sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
774 osumaa haulle. Näytetään tulokset 721–740.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on makkara-sanan alkuperä? 4371 Sanan 'makkara' vanhin alkuperä on tuntematon. Sillä on kuitenkin vastineita monissa lähisukukielissä: inkeroisen, karjalan ja vatjan 'makkara', viron murteissa makkar', 'makkara', 'makk'. Suomen kirjakielessä sana on nykymerkityksessä tavattu ensi kerran eräässä v. 1644 ilmestyneessä tulkkisanakirjassa. Ericus Schroderus mainitsee tosin saman sanan v. 1637 ilmestyneessä sanakirjassaan, mutta jonkinlaisen hiusrenkaan merkityksessä.
Onko englanninkieliselle onnittelulaululle "For He's a Jolly Good Fellow suomennosta, ja miten se kuuluu? 3552 Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan englantilaisen kansanlaulun suomenkieliset sanat on kirjoittanut R. R. Ryynänen. Suomeksi laulu on nimeltään Vanha veikko. Sanat löytyvät ainakin Suuri toivelaulukirja 3 -kirjasta.
Mistä sana "haaksirikko" on peräisin? 4450 Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1: A-K: etymologinen sanakirja (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kerrotaan sanasta ’haaksirikko’ seuraavaa: taustalla on sana haaksi (haahti, hahti) ’alus, pursi, laiva’, siitä on muodostettu yhdyssana haaksirikko. Saman teoksen osassa 3 (R-Ö) on hakusanana verbi rikkoa ’särkeä, murskata’ . Verbistä on muodostettu useita johdoksia, mm. rikko, joka esiintyy esim. yhdyssanassa haaksirikko.
Mikä on fantasmagoria? 2152 WSOY:n Ison Tietosanakirjan mukaan 'fantasmagoria' tarkoittaa harhanäkyjen sarjaa tai mielikuvituksellista kertomusta. Sana tulee kreikan kielestä.
Belgiassa on Spa-niminen paikkakunta. Onko kaupunki ottanut nimensä englanninkielisestä sanasta vai onko englanti lainannut belgialaisen paikannimen? 8487 Jo roomalaiset tunsivat Belgian Span mineraalilähteet ja tervehdyttävät vedet. Kaupungin nimi on tullut ilmeisesti joko latinankielisestä sanasta 'espa' (suihkulähde, suihkukaivo) tai niin ikään latinankielisen lauseen 'salus per aquam' (terveyttä vedestä) alkukirjaimista. 1500-luvulla Englannissa alkoi herätä kiinnostusta roomalaisten suosimiin terveyttä edistäviin kylpyihin, erityisesti Bathin kaupungissa.* Vuonna 1571 Belgian Spassa** vieraillut William Slingsby rakensi Yorkshireen kaivon, joka sai vetensä läheisestä, rautapitoisesta lähteestä. Paikka sai nimen Harrogate, ja siellä tarjoiltiin asiakkaille lääkitseviä vesiä. Vuonna 1596 tri. Timothy Bright alkoi puhua paikasta nimellä 'The English Spaw'. Myöhemmin sana 'spaw' muuttui...
Haluaisin tietoja sanasta kuulas. Kuulin jostakin, että sana olisi äskettäin valittu suomen kielen kolmanneksi kauneimmaksi sanaksi - pitääköhän paikkansa? 5648 Kaisa Häkkisen koostaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kuulas tarkoittaa kirkasta, selkeää, läpikuultavaa yms. Sillä ei ole vastineita sukukielissä. Kuulas on ilmeisesti johdos ikivanhasta taivaankappaleesta kuu, ja sillä on vanhastaan luonnehdittu kuun himmeää hohdetta. Kuulaan rinnakkaisjohdoksena esiintyy kuulakka. Suomen kielessä kuulas on tullut käyttöön 1800-luvulla; se on mainittu jo ainakin G.E.Eurénin sanakirjassa vuonna 1860. Rinnakkaisjohdokset kuulia ja kuulakka on mainittu jo Kristfrid Gananderin sanakirjassa vuonna 1786. MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan merkityksiä ovat kuultava, kirkas, selkeä, sees. Suomen Kuvalehden numerossa 47 / 2006 sana kuulas valittiin suomen kielen kolmanneksi kauneimmaksi...
1600-luvun kalastusta koskeva ruotsinkieli ei aukea minulle. ... fiskevatten till 3 vindnotvarp, 1 vinternotvarp och lillenotvarp, skötläggning på 3 à 6 mil… 1420 Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä...
