| Kuinka "Päivä on tehnyt kierroksensa" -lause on käännetty Täällä Pohjantähden alla -teoksen englannin käännöksessä (Under the North Star)? Löytyy ilmeisesti… |
1308 |
|
|
|
Richard Impolan Täällä Pohjantähden alla -englanninnoksessa lause "Päivä on tehnyt kierroksensa" on kääntynyt muotoon "The day has come full circle".
|
| Osaatteko kertoa, kuinka on suomennettu A. Huxleyn kirjan Uljas uusi maailma seuraava kappale: These three words hang in a sign over the Central London… |
621 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei ole Aldous Huxleyn Uljaasta uudesta maailmasta. Huxleyn maailmanvaltion tunnuslauseen "Yhteisyys, samuus, lujuus" erittely on peräisin J. N. Smithin Uljasta uutta maailmaa käsittelevästä kommentaariteoksesta, joka on ilmestynyt kirjallisuustieteellistä oppimateriaalia julkaisevassa GradeSaver ClassicNotes -sarjassa vuonna 1999.
http://www.gradesaver.com/brave-new-world/study-guide/quotes/
|
| Kuinka kuuluu suomeksi lainaus "I would rather sit on a pumpkin and have it all to myself than be crowded on a velvet cushion." Henry David Thoreun kirjasta… |
793 |
|
|
|
Tuosta teoksesta on olemassa kaksikin suomennosta. Sain nopeammin käsiini uudemman Antti Immosen suomennoksen ”Walden : elämää metsässä” (Kirjapaja, 2010). Siinä Immonen sommittelee katkelman suomeksi näin (s. 45): ”Istuisin kernaammin vaikka kurpitsan päällä, jos voisin varata sen kokonaan itselleni, kuin toisten väliin samettipieluksille ahtautuneena.”
|
| Kuinka kuuluu suomeksi Charles Dickensin Kaksi kaupunkia -kirjasta kohta: "husky chips of potatoes, fried with some reluctant drops of oil"? |
677 |
|
|
|
Helka Varhon Kaksi kaupunkia -suomennoksessa, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana ensimmäisen kerran vuonna 1945, kysymyksen sitaatin sisältämä virke kuuluu seuraavasti: "Nälkää oli siroteltuna pienimpäänkin kulholliseen kuivia perunan viipaleita, jotka oli paistettu tilkassa pahanhajuista öljyä."
|
| Sanooko pastori yhdessä kohdassa Jussille tämän anoessa lisämaata, että "myöhemmin Jussi, myöhemmin" Täällä Pohjantähden alla-romaanissa? |
1020 |
|
|
|
Jussia koskevaa "myöhemmin"-jahkailua esiintyy parissakin kohdassa Täällä Pohjantähden alla -romaania, mutta molemmat niistä liittyvät hänen raivaamaansa torpan vuokrasopimukseen. Ensin Jussia hillitsee vanha rovasti Valleen (osa 1, s. 9):
- Saanko minä vaikka koko suon? Ja ne ojan varret...
Rovasti hymähti suopeasti toisen innolle, ja sanoi:
- Ota ota... Niin paljon kuin jaksat. Mutta kunhan nyt saat edes yhden syrjän.
- Kuinkas sitten vuokrasopimuksen laita on?
- Myöhemmin... myöhemmin... En minä sinua kiristä... He, he...
Asia tulee uudelleen esille uuden kirkkoherran kanssa Valleenin kuoltua (osa 1, s. 67):
- -- Mutta jos kirkkoherra jatkas niin se olis meitille... kun ei muutakan... ja on siinä mielessä asuttu.
- Älkää olko... |
| Albert Einstein on määritellyt hulluuden Karin Alvtegenin Todennäköinen tarina -teoksen mukaan seuraavasti: "Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa… |
8714 |
|
|
|
Ainakin Wikisitaateista tämä lause löytyy Albert Einsteinin kohdalta.
"Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia."
Wikisitaatteihin tämä lause on otettu Brainy Quote -sivustolta. Englanniksi se on siis: "Insanity: doing the same thing over and over again and expecting different results." Myös Brainy Quote -sivuston mukaan tämä on Albert Einsteinin lause.
Sitä missä yhteydessä Einstein olisi näin sanonut, ei mainita.
Sen sijaan englanninkielisen Wikisitaatin (Wikiquote) mukaan tämä lause tulee alunperin kirjasta Narcotics Anonymous vuodelta 1981. Kirjasta lause löytyy tässä muodossa: "Insanity is repeating the same mistakes and expecting different results." Kyseisen kirjan voi ladata täältä:... |
| Osaatteko sanoa, missä Jarkko Laineen sanotaan "lasissa kasvaa varjo" tai jotain sellaista? Pahoittelen, etten osaa antaa parempia tuntomerkkejä, mutta olen… |
950 |
|
|
|
Jarkko Laineen esikoiskokoelmaan Muovinen Buddha (1967) sisältyvä runo Finski lintu kirkuu päättyy säkeeseen "Peilistä rapisee hopea, lasiin kasvaa varjo."
