| Kummityttöni on tänä keväänä valmistunut oikeustieteellisestä tiedekunnasta, ja haluaisin hänen korttiinsa jonkin aiheeseen sopivan latinankielisen sitaatin… |
308 |
|
30.7.2021 |
|
Tässä joitakin oikeuteen ja lakiin liittyviä sitaatteja:
Aequitas enim lucet ipsa per se. ("Oikeus valaisee itse itsensä.")
Cicero: Legibus omnes idcirco servimus, ut liberi esse possumus. ("Kaikki me noudatamme lakia voidaksemme olla vapaita.)"
Cicero: Aequo iure. ("Yhtäläisellä oikeudella.")
Vergilius: Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna. ("Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika.")
Lisäksi vielä joitakin yleisesti elämään ja oppimiseen liittyviä:
Caesar: Est rerum omnium magister usus. (“Kokemus on oppimestari kaikissa asioissa.")
Cicero: Historia magistra vitae. (“Historia on elämän opettaja.”)
Phaedrus: Homo doctus in se semper divitias habet. ("Oppineella ihmisellä on rikkautensa aina mukanaan.") ... |
| Kun puhutaan Ellun kanoista, niin kuka se Ellu on? |
1876 |
|
24.7.2021 |
|
Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys... |
| Mistä on tullut sanonta "olla näreissään"? Näre ilmeisesti tarkoittaa kuusta. |
2050 |
|
9.7.2021 |
|
Sanontaa "olla näreissään" ei ole johdettu (nuorta) kuusta merkitsevästä sanasta näre, vaan sen taustalla ovat sellaiset keskenään samaa kantaa olevat sanat kuin näreä ('äreä, nyrpeä'), näristä ('marista, kiukutella') ja närä ('kauna, viha; äkäinen, kiukkuinen'). "Olla näreissään" on siis yksinkertaisesti 'olla närkästynyt, kiukkuinen'.
Lähde:Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P |
| Sanonta ”on tullut jäädäkseen” vaikuttaa kohtalokkaalta ja lopulliselta. Kuitenkin sitä käytetään toisinaan hyvinkin ajattelemattomasti. Oli hyvin leuto talvi… |
487 |
|
8.7.2021 |
|
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene ollutkaan vielä... |
| ”Haukkaa kakkoo kans muikkupää, äläkä pelkkää piimää jua,” Mistähän sanonta on peräisin? Vesilahdella 20-luvulla syntynyt appiukko toisinaan aterioilla… |
460 |
|
23.6.2021 |
|
Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo."
Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions).
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim.
”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.”
”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin... |
| Mistä on tullut sanonta:mennä piippuun.Uupumuksesta johtuen. |
796 |
|
22.6.2021 |
|
Varsinaista selitystä siihen, miksi uupunut menee juuri piippuun tai ajetaan piippuun, emme löytäneet, mutta jotakin yhteyttä sillä lienee verbin "piiputtaa" kanssa, jota käytetään arkikielisesti varsinkin reistailevasta tai lakkoilevasta moottorista. Alla linkki Kielitoimiston sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/piiputtaa?searchMode=all
Aivan eri merkitys piiputtamisella on ollut 1600-luvulla, jolloin se tarkoitti sellaista lintujen ääntelyä, josta nykyään puhutaan piipittämisenä. Tämä tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajan Elina Heikkilän blogista Kerjäävistä piipareista piiputtaviin linnunpoikiin (20.1.2020), jossa hän kirjoittaa vanhan kirjasuomen piip-alkuisista sanoista:
https://www.kotus.fi/nyt/... |
| Mitä tarkoitetaan sanonnalla: kun nuori nukkuu on se kuin laittaisi rahaa pankkiin? |
1983 |
|
18.6.2021 |
|
Sanonnalla viitataan siihen, että nukkuessaan lapsen tai nuoren aivot kehittyvät ja mahdollistavat uuden oppimisen, kasvamisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen.
