sodat

31 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kommunismin ja uskonnon nimissä on tapettu miljoonia ihmisiä. Onko jotakin lähdettä missä olisi kartoitettu maailmanlaajuisesti kuinka paljon ihmisiä näiden… 247 23.8.2018 Uskon ymmärtäväni, mitä kysyjä tavoittelee. Kysymyksenasettelussa on kuitenkin rakenteellisiä ongelmia, joiden takia edes alustavan vastauksen antaminen on vaikeata, mielestäni mahdotonta. Mitä ensinnäkin tarkoitetaan, kun sanotaan, että jonkun ideologian "nimissä" on surmattu X ihmistä? Harvemmin minkään ideologian edustajat surmaavat ihmisiä ideologiansa nimissä, vaan perusteluna on jokin muu syy. Yleensä kaikki esitetyt luvut ovat siksi peräisin kyseistä ideologiaa vastustavilta ihmisiltä, joilla on taipumus suurennella lukuja siinä missä ideologian kannattajat niitä vähättelevät tai kiistävät kokonaan. Kaikki luvut ovat karkeita arvioita, koska tällaisten asioiden objektiivinen selvittäinen on hankalaa paljon pienessäkin mittakaavassa...
Terve Haluaisin tietää mikä kirjat jotka kuuluvat lastenkirjallisuuteen ovat sodan metaforat ? Mitä niillä on yhteistä ? Tiedän esimerkiksi : "Muumit ja… 178 17.4.2018 Vaikea kysymys. Tässä muutamia ehdotuksia, mutta varmasti emme voi tietää,  mitä kirjailija on ajatellut. Myös lukija voi ja saa  tulkita sadun toisin kuin kirjailija on ajatellut. - Astrid Lindgren, Ronja, ryövärintytär - Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia - C. S. Lewis, Narnian tarinat - Gösta Knutsson, Pekka Töpöhäntä -kirjat Alla vielä linkki uutiseen, jossa pohdiskellaan Pekka Töpöhäntä -kirjojen mahdollista yhteyttä toiseen maailmansotaan: https://yle.fi/uutiset/3-6019584 Yhteistä kirjoille on ainakin yritys selviytyä.        
Teen opinnäytetyötä aiheesta kriisitulkkaus. Eli toisin sanoen tutkin tulkkien työtä kriisi ja sota-aluella. Osaatteko sanoa onko kirjastossa materiaalia… 202 10.10.2016 Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyivät seuraavat viitteet : Translating and interpreting conflict / edited by Myriam Salama-Carr. Salama-Carr, Myriam. Amsterdam : Rodopi, 2007. Translation and conflict : a narrative account / Mona Baker. Baker, Mona. New York ; London : Routledge, 2006. http://linda.linneanet.fi/F/QDDSAPSHSQAFKK76UGGE2V91X4I91TLMVDS9TRJS18A… Helmetistä seuraava asiaa sivuava viite : The translator : a tribesman's memoir of Darfur / Daoud Hari as told to Dennis Michael Burke and Megan M. McKenna. Random House, cop. 2008 http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1867824__Stulkit__Ff%3Afac… Nettilinkkejä : http://www.doria.fi/handle/10024/97901 https://hal-confremo.archives-ouvertes.fr/hal-00599599 http://...
Toimiko kirjasto talvisodassa? Jos toimi, niin mikähän oli talvisodan lainatuin/luetuin kirja? 428 11.12.2015 Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318) Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
Helsingin pääpostitalon aulassa on pro patria laatta toisessa maailmansodassa kaatuneista. Ovatko henkilöt olleet postin palveluksessa vai millä perusteella… 638 5.1.2015 Tiedustelimme asiaa Sotaveteraaniliitosta (www.sotaveteraaniliitto.fi ) ja Postimuseosta (www.postimuseo.fi ). Sotaveteraaniliitosta saimme tietää, että Pro Patria -muistotaluja ei ole koottu yhteen tiedostoon kuten sotamuistomerkit. Postimuseon kirjastolla (Tampere) oli asiasta ensi käden tietoa. Kirjaston informaatikon vastaus kuuluu näin: ”Postin sankarivainajien muistotaulut on paljastettu 8.6.1941 ja 10.2.1952. Kummastakin tapahtumasta on selostus Postitorvi -lehdessä. Ensimmäisessä taulussa on 68 talvisodassa kuolleen henkilön nimet aakkosjärjestyksessä sekä syntymä- ja kuolinaika. Jatkosodassa vainajia oli 204 ja nimet sisältäviä tauluja kaksi, jotka sijoitettiin ensimmäisen taulun kummallekin puolelle. Vainajat olivat henkilöitä...
