| Mistä sukunimeni Usenius on peräisin? |
507 |
|
|
|
Kirjastomme sukunimioppaista ei Usenius-nimeä valitettavasti löydy. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Usenius on tai on ollut 75 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
|
| Mistä voi johtua Sonkajärvellä Kuosma paikannimissä. Iso lampi on Kuosma. Siitä lähtee tietysti Kuosmanpuro ja sen länsipuolella on laaja Kuosmansuo. On vaikea… |
471 |
|
|
|
Koska sanalle kuosma ei mistään lähdeteoksista tunnu löytyvän mitään muita merkityksiä, täytynee kuitenkin uskoa, että myös mainituissa sonkajärveläisissä paikannimissä sana on samaa perua kuin sukunimessä Kuosmanen. Tämä on ollut Savon yleisimpiä sukunimiä jo 1500-luvulla. Se perustuu pyhimysnimeen Kosmas. Pirjo Mikkosen ja Sirpa Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki, 2000) kerrotaan näin:
KUOSMANEN
Pyhimysnimestä Kosmas on Karjalassa käytetty muotoja Kuisma ja Kuosma < venäjän Ku´zma, Ko´zma. Karjalaisia sukunimiä ovat olleet Kuosma, Kuosmanen, Kuisma, Kuismanen, Kuismin ja Kusmin. Muualla Suomessa nimeä on ristimänimenä ilmeisesti käytetty hyvin vähän, vaikka Kosmas on myös roomalaiskatolisen kirkon pyhimys, sillä nimi Cosmas on... |
| Mitä tarkoittaa sukunimi Kuittinen? Tiedän, että rajan takana on Kuitti niminen kylä ja järvi, mutta mitä tarkoittaa kuitti? Tuskin kauppakuittia... |
1616 |
|
|
|
Vaikka Kuittinen on vankasti pohjoiskarjalainen sukunimi, joka on ilmaantunut sinne jo 1600-luvun alkukymmenillä, nimeä ei voi pitää itäisenä, sillä Kuitti-aines esiintyy jo varhain läntisessä nimistössämme. Levikki ja äänneasu antavat aiheen epäillä nimeä ruotsalaisperäiseksi lisänimeksi.
Vaikka kuitti nykyään mieltyy lähinnä "todistukseksi maksun saamisesta, kirjalliseksi maksutodistukseksi", sanan alkuperäinen merkitys on ollut laajempi ja moniulotteisempi: turvallinen, varma, vapaa, turvattu (joltakin), vapautettu (jostakin), loppuun suoritettu, tasassa oleva, selvä, velkansa suorittanut, välinsä selvittänyt - pohjalla ilmeisesti latinan quietus, "rauhallinen, levollinen".
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomen... |
| 30.4.2007 esitetyssä kysymyksessä kysyttiin Laukkanen nimen alkuperää. Vastauksessa sanottiin että Laukka, Laukko ja Laukkari ovat Laurentius (Lauri) nimen… |
517 |
|
|
|
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät tämän ajatuksen teoksessaan Sukunimet (Otava, 2000).
"Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius."
|
| Mistä suomalainen sukunimi Sarva tulee? |
1488 |
|
|
|
Taustaltaan yläsatakuntalainen sana "sarva" on tulkittu kuuluvaan samaan sanueeseen kuin "sarka" ja merkitykseltään kutakuinkin yhteneväksi sen kanssa: "kapea liuska, suikale (esim. kangasta, nahkaa, lasia maata), metsä-, niittykaistale; pitkä ja kaita niemi; vesiperäinen niitty". (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3)
Vastaavasti voisi otaksua, että sukunimenä sen tausta on sama kuin muiden "sarka"-pohjaisten nimien, joista Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: "Nimeen sisältynee nykyisin peltoviljelyyn liitetty sana sarka, joka on vanhastaan tarkoittanut myös 'metsälohkoa'; vanhan tavan mukaan kylän metsä on aikoinaan jaettu kaskeamista varten talojen kesken lohkoihin, sarkoihin."
|
| Sukunimi Turunen löytyy myös internetin Avotayny-linkistä? Mitä tämä mahtaa kertoa Turusten varhaisista juurista? Onko tutkittu pitemmälle kuin 1500-luvun… |
815 |
|
|
|
Turunen-sukua on tosiaan tutkittu 1500-luvulta alkaen kirjassa Sukumme taivallus: osa 1, Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen (Heikki A. Turunen).