Toimipaikka- sanan määritelmä 5011 "Suomen kielen perussanakirjan" (v. 1994) mukaan 'toimipaikka' on 1) toimintapaikka; virka-, työpaikka, esim. suurlähettilään toimipaikka 2)toimisto, toimitilat, esim. pankin toimipaikat, postitoimipaikat. "Suuressa suomen kielen sanakirjassa" (v. 2004, toim. Timo Nurmi) 'toimipaikka' määritellään näin: 1) työpaikka, esim. Olen matkalla toimipaikkaani. 2) toimintapaikka, esim. Tarkastajan toimipaikkana on Jyväskylän talousalue. 3) laitoksen, liikkeen tms. toimisto, konttori, myymälä jne.; esim. Liikkeellä on toimipaikkoja ympäri maata.
Mistä löydän sanat Minun ystäväni-lauluun netistä? 2011 Löydät Minun ystäväni -laulun (säv. ja san. Petri Virtanen) sanat netistä näin: hae laulun alkusanoilla Minun ystäväni on kuin villasukka, niin saat muutamia blogisivuja, joilla tämän laulun sanat on.
Kuka/Ketkä on keksinyt on keksinyt suomen sanat taide ja taiteilija? 1604 'Taide'-sanan nykymerkityksessä otti käyttöön Volmari Kilpinen (oik. Wolmar Styrbjörn Schildt 1810-1893) vuonna 1842. 'Taitelijan' Kaarlo Bergbom (1843-1906) vuonna 1872. ///Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen / Martti Rapola. - 1960.///
Tahtoisin tietoa sanasta mellakka. Milloin sitä voi käyttää, ja mikä on sanan etymologia? 1961 Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat. Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan. Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Mistä sana Jumala on peräisin? 11552 Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1 todetaan, että sanaa jumala on erheellisesti arveltu vanhaksi arjalaiseksi lainaksi. Samassa teoksessa kerrotaan myös, että vanhin kirjallinen tieto tästä itämerensuomalaisesta sanasta on muinaisnorjalaisessa matkakuvauksessa vuodelta 1026. Siinä mainitaan, että bjarmien eli karjalaisten maassa oli pyhässä lehdossa Jómalin kuvapatsas. Jumala-sanan rinnakkaismuotoina suomessa esiintyvät joma ja jomala. Teoksessa Iso Raamatun tietosanakirja 2 todetaan, että suomen kielen Jumala-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Alkuperästä on useampia selityksiä. Yhden mukaan Jumala-sana on johdannainen sanasta, joka merkitsi ’valoisa, kirkas’. Toisen mukaan kantasanalla juma on ollut merkitys taivas ja kolmannen...
Mitä eroa on kireällä ja takakireällä ihmisellä? 11327 Nykysuomen sanakirja (1988) määrittelee kireän tarkoittamaan tiukkaa, pingottunutta, ahdasta tai lujaa. Sana takakireä liitetään teoksessa ainoastaan musiikkiin eli tarkoittamaan ääntä, joka syntyy nielun lihaksiston kireydestä. Suomen kielen perussanakirja (1994) sanoo takakireän olevan arkikieltä ja tarkoittaa kireää, jäykkää tai hapanta ihmistä. Suomen kielen uusimmassa kirjassa Oikeeta suomee – suomen puhekielen sanakirja (2006) takakireällä on merkitykset kireä, pahantuulinen ja ärtyisä (ihminen). Alkujaan erityisalan sana on siis otettu puhekieleen ennen 1990-luvun puoliväliä.
Mitä ovat efodi, urim ja tummim? 7201 Efodi, urim ja tummim liittyvät juutalaiseen ja vanhatestamentalliseen perinteeseen. Näitä jokaista kuvataan Mooseksen kirjoissa. Heikki Palva selvittää sanojen merkitystä teoksessaan Raamatun tietosanasto (1995). Hänen mukaansa efodi oli kasukka, joka kuului Israelin ylipapille. Sen olkakappaleisiin oli kiinnitetty Jaakobin poikien nimet. Efodin käyttämisellä koettiin olevan pyhää voimaa, sillä siihen pukeutumalla tiedusteltiin Jumalan vastauksia yhteisöä askarruttaviin kysymyksiin. Palva toteaa myös, että ylipappi kantoi efodin päällä jalokivin koristeltua kilpeä, jonka taskussa pidettiin ennustamisen apuna käytettyjä jalokiviä. Näiden jalokivien nimet olivat urim ja tummim. Palvan mukaan urim ja tummim tarkoittavat "kirkkautta" ja "...
