| Mistä tulee ja mitä tarkoittaa sukunimi Viuhko?? |
1227 |
|
|
|
Sukunimistä Viuhko ja Viuhkonen löytyy viitteitä Karjalasta 1500-luvulta lähtien. Samaa juurta oleva Viuhkola on esiintynyt myös talonnimenä sekä kylännimenä Luumäellä, jossa asuu myös Viuhkoja. Nykyisin sukunimeä Viuhko esiintyy pääasiassa kaakkoisessa Suomessa.
Erityisesti Karjalassa esiintyneen viuhko-sanan alkuperäksi on epäilty merkitystä ”vauhko, humu railakka”. Sanan merkitystä ei ole kuitenkaan pystytty täysin vahvistamaan.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava: 2000. s. 759.
|
| Mistä juontaa juurensa VUONO sukunimi? |
908 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan julkaisema
Sukunimet. - Uud. laitos. - Otava, 2000
ei sisällä tietoja Vuono-nimestä, mutta tuskin menee vikaan, jos arvelee sen olevan lähtöisin maantieteellisestä nimityksestä ("pitkä ja kapea meren tai järven lahti").
Suomessa sana on lainaa saamelaiskielistä, esim. samaa merkitsevät
pohjoissaamen vuotna
inarinsaamen vuonâ
koltansaamen vuõnn
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 3 : R - Ö. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000.
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
|
| Miten on syntynyt sukunimi väisänen |
1419 |
|
|
|
Väisänen-nimi on yhdistetty sanaan väisä, joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa, sekä myös juonikasta tarkoittavaan väisäkkä-sanaan. Nimen perusteena voi olla myös henkilönnimi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
|
| Sukunimen synty rousu |
1454 |
|
|
|
Rousu-nimi on ilmeisesti lähtöisin paikannimestä. Rousu esiintyy mm. paikannimissä Rousunvaara, Rousunpuljut ja Rousulansuvanto. Nimi tunnetaan myös talonnimenä. Sanan on arveltu liittyvän ruotsinlapin sanaan roahtju, joka tarkoittaa kuoppaista, haljennutta lohkareista maastoa. Toisaalta paikoin rousu tarkoittaa myös voimakasta, kapeaa koskea. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
|
| Mistä tulevat ja mitä merkitsevät sukunimet HUOVINEN |
2299 |
|
|
|
Huovinen on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet ruotsinkielisestä "ratsumiestä, huovia" merkitsevästä sanasta hov, hovman. Talonnimestä sukunimeksi vakiintuneet Huovila ja Huovilainen sekä Huovinen olivat yleisiä nimiä Karjalan kannaksella. Karjalasta Huovinen levisi Savoon 1500-luvulla ja yleistyi siellä niin, että se 1970-luvulla ylsi Matti Kuusen luokituksessa "varsinaisiin savolaissukuihin". 1600-luvulla Huovisia löytyi jo Pohjois-Pohjanmaaltakin.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975
|
| Mistä tulee sukunimi Pippola? |
1654 |
|
|
|
Sukunimi 'Pippola' on lähtöisin Vimpelistä samannimisestä talosta. Nimi olisi voinut syntyä samalla tavalla kuin sukunimi 'Piippola' (Pirjo Mikkonen: Sukunimikirja, 2000).
Sukunimikirjassa selvitetään sukunimien Piippo - Piipponen - Piippola - Pippola alkuperää. Se voisi olla Pietarin kansankielinen asu, sillä ainakin Virossa Petruksesta tulee Peep. Toisaalta nimet muistuttavat vanhaan saksalaiseen henkilönnimistöön lukeutuvia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo jne. Nimeä muistuttavia tietoja meillä on jo keskiajalta: Talonpoika Olaff Pypon 1463 Halikossa, lautamies Jap Peppo 1461 Kaarinassa.
Sirkka Paikkalan artikkelissa on kerrottu tästä Pietari-nimestä sukunimissämme: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36hs.htm .
|
| Kyselin joskus kesäkussa monka-sanasta ja sain vastuksen. Taisin myös kiittää siitä. Nyt olisin kiinnostunut Manninen-sanasta. Tiedän, että se tulee saksan… |
1906 |
|
|
|
Sukunimet kehittyivät aikoinaan lisänimistä, joita alettiin käyttää ihmisten erottelemikseksi toisistaan silloin, kun pelkkä etunimi ei siihen riittänyt. Aluksi lisänimet olivat henkilökohtaisia (esim. käsityöläisnimi, talonnimi tai isännimi). Ajan myötä nämä muuttuivat periytyviksi sukunimiksi. Manni-nimen taustalla voi olla alkujaan lisänimenä ollut man- tai mann-aineksen sisältävä sotilasnimi. Sotilasnimien anto vakiintui ruotujakolaitoksen myötä 1700-luvulla. Man-päätteen lisäksi yleisiä jälkiosia näissä nimissä olivat esim. -berg, -ström ja -qvist. Manni-nimiä on voinut kulkeutua meille myös suoraan saksalaiselta taholta tai se on voinut muotoutua Herman-, Magnus- tai Emanuel-nimen pohjalta.