En onnistunut löytämään tuota nimeä Avotaynu-sivustolta. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Turunen on ollut 1600-luvulle tultaessa yleinen nimi Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa , Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 1500-luvulta on myös merkintöjä tästä nimestä, mutta sen varhaisemmalta ajalta ei meidän lähteidemme avulla tietoa löytynyt.
|
| Etymologia sukunimelle Lajunen (Laju)? |
1175 |
|
|
|
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet–kirjan mukaan sukunimestä Lajunen on vanhimmat tiedot 1600-luvulta Karjalasta, Jääskestä, Tohmajärveltä (1647 Lars Lajunen) ja Parikkalasta (1631 Suni Lajuinen, 1642 Madz Lajuinen). Nimi on Suomalaisen sukunimikartaston mukaan kaakkoissuomalainen nimi. Vuonna 2016 Suomessa oli 691 Lajusta. Nimi on suojattu sukunimi, joten ulkopuolinen ei voi Suomessa ottaa nimekseen sitä ilman hyväksyttävää syytä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Etymologisen sanakirjan mukaan sana laju on mukana Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1874. Se esiintyy pohjoishämäläisissä kaakkoismurteissa. Sana tarkoittaa roskaa, jätettä, esimerkiksi heinän jätteet pellolla (kun karhe on pääosin nostettu... |
| Mistä Viljamaa sukunimi on peräisin,mitä tarkoittaa? |
814 |
|
|
|
Viljamaa on ollut talonnimenä mm. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Päijänteen seudulla , Orimattilassa se on ollut myös kylännimenä. Talonnimestä se on vähitellen siirtynyt sukunimeksi.
Viljamaaksi on myös 1900-luvun alkupuolella suomennettu ruotsinkielisiä sukunimiä. Tällaisia ovat olleet mm. nimet Dromberg, Villman, Pleuna, Wilenius, Mattsson ja Willand.
Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000
|
| Kysyisinkin mistä minä tiedän löytyykö tiedot väestötietojärjestelmästä Liittyen allaolevaan tekstiin Esimerkiksi haettaessa esivanhemman sukunimeä uudeksi… |
720 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksesta neuvottiin, että kannattaa kääntyä paikallisen maistraatin puoleen. Helsingissä siis Helsingin maistraatti, puh. 029 553 9391, Albertinkatu 25, 00180 Helsinki. Avoinna ma-pe klo 9.00-16.15, asiointisähköpostiosoite info.uusimaa@maistraatti.fi
|
| Mitä tarkoittaa sana "patana"? Käytetään sukunimessä,esimerkiksi Outi Harjupatana. |
1752 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkku Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimi Patana on ilmeisesti otettu paikannimistä. On olemassa esim. Patananjärvi, jonka rannalla on Patanan kyläkunta. Talonnimi Patana tunnetaan myös.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa patana. Mahdollisesti sana voi merkitykseltään olla yhdistettävissä sanaan patama, joka tarkoittaa joillakin murrealueilla vetistä notkoa tai kuoppaa tai suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa.
|
| Onko Irjala nimi suomennettu jostakin nimestä. |
403 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Irjala nimi voi pohjautua miehennimen Yrjö muunnoksiin Orja ja Irja. Nimistä on merkintöjä mm. Johanneksessa ja Kurkijoella. Satoja vuosia vanhoja asutusnimiä ovat Vehmaan, Messukylän Vihdin ja Sääksmäen Irjalat, myös Janakkalan Irjalan kartano mainitaan jo 1470.
Irjala voi olla myös harkiten otettu uusi sukunimi kuten Kemissä, missä Ignatjeffit vaihtoivat nimensä 1906. Irjala-nimisiä asuu mm. Oulun, Pietarsaaren ja Vaasan tienoilla.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava, Uud. laitos 2000.
|
| Olisin halunnut tietää jos otan isomummin nimen käyttöön serkkuni kanssa en haluaisi että sen voi ottaa kuka tahansa (ainoastaan verisukulainen) tuota… |
467 |
|
|
|
Sukunimien käyttöä ja vaihtoa säätelee Nimiasetus (254/1991).
|
| Sukunimi putaala |
443 |
|
|
|
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -teoksen mukaan sukunimiin Putaala ja Putaansuu sisältyy joen haaraa tai mutkaa ja kosken syvännettä merkitsevä sana Pudas. Putaala-nimisiä taloja on ollut pääasiassa Oulunjokilaaksossa. Siellä nimi on siirtynyt tarkoittamaan myös talon asukkaita. Putaala-nimisiä on pääasiassa Utajärvellä, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Oulunjoella.
