - 1996. Populaarimusiikki / Pekka Jalkanen. - 2003. Esittävä säveltaide / Martti Haapakoski...ym. - 2002. Kansanmusiikki / Anneli Asplund...ym. - 2006. Kirkkomusiikki / Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen. - 2004. Näistä löytyy lisää kirjallisuusviitteitä. Kirjoja on varmaan hankittu runsaasti kirjastoihin (ainakin pääkaupunkiseudulla).
Etsin unohtunutta tuttua runoa, joka kertoo Suomi-neidosta pohjoisesta etelään maisemia ja pinnanmuotoja hauskasti personoiden. Runo päättyy Helsingin… 1284 Etsimäsi voisi olla Väinö Kirstinän Neito. Runo on Kirstinän kokoelmasta Puhetta vuodelta 1963. Runo alkaa neidon kämmenistä, joista toinen kannattaa hotellia ja toinen on pudonnut pois, ja päättyy varpaisiin, jotka ovat punaista graniittia.
Haluaisin tietää ns.mustalaismusiikkiin kuuluvan laulun nimen joka muistaakseeni alkaa sanoilla - seison porraspuulla oveen hiljaa kolkutan,askeleita kuulen… 1960 Kyseessä on ilmeisesti Aarne Hataran säveltämä ja Kalevi Vakkilan sanoittama laulu "Kotiportailla". Sen levytti v. 1956 Kalevi Tauru (savikiekolle). Cd-versio laulusta löytyy vuonna 2000 julkaistulta kokoelma-cd:ltä "Kalevi Tauru : Suomen iskelmäkuningas 1952, 1953, 1954." Cd näyttää olevan saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Samaa laulua on aikaisemmin kysytty Yleisradion musiikkitoimitukselta. Musiikkitoimittaja Tarja Närhen vastaus on alla mainitun verkkosivun kommenttiosassa. Vastauksessa on mukana laulun sanat. http://yle.fi/musiikki/umk/2011-10-26/musiikkitoimittaja-tarja-narhi-um…