Voiko kirjaston netti-sivuilta löytää laulun sanat, kyseesä "Sä kasvoit neito kaunoinen" 2532 Internetistä löytyi mm. seuraava sivu, jossa sanat ovat. Laulun nimi on Lapsuuden toverille. http://www.expage.com/sorsaq Sanat löytyvät myös Suuresta toivelaulukirjasta (osa 1, s.50).
Mistä löytäisin laulun sanat seuraavalle kappaleelle? Sleepy Sleepers : Voi Mahoton 3248 Kappale tunnetaan myös nimellä Sydänvika Rock. Etsin sanoja molemmilla nimillä mm. Suomen kansallisdiskografia Violasta, Helmet-tietokannasta ja internetistä, mutta tuloksetta. Kappale löytyy kuitenkin levyltä The Mopott show, saatavuus Helmet-kirjastoista ks. cd-muotoisena: http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott/tmopott/1%2C1%2C2%2CB/frameset&… lp-levynä: http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott+show/tmopott+show/1%2C1%2C2%2CB… Valitettavasti cd-levyn esiteliitteessäkään ei ollut laulun sanoja. Lp-levyn mahdollista esitettä tms. en pystynyt tarkistamaan, koska se on tällä hetkellä lainassa.
Löytyykö netistä tulostettavia, ilmaisia laulun sanoja? Lentävää kalakukkoa etsin. 8666 Ei näyttäisi löytyvän aivan koko laulun sanoja suoraan netistä, lyhyt näyte kylläkin osoitteessa http://www.laulut.fi/ShopSF/laulut.asp?prislista=102. Painettuna versiona Lentävän kalakukon sanoja on useassa kokoelmassa, esim. teoksissa Reino Helismaan lauluja, Savolainen laulukirja ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua. Kaikkia em. teoksia on useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi.
Mistä peruna on saannut nimensä? 11217 Peruna-sanan merkitys vanhimmassa kirjakielessä, esim. Agricolalla on vielä 'päärynä'. Perunan suomenkielinen nimitys juontuukin Kaisa Häkkisen mukaan suomenruotsin murteellisesta sanasta pärun tai peerun, joka on sama sana kuin nykyruotsin päron (päärynä). Ruotsin kielen päron taas pohjautuu latinan päärynää tarkoittavaan sanaan pirum. Perunakasvi levisi Suomeen vasta 1700-luvulla ja nimettiin siis päärynän mukaan. Päärynän ja perunan erottamiseksi toisistaan perunasta käytettiin alkuun myös nimityksiä maaperuna ja maapäärynä (jordpäron). Nykyisessä merkityksessä peruna-sana esiintyy ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa Nytt finskt lexicon v. 1787. Lähteitä sanojen alkuperän tutkimiseen: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen...
Mistä tulee sana koetinkivi? 5983 Nykysuomen sanakirjan mukaan koetinkivi on kivi, jota käytetään kulta- ja hopeapitoisuuden määrittämisessä, koetuskivi. Se on siis paikka, missä aines, laatu, testataan. Yleiskielessä sana on saanut kuvaannollisen merkityksen ja sitä käytetään tilanteissa, jossa jokin asia on koetuksella, testissä (köyhyys on ystävyyden koetinkivi). Sanan kantana on verbi koetella, jolla on useita merkityksiä: 1. tunnustella (esim.valtimoa) 2. kokeilla, tutkia (kokeilla onneaan, kokeilla kestävyyttä) 3. panna koetukselle, pitää koetuksella, kysyä, rasittaa (johdin on koeteltu suurella jännitteellä) 4. joskus myös merkityksessä yrittää, yritellä (he koettelivat käyttäytyä kuin juhlissa) )
Millä alueilla Suomessa "tikkuri" tarkoittaa villapuseroa tai villatakkia? 2887 Tikkuri- sana tarkoittaa kudottua villapaitaa t. -takkia, käytetään K.- ja P.-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa, Länsip.,paikoin P.-Savossa P.-Karjalassa. Tieto on kirjasta: SUOMEN kielen etymologinen sanakirja. -Helsinki:Suomalais-ugrilainen seura osa 5 /kirj.Erkki Itkonen, Aulis J.Joki,Reino Peltola. -1975. ISBN 951-9019-12-X Perä-Pohjolan ja Lapin rajoilla tikkuri sana on käytössä ainakin Sodankylässä.