| Mistä sukunimi Viitanen on peräisin? |
1932 |
|
|
|
Viita-sana tarkoittaa nuorta lehtimetsää tai tiheäkasvuista havumetsää, ja se on mahdollisesti siirtynyt sukunimeksi asuinpaikan nimestä. Luontoaiheiset nen-päätteiset sukunimet alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Viitanen on osa tätä nimitrendiä niin kuin myös esimerkiksi Mäkinen tai Virtanen.
Viita ja Viitanen tunnettiin lisä- tai sukunimenä Karjalassa jo 1600-luvulla, mutta nämä vanhat nimet eivät ole säilyneet. Nykyisin Viitanen on ennen kaikkea länsisuomalainen nimi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
|
| Mistä sukunimi Louna tulee ja tarkoittaako se jotain? |
3587 |
|
|
|
Louna -sukunimeä ei löytynyt Mikkonen-Paikkala: Sukunimet -kirjasta (2000) eikä Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (1988). Suomen sanojen alkuperä -kirjassa (1995) louna mainitaan lounas -sanan murteellisena muotona, merkitys joko ilmansuunta tai puolipäivän ateria. Lempiäinen: Suuri etunimikirja mainitsee Lounan harvinaisena etunimenä, joka on saatu ilmansuunnan nimestä; kirjan mukaan nimi tuo mieleen leppeän kesäpäivän lämpimän tuulen, esim. lounatuuli.
Tarkempaa tietoa nimistä voi tiedustella Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181.
|
| Mistä sukunimi Alanko tulee? |
1413 |
|
|
|
Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 4846 Alanko-sukunimistä henkilöä.
Alanko on uusi nimi, joka pohjautuu maastotermiin. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
|
| Mitä tarkoittaa sukunimi Tervonen. |
944 |
|
|
|
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että jo 1600-luvulla käytössä ollut Tervonen-nimi on voinut alun perin kiteytyä vaikkapa tervanpolttajalle annetusta Terva-alkuisesta liikanimestä. Myös Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sijoittaa Tervosen niiden nimien joukkoon, jotka on johdettu ammattinimitysten ryhmään kuuluvista sanoista, eli terva ja tervanpoltto ovat Tervosen taustalla myös Nissilän mielestä.
|
| Mistä nimi Moberg tulee |
986 |
|
|
|
Moberg-sukunimi on noin 450 henkilöllä Suomessa ja n. 6000 Ruotsissa väestörekisteritietojen mukaan.
Jos tarkoitat nimen merkitystä, alkuosan mo on suomeksi 'hiekkanummi, mäntynummi, kangas, harju'
Nimen loppuosan luontonimi berg 'kallio, vuori' on tyypillinen periruotsalaisen talonpoikais- porvarillisen nimen osa Eva Bryllan kirjan Andersson, Pettersson, Lundström och...Beachman (2009) mukaan.
|
| Mistä tulee sukunimi Tarhonen? Onko se käännös jostain nimestä? |
1059 |
|
|
|
Tarhonen on samaa alkuperää kuin Tarhanen. Nimen taustalla lienee tarha-sanan sisältävä asuinpaikan nimi kuten Tarhala, Tarhalehto tai Tarhamäki. Alunperin Tarhonen sijoittui erityisesti Saimaan seudulle. Nykyään Tarhosia on varsinkin Ristiinassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Puumalassa, Savonlinnassa ja Taipalsaaressa.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja (1988)
|
| Mistä tulee sukunimi Närhi? |
2783 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet, uudistettu laitos 2000, s. 415, kerrotaan sukunimestä Närhi seuraavaa:
Nimeen on katsottu sisältyvän linnunnimityksen "närhi", joka olisi alkuaan annettu henkilökohtaiseksi lisänimeksi. Etenkin karjalaiselle henkilönimistölle on eläintennimitysten runsas käyttö ollut yleistä.
Sukunimi mainitaan ensimmäisiä kertoja Parikkalassa vuonna 1631 Oluff Närhä, Pälkjärvellä 1631 Trofimko Närhj, Kiteellä 1646 Iwanko Närhi. Närhiä on asunut myös Säkkijärvellä ja Suojärvellä. Savon vanhoissa maa- ja tuomiokirjoissa on nimestä Närhinen tietoja.