Nen-pääte on suomalaiselle sukunimistölle... |
| Olisin tiedustellut sukunimien Sainio, Miettunen ja Korpela nimien alkuperät. Mistä tulleet jne. |
1666 |
|
|
|
Sainio on Taivassalossa ja Halikossa tavattu sana, jonka merkitys on ’reki, ajoreki’ ja Satakunnassa saini *kirkkoreki, leveä reki’. Sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa. Kokemäellä on säilynyt tieto nimestä Saynyola vuodelta 1455 ja Haukiputaalla Sainio 1844, Pornaisissa 1898. Vuoden 1906 suurnimenmuuton yhteydessä nimeä on otettu käyttöön Suomen lounaisosissa, jonkin verran myös Itä-Suomessa. Sainioksi on nimensä muuttanut Sillberg Porissa 1876, Iivari Tampereella 1881, Jakobsson 1889, Karenius Askolassa 1893, Mariantytär Turussa 1896, Salonius Turussa 1897 ja Sonninen Tampereella 1900.
Miettunen ja Miettinen nimien alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan ne ovat pohjautuneet... |
| Mistä Juutiset Iihin? Nykyisin Yli-Ii osa Oulua. |
1456 |
|
|
|
Juutinen -sukunimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a1707537-ceb3-443… . Tämän mukaan Juutiset tulevat Savon suunnalta.
Lisätietoja Juutinen suvusta voi etsiä hakuohjelmilla, esimerkiksi Googlella hakusanoilla suku Juutinen. Tuloksissa on tämän vuoden syyskuussa päivitetty sivusto http://www.jurvansuu.net/juutinen_suku.htm . Luettelossa on muutamia iiläisiäkin.
Internetin mukaan Juutisten suvusta on ilmestynyt teos Ylä-Savon Juutisia http://webbi.meili.fi/ipyosmoh/Juutiset
Sukututkimusseuran hakuohjelmalla HisKi voi etsiä sukuja paikkakunnittain http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi .
Myös mormonikirkon ylläpitämästä Family... |
| Olen kiinnostunut sukunimestä Sahlman. Mitä se tarkoittaa ja kuinka monta tämän sukunimistä henkilöä on olemassa? Onko tietoa mistä päin maailmaa suku on… |
2061 |
|
|
|
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura, jonka kotisivujen osoite on http://suvut.genealogia.fi/sahlman/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien sukuseuran edustajan Seppo Mikkosen Sahlmanien sanomissa v. 2005 ilmestyneessä artikkelista... |
| Mistä tulee nimi Sarvilahti? Onko yhteyttä Creutz nimeen? |
1436 |
|
|
|
Sarvilahti-nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei ole kovin yleinen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan nimi on tai on ollut 136 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Sukunimenä Sarvi on yleisempi. Sarvi on alkujaan voinut olla ihmisen liikanimi, tai se on voinut liittyä asuinpaikkaan ja esim. siellä olevaan terävään niemenkärkeen, "sarveen".
Yhteyttä Creutz-nimeen ei löytynyt.
|
| Onko tullut vastaan Tanhuanpää-sukunimen syntysijoja, tai muuta merkitystä? esimerkiksi käännöstä jostain toisesta sukunimestä. |
1351 |
|
|
|
Useissa suomen murteissa tanhua tarkoittaa molemmin puolin aidattua tietä, karjakujaa, tannerta tai karjapihaa. Aidatun kujanteen perällä olevaa taloa on kutsuttu mm. Tanhuanpääksi. Tätä kautta talonnimestä on tullut myös sukunimi. 1900-luvun alussa myös muutama ruotsinkielinen Siren ja Malin on vaihtanut nimensä Tanhuanpääksi.