Lue lisää unen merkityksestä lapsen kehityksessä:https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/l…https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-uni/ |
| Mistä on lähtöisin sanonta:Viisas ymmärtää vähemmälläkin. |
345 |
|
11.6.2021 |
|
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä) |
| Miten on syntynyt sanonta:Siinä paha missä mainitaan. |
659 |
|
2.6.2021 |
|
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kiteyttää asian oivallisesti: "'Siinä paha missä mainitaan' kuvaa hyvin meissä syvällä olevaa pelkoa sanoa vaarallisiksi koettuja asioita ääneen." Tässä on taustalla arvatenkin taikauskoinen ajatus siitä, että jostakin asiasta puhuminen saattaa saada sen toteutumaan, niin kuin englannin kielen vastaavassa sanonnassa "Speak of the devil and he shall appear" ('Puhu paholaisesta niin hän ilmaantuu'). |
| Mitä tarkoitetaan ns. karvaalla kalkilla? |
1688 |
|
14.5.2021 |
|
Kalkki-sanan yleisemmin tunnetun merkityksen (kalsiumyhdisteiden yleisnimitys) lisäksi sana tarkoittaa myös ehtoollismaljaa tai joskus myös ehtoollisviiniä. Karvas tai katkera kalkki tarkoittaa kuvainnollisesti tuskaa tai kärsimystä. Joskus sitä voidaan käyttää myös riemua ilmaistessa.
Ilmaisu on peräisin Raamatusta (esim. Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki. Luuk 22:42).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalkki?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdf |
| Löytyykö tietoa? Mistä on peräisin sanonta "Pöyhkeys paistaa viittasi liepeistä". Oletan että kirjallisuudesta... voi toki toisinkin olla.... Kiitos… |
286 |
|
27.4.2021 |
|
Valitettavasti en löytänyt tietoa sanonnan alkuperästä. Ehkä joku palvelun lukijoista tietää vastauksen? |
| Mauno Koiviston mukaan venäläisiä ei voi ymmärtää ilman klassikkojen (ja kansansatujen) tuntemista. Muistelen, että Putin olisi vastannut johonkin toimittajan… |
305 |
|
22.4.2021 |
|
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999.... |
| Pohdimme Twitterissä sanonnan "toimii kuin junan vessa" alkuperää? Merkitys tulkitaan kahdella tavalla: 1) Toimii mekaanisesti ja luotettavasti. 2) Toimii… |
2049 |
|
13.4.2021 |
|
Pirkko Muikku-Wernerin ja kumppanien Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja on sitä mieltä, että kun jokin toimii kuin junan vessa, se toimii erinomaisesti ja varmasti. Sanonta juontanee juurensa vanhanaikaisiin junanvaunujen käymälöihin, joista jätökset päätyivät suoran putken kautta muitta mutkitta ratakiskoille. Tästä syystä käymälän käyttäminen oli kiellettyä junan seisoessa asemalla. |
| Kenen valloittajan kerrotaan tokaisseen "On Pariisi aina yhden messun arvoinen", kun kaupunki luvattiin hänelle jos hän vaihtaa uskontoa? |
183 |
|
6.4.2021 |
|
Kyseessä oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610). Hänen valtaannousuaan leimasivat uskonsodat katolilaisten ja protestanttien välillä. Henrik IV oli protestantti, mutta ainakin näennäisesti kääntyi katolilaisuuteen, jotta hän saisi Pariisin haltuunsa. François Ravaillac -niminen katolilainen fanaatikko murhasi Henrik IV:n Pariisissa vuonna 1610.
Ranskaksi tämä lentävä lause kuuluu seuraavasti: "Paris vaut bien une messe". Ei ole varmaa tietoa, sanoiko Henrik IV näin todellisuudessa. |
| Miten on syntynyt sanonta:Maassa maan tavalla. |
641 |
|
29.3.2021 |
|
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo Maassa maan tavalla -sanonnasta seuraavaa: "Sananlasku neuvoo sopeutumaan kussain maassa maan tapoihin. Meillä sanotaan 'Maassa maan tavalla tai maasta pois'. Japanissakin neuvotaan toimimaan 'kylään tullessa, kuten kylässä toimitaan'. Englanniksi asia ilmaistaan epäsuoremmin So many countries, so many customs eli 'niin monta tapaa kuin maata'." Fraasin alkuperää Lauhakangas ei kuitenkaan selvitä.