Pietikäisten suvussa on olemassa Närhin sukuhaara, jonka nimen alkuperästä on kerrottu sukuseuran sivuilla: http://www.pietikaistensukuseura.fi/narhi.htm ja heidän... |
| Mikä mahtaa olla sukunimen Tuunainen alkuperä? |
1664 |
|
|
|
Tuunainen ja Tuunanen ovat saman suvun nimiä, joista Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvun lopulle tultaessa Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa sekä Itä-Savossa. Nimen taustalla voisi olla karjalainen miehennimi Anton.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava, 2000
|
| Millainen tausta ja merkitys on Karonen-sukunimellä? |
1658 |
|
|
|
Sukunimen Karonen kantasana kara tarkoittaa Viljo Nissilän (1939) mukaan jotakin kovaa asiaa tai hyvin kiukkuista, luonteeltaan äkäistä ja sisukasta ihmistä. On myös mahdollista, että kantana olisi Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa käytetty sana karo, joka tarkoittaa pässiä.
Karonen-sukunimi pohjautuu Karo- ja Karoi-henkilönnimiin. Karo-nimi on tunnettu jo keskiajalla esimerkiksi Raaseporissa ja Pälkäneellä. Karoinen-nimeä on käytetty 1500-luvulla Kannaksella ja Pohjois-Karjalassa, 1600-luvulla myös muun muassa Pohjois-Suomessa. Joillakin paikkakunnilla, kuten Hollolassa, Ruokolahdella ja Paimiossa, isännistä muistuttava Karo on säilynyt asumusten nimissä.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
|
| Haluaisin tietää Karjalasta summan kylästä sukunimellä SOKURA, mistä se polveutuu |
1457 |
|
|
|
Esittämääsi kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta seuraava vastaus:
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
|
| Mistä tulee sukunimi Leppänen? Käsittääkseni se tulee jostakin Karjalan suunnasta. Onko sillä ollut aikaisempia muotoja tai mahdollisesti alun perin… |
2105 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen teoksen Sukunimet mukaan Leppänen nimestä on runsaasti tietoa maan eri osista jo 1500-luvulta ja 1600-luvun alusta. Se on mainittu Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa Juvalla, Rantasalmella ja Tavinsalmella, Rautalammilla, Ruovedella, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Enossa Leppänen on ollut 1890 pitäjän valtasukuja. Kirjassa mainitaan, että useiden nimenmuuttajien entinen nimi on alkanut Ahl-sanalla. (Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet).
Sukunimien levinnäisyydestä löydät tietoa Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto.
|
| Mistähän on Borgmanin suku peräisin? |
1170 |
|
|
|
Emme onnistuneet löytämään vastausta kysymykseesi. Suosittelemmekin että ottaisit yhteyttä Suomen Sukututkimusseuraan: http://www.genealogia.fi/
|
| Mistä tulee sukunimi Kulpakko ja onko se talon poikais vai ylhäis sukua entä Meltaus ennen Meldaus |
2415 |
|
|
|
Sukunimistä ja niiden merkityksistä löytyy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta. Kulpakko on peräpohjolainen sukunimi. Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Kittilässä, Sodankylässä ja Torniossa on ollut tämännimisiä taloja. Rovaniemellä puolestaan Kulpakko on vaara-alueen nimi. Kulpakko-sanan merkitys on paikoin sama kuin kulppi- sanan (merkitsee ”vesilätäkköä” sekä ”maljaa” ja ”kauhaa”), paikoin se on tarkoittanut ”kulkijaa”.
Meltaus-sukunimen osalta ei selvää vastausta ole, edellä mainitussa kirjassa viitataan sukunimeen Murtoniemi, jonka nimisiä niemiä ja asumuksia on myös Pohjanmaalla.
|
| Mistä sukunimi Maskulin on lähtöisin? |
1869 |
|
|
|
1780-luvulla syntynyt tai elänyt Naantalin porvari Henrik Maskulin oli jonkun Naantalin Leinbergin suvun tyttären puoliso, käy ilmi Suomen aatelittomia sukuja -teoksen sivulta 779. Teoksen tarkka nimi on:
Sukukirja I osa [Aeimelaeus-Lithovius]: Suomen aatelittomia sukuja. Toim. Axel Bergholm.
Naantalin matkailu Oy:n sivuilla nimi mainitaan historiallisen kävelykierroksen yhteydessä:
"Opastetulla kävelykierroksella kuullaan Naantalin vanhan kaupungin talojen kertomia tarinoita Maskuliinskasta Otto Flemingiin."
http://www.naantalinmatkailu.fi/ryhmat-24_karvareita_ja_porvareita
Ilmeisesti siis Naantalista löytyy myös Maskulinin talo.
