| Onko olemassa kirjaa, jossa kerrotaan suomalaisten paikannimien oikea taivuttaminen? Niissähän ei tunnu olevan mitään yleispitävää sääntöä. |
1000 |
|
|
|
Ritva Korhonen on kirjoittanut teoksen Alastarolla Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus.
Valtion painatuskeskus 1990. Siinä käsitellään juuri paikannimien taivustusta.
|
| Onko olemassa persiankielisille tehtyä suomen kielen oppimateriaalia? |
1449 |
|
|
|
Persiankielisille löytyy oppimateriaaliksi Nuutinen, Olli Suomea suomeksi 1-2 (SKS) ja sanasto Nuutinen, Olli Suomea suomeksi, suomi - farsi -sanasto, joissa ideana on, että kirja on yksikielinen eli suomenkielinen ja sanastoja on julkaistu monella eri kielillä. Teoksia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
|
| Löytyykö verkosta Nykysuomen sanakirjaa tai vastaavaa? |
1167 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/sanakirjat/ Sen mukaan verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd- versiona.
|
| Mitä tarkoittaa sana röyhtänäinen ja röyhtäjäinen? |
1383 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
|
| Mitä tarkoittaa sana röyhkäjäinen? |
1087 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjasta ei suoraan löydy, mutta voi olla johdos verbistä röyhkäistä, joka on harvinaisempi muoto röyhtäistä-verbistä. Eli tämä olisi synonyymi sanalle röyhtäys, röyhtäisy. Murresanana voi tarkoittaa ihan muuta.
|
| Minua kiinnostaa kielten oppikirjojen (myös suomi toisena/vieraana kielenä) arvostelut ja arvioinnit. Mistä löytyy asiantuntevia arviointeja oppikirjoista? |
1244 |
|
|
|
Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista löytyy hakusanalla oppikirjat ja hakuehdolla kirja-arvostelu useita kirja-arvosteluja oppikirjoista, myös suomen kielestä. Aleksia voi käyttää Jyväskylässä pääkirjastossa ja lähikirjastoissa, Arto on vain virkailijakäytössä.
Lisäyksenä edelliseen: Sivulla http://www.jyu.fi/~koivisto/fennicum/s2.htm on esittelyjä suomen kielen oppikirjoista.
|
| Sanan "karisma" suomenkielinen merkitys on ehkä käännös latinasta. Usein puhutaan, kun henkilöllä on jollainlailla "vaikuttava" persoona, että hänellä on… |
3396 |
|
|
|
Uusi sivistyssanakirja (1998) kertoo karisma-sanasta seuraavaa: "karisma (kreik. kharisma=sulo, suosio), UT:ssa armolahja, jonka kristitty voi Pyhän Hengen vaikutuksesta saada omakseen".
Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kaksi merkitystä:" 1. (usk.)armolahja. 2. poliittisen tm. johtohenkilön persoonallinen vaikutus-, vetovoima."
Uusi suomen kielen sanakirja (1998) antaa myös kaksi merkitystä: "1 Pyhän Hengen antama armolahja, esim. ihmeparantajan kyky. 2 yksilön vaikuttava esiintymiskyky, vetovoima, tenho, lumo"
Lisäksi Nykysuomen sanavarat -kirjassa (1989) kerrotaan, että "karisma on 70- ja 80-luvun kulutetuimpia muotisanoja. Merkitys 'armolahja' on englannin mallin mukaisesti laventunut vetovoimaksi, vaikuttavuudeksi'."
|
| Mistä mahtaa olla peräisin sana "pyykki", jolla tarkoitan kaksi tonttia toisistaan erottavaa rajamerkkiä. Pyykin merkkinä maastossa usein litteä isohko kivi. |
2931 |
|
|
|
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 2, SKS, Helsinki, 1995 pyykki-sanan taustasta todetaan: nykyruotsin murteissa "pyk" pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, "puk(e)" kuhmu, pieni sysimiilu, murt.suomi "pjuk" pyramidin muotoinen esine, esiin pistävä kohoama t. huippu, kuhilas. Pyykittää - merkitä rajapyykein. Ilmaisua rajat eli pyykit käytettiin Ruotsin valtakunnan laissa 1759 ja rajapyykki ( Forseen 1738 ).
Veijo Meren Sanojen synty - etymologinen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 1982 toteaa samansuuntaisesti: "pyykki, rajamerkki, nykyruotsin murteissa pyk on pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, norjan murteissa pjuka heinäruko.
|
| Haluaisin tietää kapa-alkuisten sanojen etymologiasta. Ovatko esim. kapakala ja kapakka samaa kantaa? |
4344 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 A-K (1992) s. 304 on selvitys kapa - ja kapakka -sanojen alkuperästä. Kirjasta on lainattavia kappaleita (kirjastoluokka 88.2903).
|
| Onko olemassa vapaasti verkossa käytettäviä suomi-englanti-suomi sankirjoja? |
1139 |
|
|
|
Internetistä löytyvät ainakin seuraavat suomi-englanti-suomi
(Finnish-English-Finnish) sanakirjat: http://dictionaries.travlang.com/ ja http://www.freedict.com/
|
| Löytyisikö venäjää äidinkielenään puhuvalle soveltuvaa kasettikurssia tai vastaavaa suomenkielen opiskeluun ? Nimike, tekijät jne. johtolankoja. |
887 |
|
|
|
Suomen kielen opetuspaketteja venäjää puhuvalle ovat ainakin seuraavat: RAZINOV, P.A., "Finski jazyk dlja natsinajustsih - kurs intensivnogo samoobutsenija / Suomea aloitteleville - intensiivinen itseopiskelukurssi", Petrozavodsk, 1991 (oppikirja + 2 kasettia) sekä
SOOM, Irina, "Utsim finski v Finskom tsentre", Sankt-Peterburg, 1995 (oppikirja + kasetti). Molempia on useissa Suomen kirjastoissa.
Rauman kirjaston luettelo ei ole vielä verkossa, mutta jos kursseja ei Raumalla ole, kirjastoa voi pyytää hankkimaan niitä kaukolainaksi muualta.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
