sankarivainajat

15 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–15.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Lapsena mummolassa Parkanossa muistan selailleeni kirjaa, jossa muistikuvani mukaan oli perustiedot ja kuva sankarivainajistamme - mukana myös vaarini nuorena… 102 Suomen sodissa taistelleista on ilmestynyt useita matrikkeleita. Tunnetuin lienee Olavi Antilan toimittama Suomen rintamamiehet 1939-1945 -sarja, joka ilmestyi vuosien 1972 ja 1980 välillä. Sarjan osat oli jaoteltu divisioonittain, ja eri osiin julkaistiin myöhemmin täydennysosia. Moniin koteihin hankittiin ne osat, joista löytyi oman suvun sotilaita.  Sankarivainajista on erikseen ilmestynyt Suomen sankarivainajat 1939-1945, josta löytyy kuitenkin vain osat Kymen lääni, sekä Turun ja Porin lääni, osat I ja II.  Finnasta (https://www.finna.fi/) löytyy myös sarjaan kuulumaton yksittäinen teos Parkanon sankarivainajat 1939-1945 (toim. Jorma Riutta, 1991).  Toivottavasti joku yllä mainituista on etsimäsi teos.
Mistä löytäisin kirjan: Suomen Sankarivainajat 1939-1945. Kymen Lääni? 534 Kirja löytyy ainakin useista Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. Osassa kirjastoista kirja on käsikirjastossa, eli sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos kirja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainana muualta Suomesta.
Kuinka monta sankarivainajaa/ kaatunutta on Lappajärvellä? 752 Suomen Kansallisarkiston ylläpitämästä tietokannasta, jossa on tiedot Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä, voi etsiä tietoa puolustusvoimien palveluksessa menehtyneistä esimerkiksi kotikunnalla, henkilön nimellä tai syntymäajalla. Tietokannan mukaan Suomen sodissa 1939 -1945 menehtyi 159 lappajärveläistä. http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Etsin tietoa kirkoissa ja kouluissa ym. olevien Pro patria-taulujen alkuperästä ja vaiheista. Mitä kirjallisuutta tai muita aiheeseen liittyviä lähteitä… 726 Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle: http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-… Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen...
Etsin matrikkelia nimeltä Nurmon sankarivainajat 1941-1944. Nurmon Kunta, Vaasa 1946. Mistä voisin kyseisen matrikkelin löytää? 646 Matrikkeli löytyy Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta (Fennica) ja on siellä tilattavissa lukusalikäyttöön. Kyseessä on Fennican tietojen mukaan vain 1 kuvalehden kokoinen julkaisu. Tässä tietoa Kansalliskokoelmasta kirjaston omilta kotisivuilta: "Kansalliskokoelma (Fennica) on arkistokokoelma ja sieltä lainataan lukusalilainaksi aineistoa, jota ei löydy muista kirjastoista tai kirjaston muista kokoelmista. Suositeltavin ja nopein tapa saada Kansalliskokoelman aineistoa on: •etsiä aineiston tiedot Fennica-tietokannasta ja •sen jälkeen tilata ne e-lomakkeella. Vaihtoehtoisina tilaustapoina on täyttää Kansalliskirjastossa käydessään lukusalilainakuitti, sähköpostitilaus tai puhelinasiointi asiakaspalvelussamme."
Ymmärtääkseni sodan aikana oli tavoitteena toimittaa sankarivainajat kotikunnan multiin. Joillakin maamme sankarihautausmailla lukee hautakivissä "Tuntematon"… 1745 Tunnistamattomina haudattiin talvisodassa 950 ja jatkosodassa 410 kaatunutta. Talvisodan syttyessä ei ollut erillistä ohjetta tunnistamattomien hautaamispaikasta. Alunperin annettu yleisohje kaatuneiden hautaamisesta joko läheisten seurakuntien maahan tai perustettaviin sotilashautausmaihin muutettiin pian sodan alettua kotiseudulle lähettämiseksi. Tunnistamattomien osalta ei annettu uusia ohjeita. Mikäli kaatuneen varusteista löytyi jotakin tiettyyn kotipaikkakuntaan viittaavaa, ruumis lähetettiin asianomaiselle suojeluskuntapiirille selvittelyä varten, ellei vainajan vastaanottanut kaatuneiden evakuointikeskus (KEK) ollut onnistunut kaatuneen tunnistamisessa. Ellei suojeluskuntapiirikään onnistunut selvityksessä, vainaja haudattiin...
Onkohan olemassa kirjaa Tuusniemen tai Outokummun sotaveteraaneista/sankarivainajista? 2450 Pelkästään Outokummun(entinen Kuusjärvi)eikä myöskään Tuusniemen sankarivainajista ole kirjaa olemassa. Kirjassa "Vapautemme hinta : talvisodan 1939-40 sankarivainajien muistojulkaisu" vuodelta 1941 on lääneittäin luettelot talvisodassa kaatuneista kuvineen. Tuusniemi ja Kuusjärvi löytyvät Kuopion läänin kohdalta. "Suomen rintamamiehet" -kirjasarjassa on luettelot sotiin osallistuneista ja heidän vaiheistaan divisioonittain. Arkistolaistoksella on tietokanta, josta voi hakea 1939-1945 Suomen sodissa menehtyneitä ja heidän henkilötietojaan myös kunnittain. Tuusniemi, Outokumpu ja Kuusjärvi löytyvät sieltä. Tietokannasta voi hakea myös henkilönnimen perusteella. Tietokannan osoite on: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ . Viitetietokanta...