|
| Käännöstyössäni esiintyy Umberto Ecolta peräisin oleva sitaatti "La lingua dell´Europa è la traduzione". Löysin sille suomennoksen "Kääntäminen on Euroopan… |
896 |
|
|
|
Sitaatti tosiaan löytyy monellakin eri kielellä eri sivuilta, mm. näiltä:
http://ec.europa.eu/translatores/how/index_fi.htm
http://ec.europa.eu/news/culture/081126_1_fi.htm
http://europeisnotdead.com/disco/words-of-europe/
http://ec.europa.eu/italia/attualita/primo_piano/istruzione/linguadelle…
Suomeksi sitaatista löytyy myös ainakin toinen käännös:
Euroopan kieli on [kielten välinen] käännös:
http://www.madrid.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=622&c…
Sivustot eivät kuitenkaan mainitse lähdettä, eivätkä kääntäjää.
Alla olevan Brysselissä vuonna 2011 järjestetyn Petra-kokouksen sivuston: http://www.petra2011.eu/sites/default/files/the_petra_recommendations_1…
kautta löytyi kuitenkin tieto, että Umberto Econ... |
| Haluaisin selvittää, miten Filippo Tommaso Marinettin Futurismin manifestista (1909) peräisin oleva sitaatti "Noi vogliamo glorificare la guerra - sola igiene… |
775 |
|
|
|
Filippo Tommaso Marinettin Le Figarossa vuonna 1909 julkaiseman Futurismin manifestin suomennos löytyy tosiaankin kokonaisuudessaan mm. teoksesta Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975). Teoksen on suomentanut Jouko Sarakorpi.
Saat kyseisen sitaatin suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975)
|
| Käännettävänäni olevassa tekstissä on seuraava sitaatti Leniniltä: "Государство есть машина для угнетения одного класса другим, машина, чтобы держать в… |
774 |
|
|
|
Alla olevasta linkistä löytyi Leninin 11.7.1919 Sverdlovin yliopistossa pitämä puhe, jonka otsikko on "Valtiosta". Puheesta löytyi tällainen virke: "Valtio on kone, jolla luokka sortaa toista luokkaa, kone, jolla yhden luokan alaisuudessa pidetään muut alistetut luokat." Käsittääkseni kyseessä on sitaatin suomennos.
Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike julkaisi puheen vuonna 1945 erillisenä niteenä.
https://www.marxists.org/suomi/lenin/1919/7/11.htm
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
|
| Miten kuuluu seuraava sitaatti Shakespearen Henrik VI:stä Matti Rossin suomentamana: "I'll never pause again, never stand still, till either death hath closed… |
751 |
|
|
|
Matti Rossin käännöksessä Warwickin repliikki kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Juokoon sitten maa myös meidän veremme.
Tapan hevoseni, ellen pääse pakoon.
Mutta miksi seisomme ja valitamme
tappioitamme kuin pelästyneet akat,
vaikka vihollinen riehuu; miksi katselemme
tätä tragediaa ikään kuin näyttelijät
siinä rehkisivät pilan päiten? Polviltani
minä vannon Jumalalle, etten lepää
enkä miekkaa pane tuppeen ennen
kuin kuolema on sammuttanut katseeni
tai kohtalo on suonut koston tyydytyksen."
Shakespeare, William: Henrik VI, kolmas osa. Suom. Matti Rossi. WSOY, 2007.
|
| Pysytyisittekö jälleen auttamaan meitä sitaatin suomennoksen metsästämisessä? Kyseessä on suora lainaus Paul Krugmanin teoksesta "The Return of Depression… |
1048 |
|
|
|
Kyseinen katkelma löytyy Krugmanin suomennetusta teoksesta ”Lama : talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot” (HS kirjat, 2009) sivulta 68. Koko katkelma menee seuraavasti: ”Lopulta käsite [moraalikato] tuli tarkoittamaan mitä tahansa tilannetta, jossa joku päättää, kuinka suuri riski otetaan, ja joku toinen maksaa viulut, jos asiat menevät huonosti ja riski toteutuu.” Hakasulkeissa oleva selitys on minun lisäämäni.
Aalto-yliopiston kirjasto avusti ystävällisesti tämän ratkaisussa katsomalla sitaattikohdan englanninkielisestä alkuteoksesta.
|
| Olen kääntämässä ohjelmaa, jossa siteerataan John Miltonin Kadotettua paratiisia. Katkelma on seuraavanlainen: "First Moloch, horrid king besmeared with blood… |
807 |
|
|
|
Kyseinen katkelma löytyy suomennoksesta ”Kadotettu paratiisi” sivulta 14. Yrjö Jylhän suomentamana koko kohta menee seuraavasti:
”Käy eellä julma Moolok tahrattuna
verellä ihmisen ja kyynelillä,
joit’ itki vanhemmat, kun tulipätsiin
laps uhrattiiin ja rummun pärinään
sen huuto hukkui.”