Maan tapoihin sopeutumista käsittelevän sanonnan juuria voisi ehkä lähteä etsimään 300-luvun lopun Milanosta ja tarinasta, jonka päähenkilöinä ovat pyhä Monica, tämän poika pyhä Augustinus ja pyhä Ambrosius Milanolainen. Ensin mainittujen kerrotaan tiedustelleen... |
| Kun vähitellen alkaa iän myötä kaikki katoamaan eli menemään hukkaan haluaisin tietää missä on tuo hukka ja miksi se ei tule koskaan täyteen? |
330 |
|
26.3.2021 |
|
Pistitpä mielenkiintoisen kysymyksen. Suomen kielessä on useita sanontoja ja ilmaisuja, joilla viitataan hukkaan. Kielikellossa on ilmestynyt artikkeli (alla linkki siihen) jossa kerrotaan, että hukka on vanha häviötä merkinnyt sana, josta tuli myös suden synonyymi. Aikana, jolloin Suomi oli agraarinen yhteiskunta, oli susien aiheuttama hävikki karjassa huomattava taloudellinen menetys. Jos eläin oli kadonnut, eli hukassa se saattoi myös kirjaimellisesti olla "hukassa" eli suden syömä.
Paikkana Hukka on ongelmallisempi kuin Jemma. Jemma on aina jossain ja yleensä pysyy paikallaan, mutta Hukka on joko kokonaan hävinnyt - kuin tuhka tuuleen - tai jolkottaa kaukana metsässä. Molemmissa tapauksissa hukka tuskin tulee koskaan täyteen.
https... |
| Mistä tulee sana isokenkäinen? |
571 |
|
26.3.2021 |
|
Sanonnan "isokenkäinen" alkuperä on johdettavissa keskiajan suippokärkisistä kärsäkengistä, jotka erityisesti 1300- ja 1400-luvuilla venyivät hämmästyttävän pitkiksi. Useissa maissa oli määräys, että porvarissäädyn kengänkärjet eivät saaneet ylittää 6 tuumaa (n. 15 cm). Paronien kengänkärkien enimmäispituus oli 12 tuumaa, kreivien 24 tuumaa. Isokenkäisin oli mahtavin. (Suomalainen fraasisanakirja) |
| Mistä on peräisin ilmaus "pilkkopimeä". |
1565 |
|
24.3.2021 |
|
Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä.
Lähteet:Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P |
| Mistä juontaa juurensa ’saada kuparinen rikki’ sanonta. Siis alunperin. Nykyisen merkityksen joukkueen ensimmäinen maali on toki useille tuttu. |
3478 |
|
24.3.2021 |
|
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo kuparisen rikkomisesta seuraavasti:
"Se, joka tekee ensimmäisen maalin, 'rikkoo kuparisen'. Kuparinen on nollatilanne, jonka rikkoutumista odotellaan. Sanonta on peräisin rahanheittopelistä, jossa kuparikolikko yritettiin saada mahdollisimman lähelle maaliksi asetettua tikkua. Se, joka heitti lähimmäksi tikkua tai vaikkapa koulun seinää, sai pitää rahat. Rinki, joka piirretään hiekkaan osoittamaan lähimmäksi heitetyn kuparikolikon paikkaa, näyttää nollalta. Se, joka ei ylittänyt omalla kolikollaan tämän 'nollan' rajaa, ei onnistunut saamaan 'kuparia rikki'." |
| Näin Minna Canthin ja tasa-arvon päivän aamukahvilla pohditaan mistä juontuu sanonta "olla kanttia" johonkin, Minnallahan sitä oli. Särmää. |
409 |
|
19.3.2021 |
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kantti-sanalla on useita merkityksiä: (1.) särmä, syrjä, reuna, (2). puoli, taho ja (3.) henkiset voimat, rohkeus, uskallus, itseluottamus, ”särmä”, ”rahkeet”:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kantti?searchMode=all
Tuo viimeinen merkitys liittyy "olla kanttia" -sanontaan. Ja hyvin se sopii myös Minna Canthiin.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