Nimi Maskulin on nyky-Suomessa hyvin harvinainen. Nykyisenä sukunimenä se on vain kuudellakymmenellä... |
| Milloin on sukunimi Kätkä otettu käyttöön? Onko nimi hyvin vanha ja miten se on ihmisen käyttöön tullut? Sen tiedän että Norjasta on suku lähtöisin eli… |
1656 |
|
|
|
Sukunimeä Kätkä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet. Suomalaisesta paikannimikirjasta sen sijaan löytyi Kätkäsuvanto ja Kätkätunturi, molemmat Lapissa. Kätkätunturi on saameksi Geatkeduottar, joka merkitsee Ahmatunturia. Suomalaisesta paikannimikirjasta selviää, että paikannimeä Kätkäsuvanto on käytetty jo vuonna 1796, silloin muodossa Ketkes suvando.
Paikannimenä Kätkä on siis vanha, valitettavasti en löytänyt tietoja sukunimestä.
Lähteet:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Helsingissä : Otava, 2000
Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala] ; [muu toimitus: Pirjo Mikkonen, Ritva Liisa Pitkänen, Peter Slotte] ; [kirjoittajat: Kirsti Aapala ... et al.]
Helsinki : Karttakeskus :... |
| Terve. Mitä tarkota sukunimi Vuontisvaara, mista se on alkuperainen? |
2421 |
|
|
|
Nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei kuitenkaan ole aivan harvinainen. Vuontisvaara on ollut tai on sukunimenä 157 henkilöllä (Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/).
Mahdollisesti se on lähtöisin Pohjois-Suomesta. Vuontis-sanalla voidaan tarkoittaa hietaa eli hiekkaa. Tämä tieto löytyy Äkäslompolon kyläyhdistyksen sivuilta: http://www.äkäslompolo.fi/kylasta/mennytta-aikaa/kylan-nimistosta.html Tosin Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjässä (1920, s. 2) arvellaan, että sana voi olla myös väärin kuultua saamenkieltä.
Vaara-sana luontonimenä määritellään NetMot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan näin: "tav. loivarinteinen, luonnontilassa metsän peittämä korkea mäki... |
| Haluaisin taustoja ja merkityksiä sukunimestä Kurvinen. |
1404 |
|
|
|
Nimet Kurvi ja Kurvinen ovat karjalaisia sukunimiä, Kurvinen on Kurvi-nimen savolainen muoto. Kurvi tarkoittaa mutkaa ja kaarretta, mutta nimiin yhdistettynä se on kalannimi: Etelä-Karjalassa norssia eli kuoretta kutsutaan kurviksi. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet.
|
| Mitkä ovat sukunimien Penttinen, Ahtinen ja Mikkonen taustat ja merkitys? |
2864 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksen mukaan Penttinen on ollut 1500-luvun puolivälistä saakka yleinen sukunimi Etelä-Karjalassa ja Savossa (Juva, Pellosniemi, Rantasalmi, Sääminki, Vesulahti), muttei tuntematon muuallakaan suomessa. Penttinen ja Pentti -nimet pohjautuvat pyhimysnimeen Benedictus.
Sukunimi Ahtisen taustalla karjalaisten osalta ortodoksinen ristimänimi Avtonom (kreikan Autonomos), kun taas Länsi-Suomessa lähtökohta on muinaissaksalainen Ahti, Ahto (tai friisin Achte). Ahtiainen ja Ahtinen ovat karjalaisia sukunimiä, joista on merkintöjä 1500- ja 1600 -luvulta. Ahtista on käytetty sukunimenä Juvalla 1556. Ahti on omaperäinen, muinaissuomalainen nimi, ja tunnettu vedenhaltijan nimenä.
Mikkonen on... |
| Mikä on sukunimi "Keinonen" tausta ja merkitys? |
1457 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava, 2000) saa seuraavat tiedot nimestä Keinonen: "1500-luvulta asti on Ristiinassa ollut Keino- eli Keinokangas-niminen talo. Nimen on arveltu sisältävän pyydystä merkitsevän sanan. Murteissa keino onkin 'polku, ansa, eräpolku'. A.V. Koskimies mainitsee Keinosen Ruskealasta, Liperissä 1642 Oloff Keinonen, Oulussa 1640 Matz ja Påfuell Keinonen."
|
| Mikä on sukunimi "Mähönen" tausta ja merkitys? |
2330 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Mähönen” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Mehvo(i)”, jonka taustalla ovat venäläinen nimi ”Mefodij” ja kreikkalainen nimi ”Methodius”. Toinen vaihtoehto on ”Makarios”, josta lienee syntynyt myös sukunimi ”Mähkönen”.
”Makarios” ja sen kantamuoto ovat merkinneet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/macario löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan ’siunattua, iloista’ (’blessed, happy’). Nimen ”Methodius” merkitykset taas ovat olleet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/methodius löytyvän selityksen mukaan ’pursuit’ ja ’method’ eli ilmeisesti suomeksi jotakin sellaista kuin ’tavoittelu, toiminta, menetelmä,... |