1939-1944 aikana suljettiin tuhatkunta suomalaista 1939 säädetyn lain nojalla turvasäilöön. Onko näille turvasäilöön otetuille maksettu Suomen valtion toimesta… 736 9.9.2014 Korvauksia maksettiin. Vuonna 1945 eduskunta hyväksyi lisämenoarvioon 75 miljoonan markan suuruisen määrärahan maksettavaksi korvauksiin poliittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai turvasäilössä pidetyille. Korvauksia maksettiin arviolta 270 henkilölle. Nykyrahassa jokainen sai keskimäärin 28 400 euroa. 19.6.1945 pidetyssä eduskunnan täysistunnossa hyväksyttiin Laki poliittisista syistä tuomituille, syytteessä oleville tai turvasäilössä pidetyille heidän menetetyistä ansiotuloistaan myönnetyn korvauksen verovapaudesta - 653/1945. Lain taustalla olevassa hallituksen esityksessä 19/1945 todetaan mm.: ”Kysymyksessä olevaa määrärahaa on Hallituksen esityksen perustelun mukaan käytettävä korvaukseen oikeutettujen menetettyjen...
Kuvitellaan, että joku itäinen maa olisi hyökännyt Suomeen. Olisin käynyt siviilipalveluksen ja olisin 35 vuotias. Minulla olisi turvallisuusvalvojan tutkinto… 587 25.8.2014 Kukaan tuskin pystyy antamaan vastausta tällaiseen kysymykseen, koska mikä tahansa sodan asteelle yltyvä konflikti merkitsee yleensä myös lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, joilla rauhanajan oloissa merkityksettömistä asioista tehdään sotilaallisia johtopäätöksiä. Suomalaisten siviilipalvelusmiesten roolia mahdollisessa konfliktissa on vaikea ennakoida senkään takia, että varusmiespalvelun välttämiseen on tunnetusti eri motiiveja. On epätodennäköistä, että eettisin syin siviilipalveluksen valinnutta värvättäisiin kovin herkästi armeijaan, mutta siviilihallinnon puolella esimerkiksi kysyjän mainitsema muodollinen pätevyys todennäköisesti katsottaisiin hyödylliseksi ja johtaisi sivarinkin osoittamiseen johonkin sodanaikaiseen tehtävään. Jos...
Hyvä vastaanottaja 1. Arto Paaasilinnan romaani Ísoisää etsimässä´käännetty ruotsiksi ja/tai eestiksi, jos niin mistä näitä saisi. 2. Isäni oli saanut… 567 27.1.2014 1. Isoisää etsimässä on käännetty vain sloveeniksi ja latviaksi. (Lähde: Suomen kirjallisuuden käännökset: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN ) 2. Kantakortista löytyvät viime sotiimme osallistuneiden miesten sotapalvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen asti. Periaatteessa kantakortin tiedot ovat, tietyin rajoituksin, julkisia. Lisää tietoa kantakortista ja muista lähteistä löytyy Arkistolaitoksen Arkistojen portti -sivustolta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Äidinkielen lopputyöhön pitää valita kaksi suomalaisen kirjailijan kirjaa joita yhdistää jokin asia. Kirjailijan pitää kuitenkin olla eri. Osaisitko kertoa… 883 7.1.2014 Ensin sotaa ja sota-aikaa naisnäkökulmasta kuvaavia romaaneja: Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta, Siltala, 2013 - talvisota Sirpa Kähkösen Kuopio -sarja sijoittuu jatkosodan aikaan: Kähkönen, Sirpa: Hietakehto, Otava, 2012 Kähkönen, Sirpa: Neidonkenkä, Otava, 2009 Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet, Otava, 2007 Kähkönen, Sirpa: Jään ja tulen kevät, Otava, 2004 Kähkönen, Sirpa: Rautayöt, Otava, 2002 Kettu, Katja: Kätilö, WSOY, 2011 - kuvaa Lapin sotaa Sandbacka, Carola: Sodan jaloissa, Tammi, 2010 - talvisota suomenruotsalaisesta naisnäkökulmasta Saisio, Pirkko: Sisarukset, Kirjayhtymä, 1976 - sota-aika 1930- ja 1940-luvuilla Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa, Atena, 2003 - Balkanin sota 1992 Kilpi, Eeva: Elämä edestakaisin, WSOY,...