Sana ”Moolok” on suomennoksessa kursivoituna.
|
| Minulla olisi seuraavanlainen täsmäkysymys: Ehtisikö joku jossakin kirjastossa katsoa, sisältyykö seuraavan kirjan Thatcher-osuutteen Hyvät, pahat ja rohkeat :… |
815 |
|
|
|
Kyseisessä kirjassa ei valitettavasti ole kaipaamaasi sitaattia, vaikka siellä on muutamia poimintoja Thatcherin puheista. Muutama muu ulkopoliittinen lausahdus mainitaan kyllä ja tekstissä kerrotaan Thatcherin suhteesta Yhdysvaltoihin.
Rajalan kirjassa on pikaisen selailun perusteella sitaatteja suurin piirtein kaikilta merkkihenkilöiltä, joista kirjassa kerrotaan.
|
| Olen tekemässä lehtijuttua ja tarvitsisin tiedon mahdollisesta suomennoksesta, johon minulla ei ole tällä hetkeä pääsyä. Onko Samuel Johnsonin elämäkertaa … |
655 |
|
|
|
Boswellin teos on julkaistu lyhennelmänä nimellä ”Tohtori Johnsonin elämä” (Tammi, 1970). Teoksen on suomentanut ja lyhentänyt Jouko Linturi. Kaipaamasi sitaatti löytyy suomennoksen sivulta 193, ja Linturi on sommitellut sen suomeksi seuraavasti:
”Laiva on vankilaakin pahempi paikka. Vankilassa on ilma raikkaampaa, seura parempaa; kaikkinaiset elämän mukavuudet monipuolisempia; ja laivassa on lisävikana sekin, että purjehtija on aina vaarassa. Miesten miellyttyä merielämään ei heistä ole enää maakravuiksi.”
|
| Kuinka Matti Rossi on suomentanut Shakespearen Henrik V -näytelmän kuuluisan lauseen "We few, we happy few, we band of brothers"? 4. näytös, 3. kohtaus,… |
882 |
|
|
|
Matti Rossin suomennos kuuluu "meitä muutamia, näitä veljiämme".
|
| Mistä teoksesta/runosta(?) on pätkä "älä väkisin väännä ja jos väännät niin..." ? |
575 |
|
|
|
Kari Kuuva on sanonut syntymäpäivähaastattelussaan musiikintekijöiden lehti Selviksenssä ”Usko inspiraatioon. Älä väkisin väännä, mutta jos on pakko niin väännä.” Lähde : Heikura, Pasi : Aristoteleen kantapää (2009) s. 81.
|
| Sain aikanaan suomen kielen opettajaltani kirjoittamisen kultaisen neuvon, jota olen sittemmin koettanut vuosikymmenet noudattaa. Se kuului (muistaakseni) näin… |
510 |
|
|
|
Kyseinen lause esiintyy Kivimiehen v. 1956 Suomalainen Suomi-lehteen kirjoittamassa artikkelissa Laaki talrikilla eli mietteitä ”kirjallisesta esitystaidosta”, jossa lause menee seuraavanlaisesti: ”Ja jotta kohta sata vuotta tyyliopitta villiytyneen suomen proosan turruttamat aivot saataisiin ajattelemaan, tajuamaan ja näkemään tyyliä, niiden kallokuorta on käsitykseni mukaan kumautettava halolla. ”
Artikkeli löytyy Suomalainen Suomi lehden numerosta 8/1956, sivuilta 479-483, ja lainattu lause sivulta 480.
Helsingissä artikkelin voi käydä lukemassa Pasilan kirjastossa, jonka varastosta kyseisenkin lehden vanhoja numeroita löytyy.
|
| Onko olemassa runoa sitaatista, siteerauksesta tai lainauksesta? |
700 |
|
|
|
Löytyy ainakin Heikki Asunnan runo Sitaatti:
On tapa kriitikon – ken tietää, miksi? –
monesti runo panna mureniksi.
Mut tapa tapa on, ja siksi
tää runo tehtiinkin: vain sitaatiksi.
(Sudenmarja, 1950)
Runo löytyy Heikki Asunnan Sudenmarja-kokoelmasta, jota on Pasilan kirjavarastossa. Kirjan voi varata omaan lähikirjastoon.
|
| Etsin hautajaisten muistolauseeksi sitaatteja suomalaisilta kirjailijoilta. Onko joku nettisivu, jonne niitä olisi kerätty? |
13514 |
|
|
|
Muistorunoja löytyy moniltakin nettisivuilta, mutta useimmissa runoissa ei mainita tekijää. Tekijänoikeussyistä kokonaisten runojen julkaiseminen ilman tekijän lupaa ei myöskään ole sallittua ennen kuin tekijän kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta:
http://www.kirjailijaliitto.fi/kirjailijan-tyo/tekijanoikeus/
Runosto.net-sivustolta löytyy vanhoja suomalaisia runoja. Sivustolta löytyy tällä hetkellä Aleksis Kiven, Eino Leinon, Saima Harmajan ja Uuno Kailaan runoja, sekä runoja Kantelettaresta:
http://runosto.net/
Moniin kirjoihin on koottu muistorunoiksi sopivia runoja, joissa on myös suomalaisten kirjailijoiden runoja. Alla muutamia:
- Sanoja surun hetkiin
- Haikea on aika jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
- Nuku, nurmilintu :... |
Kysy kirjastonhoitajalta