Putaala ei ole kovin yleinen sukunimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 272 tämännimistä henkilöä.
|
| Sukunimi Ventelä |
928 |
|
|
|
Nimi Ventelä pohjautuu ilmeisesti henkilönimeen Vende, Wende, Winde tai Windo, josta on paljon esimerkkejä varsinkin pohjoissaksalaiselta kauppa-alueelta. On arveltu, että nimi kertoo jo hävinneistä vendeistä, jotka asuivat Baltian alueella. Nimi Ventelä on liittynyt myös paikannimistöön. Lohjalla on Ventelä-niminen kylä, joka on mainittu vuonna 1546 muodossa Wendele. Myös Viipurin pitäjässä on Ventelän kylä, ja Vuokselassa on mainittu saman niminen taloryhmä. Ventelä-nimi on mainittu kirkonkirjoissa mm. Liedossa, Isossakyrössä, Viipurissa 1400- ja 1500-luvuilla. Muodossa Ventelä nimi on mainittu 1700-luvulla myös Kalajoella ja Kortesjärvellä.
Nykyisin Ventelöitä asuu pääasiassa Pohjanmaalla ja paikoin Pohjois-Suomessa. Vuonna 2016... |
| Olen miettinyt seuraavaa: Olen viime aikoina lukenut paljon suomennettua kiinankielistä kirjallisuutta. Kiinassa on tapana ilmoittaa henkilön sukunimi ensin,… |
514 |
|
|
|
Kirjastoissa teokset on tapana aakkostaa hyllyyn kirjailijan kotimaan henkilönnimikäytänteitä noudattaen. Meikäläisittäin "väärinpäin" olevissa kiinalaisissa nimissä sukunimeksi valitaan korrektisti nimen ensimmäinen osa ja etunimeksi jälkimmäinen: Murong Xuecun on aakkostettaessa MURONG, Xuecun ja Mo Yan on MO, Yan.
Vieraiden nimijärjestelmien soveltamisesta suomalaiseen malliin:
Sukunimi? Etunimi? : maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2002
|
| Kuinka monta sukua Suomessa on? |
2026 |
|
|
|
”Suku” on aika epämääräinen termi. Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” määrittelee sen merkitykseksi ’samasta esivanhemmasta polveutuvat henkilöt (ja joissakin yhteyksissä myös heidän puolisonsa)’.
Kyse on siis siitä, kuka esivanhempi valitaan suvun kantaisäksi tai -äidiksi. Esimerkiksi sukuseurassa, jossa tietty esivanhempi on valittu kaukaa historiasta, saattaa olla yhdessä suvussa valtava määrä jäseniä. Toisaalta jos valitsen suvun esivanhemmiksi vaikka isovanhempani isän puolelta, heistä polveutuva suku ei ole kovin laaja. Ei ole siis oikein mahdollista määrittää sukujen määrää Suomessa, koska se on suhteellista ja riippuu siitä, kenestä suvun määrittely aloitetaan.
Joskus sukuja katsotaan sukunimien kautta... |
| Haluaisin tietää sukunimen Pöntinen alkuperän. Ilmeisesti se tulee sanasta pönti, mutta mitä kyseinen sana tarkoittaa vai onko se muunnelma jostain toisesta… |
1691 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Pöntinen saattaa olla johdannainen skandinaavisesta Bonde-nimestä, joka tarkoittaa talonpoikaa. Pöntinen-nimi on esiintynyt myös talon- ja paikannimenä.
Tietoa sanan pönti tarkoituksesta en löytänyt. Samankaltaisen kuuloisista sanoista esimerkiksi pönkä tarkoittaa Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjan (1995) mukaan majaa.
Tuomas Salsteen sukunimi-info-verkkosivuilta osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pontinen.html löytyy lisätietoa Pöntinen-nimestä, muun muassa sen levinnäisyydestä.
|
| Haluaisin tietää sukunimeni Nokio alkuperästä. |
732 |
|
|
|
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
|
| Mitä tarkoittaa sukunimi Pärssinen? |
896 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjassa kerrotaan nimen taustasta seuraavaa: "Nimi on ilmeisesti lähtöisin karjalaisesta ristimänimestä Perha, Perho(i), Perssa, Pärssi < venäjän Perh, Persa, Perfirij, Porfirij. Tosin taustalla saattaisi olla myös skandinaavisen Peter, Per -nimen patronyymi."
|
| Minkä maalainen etunimi on Regle? |
1060 |
|
|
|
Regle on huomattavasti yleisempi sukunimenä kuin etunimenä. Sukunimenä sitä tavataan Ranskassa, Yhdysvalloissa, Brasialiassa, Chilessä ja Australiassa.
Etunimenä sitä tavataan lähinnä Yhdysvalloissa. Sen merkitystä ei tunneta.
Variaatioita nimestä ovat: Regla, Regley, Reglo, Regli, Regl, Reglio, Reglai, Reglia, Reglie, Regly.
Etelä-Carolinessa on eniten Regle-etunimen omaavia eli kaksi jokaista kymmentämiljoonaa ihmistä kohden. (Whitepages names & namespedia.com)
Suomalaiset nimikirjat eivät nimeä tunne.
|