Saako jostain tietää osallistuivatko sukulaiseni kansalaissotaan? Miten Karjalassa asuvat ihmiset olivat mukana? Miten kansalaissodan kiteyttäisi selvästi,… 720 25.10.2013 Eri arkistojen yhteisen verkkopalvelu Portin sivustojen kautta löytyy tietoa mm. Suomen kansalaissotaan osallistuneista: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918#Sis… Sotatoimia oli myös Karjalan alueella mm. Viipurin kaupungin tärkeyden takia. Wikipedia-artikkelista saa yleiskuvan tästä kiistellystä sodasta. Artikkelista löytyy myös paljon lähteitä syvällisempää perehtymistä varten: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota
Mitä tapahtui II maailmansodan päätösvaiheessa syntyneille länsiliittoutuneiden, lähinnä amerikkalaisten, saksalaisia varten perustamille vankileireille?… 1119 11.6.2012 Länsiliittoutuneiden haltuun jäi toisen maailmansodan päättyessä yli viisi miljoonaa saksalaista sotavankia. Tietoista politiikkaa sotavankien tuhoamiseksi ei länsivalloilla ollut. Syyskuuhun 1945 sotavankeja säilytettiin väliaikaisilla Rheinwiesenlager –siirtoleireillä. Siirtoleireiltä sotavangit joko vapautettiin tai siirrettiin jälleenrakennus- ja maataloustöihin esimerkiksi Ranskaan, Hollantiin, Belgiaan ja Iso-Britanniaan. Viimeiset vangit vapautettiin vuonna 1949. Arviot menehtyneiden saksalaisten sotavankien määrästä vaihtelevat, koska siirtoleirien osalta tilastot ovat puutteellisia. Sotavankien kohtaloa sodan jälkeen selvittäneen Maschken komission raportin (1974) mukaan n. 5000 saksalaista sotavankia menehtyi yhdysvaltalaisten...
1. Miksi keskiajan sodankäynnissä kokoonnuttiin taistelukentälle? Mitä muita sodankäynnin muotoja oli olemassa kuten piiritystaistelu ja vastaava? 2. Mikä oli… 1276 29.2.2012 Vastauksia kysymyksiisi löytyy mm. Otavan suuresta maailmanhistoriasta, osasta 8, joka käsittelee sydänkeskiajan historiaa, samoin osasta 9, joka käsittelee myöhäiskeskaikaa. Lisää sodan ja taistelujen historiasta löytyy mm. seuraavista teoksista: The medieval world at war (2009), Eurooppa.Kaksituhatta sotaisaa vuotta (1995), Sodan historia (kirj. Janne Malkki et al.)(2008), Sota: sodan historia muinaisesta Egyptistä Irakiin (2010), ja Maailman suurimmat taistelut (2006).
Oliko suomalaisia sodissa 1830-1890 ja jos oli, missa sodassa/sodissa? 1311 21.11.2011 Kyllä oli, suomalaisia oli mukana useammassakin sodassa tuona aikana. Suomalaisia osallistui vuonna 1831 Puolan kapinan kukistamiseen Varsovassa. Tällöin suomalainen sotilasyksikkö osallistui ensimmäistä kertaa sotaan Venäjän keisarikunnan alaisuudessa. Vuosina 1853 - 1956 suomalaisia taisteli Krimin sodassa. Suomalaiset tuntevat Krimin sodan ehkä parhaiten Oolannin sotana. Vuosina 1977- 1878 suomalaisia oli mukana Turkin sodassa. Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista Perusteellisempi selvitys on kirjassa Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä (päätoimittaja Ohto Manninen, 2007)
Saksalaiset valvoivat sodan aikana Mäntyluodon satamaa. Olen kiinnostunut tästä ja etenkin paikallisen väestön yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Satakunnan… 2487 31.10.2011 Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn. Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja....
Tiedustelisin kaunokirjallisuudesta niitä kirjoja joissa sotaa kuvataan hevosen näkökulmasta. Ei tarvitse enää tarjota Paasilinnan Sotahevosta. 1387 19.5.2011 Joensuun seutukirjaston sivuilla on valikoimaluettelo Hevonen lähti laukkaamaan: Elämyksellistä kirjallisuutta aikuisille hevoshulluille. http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/kokoelmatjatiedonha… Luettelon osiosta Ratsuväki (Hevoset sodassa) http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/kokoelmatjatiedonha… löytyvät seuraavat romaanit BABEL, Isaak (1894 – 1941) Punainen ratsuväki. 2.p. Gummerus, 1973 HIETAMIES, Heikki Soitellen sotaan : romaani. Otava, 2005 HYTTI, Erkki Veriset satulat : ratsuväki iskee Ääniselle. E. Hytti, 2000 KEINONEN, Yrjö Veriset lumet. Tammi, 1974 KLEIST, Heinrich von (1777 – 1811) Mikael Kohlhaas. Tammi, 1951 MARTIKAINEN, Viljo Sota oli julmaa – ratsuväki raakaa. Viljo Martikainen, 1999 (99.139...