Väinö pekkola.kaatunut 17.08.1941.missä. 1730 Arkistolaitos hallinnoi internetissä näkyvää tietokantaa Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet. http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=267323&raportti=1 Tiedoston mukaan Väinö Pekkola -niminen sotamies kaatui Räisälässä. Kuolinpäiväksi on merkitty mainitsemanne 17.8.1941. Tämä Väinö Pekkola on ollut maanviljelijä, kotoisin Mäntyharjulta, syntynyt 31.7.1914 ja palveli 5/JR 43:ssa. Tiedostossa on toinenkin samanniminen mies, joka on kaatunut syyskuussa 1941. Lisätietoja voitte saada Kansallisarkistosta, jolla on hallussaan sotapäiväkirjat, miesten kantakortit sekä asiakirja-aineistoa. Yllä mainittu Väinö Pekkola mainitaan myös matrikkeliosassa JR 43:n historiikkiteoksessa Jalkaväkirykmentti 43 jatkosodassa, tekijä Toivo Härkönen...
Kirja: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla Onko siinä kirjassa semmoinen henkilö Berhard Heljävirta ja missä on haavoittunnut?? 1985 Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa". Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää [...
Muistan joskus 90-luvulla lukeneeni kirjaa, johon oli kerätty tietoa Mikkelin alueella asuneista talvi- ja jatkosodassa kaatuneista. Jokaisesta oli kerrottu… 1152 Olisiko kyseessä kirja Uhri isänmaalle: Mikkelin seudun sankarivainajat Suomen sodissa 1939-1945 / [julkaisija] Mikkelin Seudun Sotaveteraanit. Kirja on ilmestynyt vuonna 1997. Siinä on jokaisesta lyhyet henkilötiedot ja useimmista kuva. Toinen kirja, joka on ilmestynyt 1990-luvulla on Minuun sattui... : Mikkelin seudun sotainvalidit kertovat, toimittanut Mikkelin seudun sotainvalidit ry vuodelta 1994.
Missä hautausmaalla sijaitsee ortodoksien kaatuneiden sotilaiden sotien 1939-1945 hautamuistomerkki. Olen kuullut, että niitä on vain 2. P-Karjalassa ja… 1107 Suomessa on kaksi ortodoksisten sankarivainajien muistomerkkiä. Toinen on Helsingin Hietaniemessä, ortodoksisella hautausmaalla http://www.ohjaaja.net/hietaniemi/pages/Hietaniemi%20-%2041.html toinen Polvijärven Sotkumassa, profeetta Eliaalle pyhitetyn tsasounan eli rukoushuoneen yhteydessä http://www.ortoweb.fi/Taipaleenpyhakot/pres0002.htm
Kekkosen päiväkirja 16.4.1962: "Jussi-veljen hautajaiset Kajaanin sankarihautaan." Haudataanko Kajaanissa kaikki sodan jälkeen kuolleet veteraanit… 2028 Kajaanin seurakunnasta todetaan, että sodan jälkeen sankarihautaan on haudattu Jussi Kekkosen lisäksi vain Karjalaan jääneiden sankarivainajien viime vuosina kotiin tuotuja luita. Miksi Jussi Kekkonen haudattiin sankarihautaan, ei ole tarkkaan tiedossa, omaiset halusivat hänet kotikaupungin hautaan.
Minkälaista aineistoa löytyy jämsänkoskelaismiehistä sotarintamilla? 2312 Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla: - Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.) - Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996. - Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995. - Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957. - Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.) - Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985. - Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998. Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Tämä ei aivan taida kuulua sinun alaasi, mutta osaisitko kuitenkin auttaa.. Eli olen kuullut, että internetissä on luettelo talvisodassa kuolleista henkilöistä… 968 Kaipaamasi tiedot löytyvät sivulta http://www.mil.fi/sankarivainajat.
Haluaisin tutustua sankarivainajien nimiluetteloon ym. tietoihin. Valitettavasti sähköpostiosoite hävisi! Saisinko sen. Kiitos. 12359 Tietokanta Suomen sodissa 1939 - 1945 menehtyneistä löytyy Internet-osoitteesta: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php . Sota-arkiston tiedoista tehty tietokanta Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneista, kadonneista tai sotavammoihin kuolleista. Tietokannassa on yli 94 000 henkilöä, joita voi etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai kunnittain. Tietokanta Karjalaan jääneistä sankarivainajista on Internet-osoitteessa: http://www.ksv.mpoli.fi/haku.html . Karjalaisten sankarivainajien tiedostossa on tiedot niistä viime sodissa kaatuneista, jotka kuollessaan olivat kirjoilla rajan taakse jääneissa kunnissa ja rajantakaisessa Karjalassa syntyneet sodassa kaatuneet, jotka on haudattu luovutetun alueen hautausmaihin.