Sekä talon- että sukunimenä nimi on yleinen varsinkin Satakunnassa mutta myös Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
|
| Onko Kanasten suvusta sukukirjoja? Verkkosivuilta kyllä löytyy jotakin, mutta ihan kirjoina. |
1226 |
|
|
|
Eipä löytynyt kokonaista kirjaa Kanasten suvusta. Nimen synnystä on kaksikin teoriaa: nimi on joko linnunnimestä syntynyt, tai se on ortodoksisen ristimänimen Konon karjalainen muunnos Kanana, joka on lyhentynyt muotoon Kana. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Ehkä nimeä kannattaisi kysellä vielä Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta:
http://www.genealogia.fi/kirjasto.html
|
| Mitä Alho sukunimi tarkoittaa? |
2472 |
|
|
|
Sana alho tarkoittaa vesiperäistä notkoa, pientä suota, alavaa peltoa tai niittyä tai veden vaivaamaa metsämaata. Nimenä Alho esiintyy sekä paikannimenä että sukunimenä. Mm. Padasjoella on Alho-niminen kylä. 1900-luvun alussa viitisenkymmentä ruotsalaista nimeä on suomennettu Alho-nimeksi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Alho on tai on ollut nimenä 3727 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
|
| Onko tietoa, mikä on sukunimi Pakanen/Packanen alkuperä?. KIITOS ETUKÄTEEN. |
988 |
|
|
|
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
|
| Mistä sukunimi Aalto on peräisin ? |
1723 |
|
|
|
Aalto-nimen alkuperää on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=00fccd9e-2d0a-4bd…
Lisäyksenä vielä: Nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän. (Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
|
| Voitko kertoa Honkanen sukunimestä? |
1715 |
|
|
|
Kiitos kysymyksestä.
Honka-sukunimessä on sekä vanhaa että nuorta, sekä itäsuomalaista että läntistä ainesta. 1500- ja 1500- luvulla vaihtelevat Honka ja Honkainen, Pohjanmaalla lisäksi Honkalainen. 1970-luvulla Matti Kuusi on määritellyt sukunimen Honkanen vain osaksi savolaiseksi. Se onkin paitsi savolainen myös keskisuomalainen, karjalainen (esim. 1890 Pielisjärven valtasukuja) ja pohjalainen nimi. Kaikilla näillä alueille nimi on esiintynyt viimeistään 1600-luvun alkupuolella.
Nimiryhmän nuorta kerrostumaa edustavat 1906 nimenmuutoksessa otetut nimet, esim. Honka (korvasi kaikkiaan 11 ruotsalaista nimeä), Honkala ja Honkanen (Jyväskylässä, Vaasassa, Eurajoella, Halikossa ja Uskelassa). Sukunimen Honka nykyistä aluetta ovat Pohjois-... |
| Mistä tulevat sukunimet Halonen, Oinas ja Heikkuri |
3811 |
|
|
|
Sukunimien Halonen, Halinen, Hallila ja Hallinen juuret ovat kahtaalla. Karjalassa nimet ovat kehittyneet ortodoksisista etunimistä Fali, Faleska, Hali, Haloi, Haleska. Vastaava etunimi venäjässä on Falalei, Fallelei, joka tulee kreikan nimestä Thalelaios. Toisaalta esihistoriallisella ajalla on kulkeutunut Suomeen germaaninen nimiryhmä Hali, Halo, Halikka, Halikka, Halla, Halle, Hallikka, Helle, Hälikkä. Tästä yleisimmäksi nimeksi on muodostunut Halonen. Se on levinnyt Karjalan kannakselta Liperin seuduille. Savossa se on yleisimpiä sukunimiä.
Oinas on voinut tulla sukunimeksi eläimen hoitajalle. Nimeksi se on voinut tulla myös henkilön silmiinpistävän piirteen vuoksi. Suomen murteissa oinas tarkoittaa pässiä tai jäärää.... |
| Olisin kiinnostunu Winqvist sukunimestä, mistä tulee ja onkohan kaikki sukua keskenään? |
1279 |
|
|
|
http://www.genealogia.fi/ (Suomen sukututkimusseura)
Sivulta löytyy myös Hiski-tietokanta, jossa voi etsiä tietoja sukunimen mukaan.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (voi saada selville nimen alkuperästä)
Kirjassa: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet: ei löydy muuta tietoa ko. sukunimesta, kuin että joku Vinqvist vaihtoi sukunimensä Valoksi 1906.
Kirjassa: Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 mainitaan sivulla 66 seuraavaa: "Esimerkiksi kun talonnimi-lisänimistä tuli talonnimi-sukunimiä, eivät kaikki talonnimi-lisänimet muuttuneet sukunimiksi, mutta ajan mittaan kaikki talonnimi-lisänimet korvautuivat sukunimillä, joko talonnimi-... |
| Haluaisin tietää mistä sukunimi Vänskä on tullut ja vähän sen historiasta ja mitä se tarkoittaa? |
2779 |
|
|
|
Nimi Vänskä tulee ruotsalaista tarkoittavasta sanasta 'svenske'. Muoto Suaenska on löytynyt asiakirjoista v. 1422 Saltvikissä ja muoto Swenske v. 1462 Inkoossa. Muita muotoja: mm. Suenske, Svänskä, Swänsk, Swensk, Wänskä (asiakirjoissa v. 1645), Swänskätär, Vänskätär, Wänskejnen eli Wändskässon. Nimi muuttui suomalaisalueilla muotoon Vänskä.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet (2000)
Nissilä: Suomen Karjalan nimistö (1975)
|