Onko Oulun Sotaveteraaneista julkaistu kirjaa? Matrikkelia? 1352 5.5.2011 Kirjassa Oulu ja oululaiset sodissa, 1918 ja 1939-1945, Oulun veteraanikirja /toimittaneet Janne Kankainen, Panu-Pekka Rauhala, Jouko Vahtola (2. p. 2003) kerrotaan, että Oulun veteraanijärjestöjen yhteistyötoimikunnan tavoitteena oli tehdä veteraanikirja, mutta johtuen suuresta määrästä sotaan osallistuneita tehtävä osoittautui mahdottomaksi. Em. hieman toisentyyppinen veteraanikirja koostuu asiantuntija-artikkeleista ja veteraanien muistelmista kirjeistä, kuvista sekä päiväkirjamerkinnöistä.
Voiko lainata mistään: Toimituskunta-Pitkospolku.JR 33 ja 12.Pr Sodassa 1941-1945. 2835 19.1.2011 Tarkoitatkohan tätä teosta: Pitkospolku : JR 33 ja 12. Pr. sodassa 1941-1945/toimituskunta: Teuvo Turtiainen ... [et al.] ; vastaava toimittaja Ale Rivinoja. Julkaisutiedot: Rovaniemi : JR 33:n ja 12 Pr:n perinnetoimikunta, 1966. Kyseistä teosta ei ole kovin monessa Suomen kirjastossa. Kemistä, Kouvolasta, Tervolasta ja Taivalkoskelta teos näytti löytyvän. Voit kysellä kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi. Myös Helsingistä, Kansalliskirjaston kokoelmista kyseinen teos löytyy, mutta sitä ei saa kotilainaksi, vaan kirjaa voi lukea ainoastaan kirjaston lukusalissa. http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ https://fennica.linneanet.fi/
Eteen tuli sana NOKISUUTARI. Mitä murretta se on, entä nokisutari? 2616 21.1.2010 Murrearkistossa ei ole tietoa "nokisuutari"-sanasta. "Nokisutari" tarkoittaa nuohoojaa, nokikolaria, johon on taustana noki ja suti. Sana "nokisutari" ei sekään näytä olevan kovin yleinen. Siitä oli arkistotietoja vain seuraavista pitäjistä: Vihti, Lohja, Nurmijärvi, Ruovesi, Hausjärvi, Hollola, Iitti, Pyhtää, Suursaari, Luumäki, Kaukola, Vuoksenranta, Antrea, Heinävesi, Mikkeli, Jäppilä. Tietoja on kerätty pitäjistä ennen sotia, mutta niitä on saatu myös eri puolille Suomea sijoittuneilta siirtolaisilta.
Onko kirjaa: Seppänen Tauno Nimike: Sotiemme aikainen Hyrynsalmi Luokka: 99.12 906 12.10.2009 Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole teosta Sotiemme aikainen Hyrynsalmi, mutta Kajaanin kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan. Sen saa sieltä tilattua kaukolainana Jyväskylään (varausmaksu 1 €). Jos haluatte kaukolainata teoksen, ottakaa yhteyttä kaukopalveluumme: kaukopalvelu@jkl.fi tai puh. 014 266 4131. Kirjaa on myös Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Onko totta, että Suomi ja Iso-britannia ovat ainoat demokratiat, jotka ovat julistaneet sodan toisilleen? 1496 16.9.2009 Väitettä on vaikea kumota tai osoittaa todeksi. Demokratian tarkka määritteleminen on hankalaa. Demokratian perinteisiä tunnusmerkkejä vapaita vaaleja ja ilmaisunvapautta on hankala mitata, eikä tietoja varsinkaan vuosien takaa ole saatavilla. Asiaan voi perehtyä tällä hienolla (ikävä kyllä englanninkielisellä) sivulla, jossa tarkastellaan 23 tapausta, joissa keskenään sodassa olleita valtioita on väitetty demokratioiksi. Tarkasteluun otetaan myös puoltavat ja vastustavat argumentit. Linkki: http://users.erols.com/mwhite28/demowar.htm