sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
776 osumaa haulle. Näytetään tulokset 201–220.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
"Olla täpinöissään" on aina vähän mietittänyt. 1046 Kielitoimiston sanakirjan (2012) mukaan täpinöissään tai täpinässä on arkikieltä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa samaa kuin innoissaan tai tohkeissaan. Suurella sydämellä ihan sikana - Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008) tuntee sanalle merkitykset innostunut, kiihottunut, kiihdyksissä. Etymologisista sanakirjoista sanaa ei löytynyt, joten sen alkuperästä ei ole tietoa.
Mitä tarkoittaa suomenkielinen sana "helli", ja mistä se on peräisin? 1481 Helli on vaihtoehtoinen muoto sanalle hella – samaan nimisanapesyeeseen kuuluvat myös hellä ja hällä. Nämä pohjautuvat ruotsinkieliseen häll-sanaan ('hella; paasi'). Sanan tavallinen merkitys on 'liesi, tulen sija takassa', mutta sitä tavataan myös alkuperäisen ruotsinkielisen sanan merkityksessä 'paasi': Suomenlahden saarien nimissä Kymenlaakson rannikolla sana tarkoittaa 'vedenalaista t. merestä kohoavaa paljasta kalliota'. Etunimeä Helli voidaan pitää useiden nimien lyhentymänä, sillä se on voinut syntyä esimerkiksi Helenan, Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimi voidaan yhdistää myös sanoihin hellä ja helliä. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K Anne Saarikalle & Johanna...
Infrastruktuuri on tuttu sana kaikille, mutta onko infrastruuri sana? Jos on, niin miten se eroaa infrastruktuurista? 254 Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa infrastruuri. Näyttää kuitenkin, että sitä on käytetty sanan infrastruktuuri sijaan joissain teksteissä eli se tarkoittaa samaa asiaa. Syynä voi olla infrastruktuurin hankala kirjoitusmuoto. Jussi Kallio onkin ehdottanut Kielikellossa 3/2014, että sanalle pitäisi keksiä suomenkielinen vastine. Lähteet Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Jussi Kallio: Infrastruktuurin riivaamana, Kielikello 3/2014 https://www.kielikello.fi/-/infrastruktuurin-riivaamana
Miten VIELÄKIN käytetään sanoja "laulajatar" ja "hiihtäjätär" ym? Eikö nämä ole jo muinaishistoriaa?!? 409 Kysymys ei ole varsinaisesti tietopalvelukysymys siten, että siihen olisi tarkistettavissa lähteistä oikea vastaus. Sikäli vastaus sisältää väistämättä myös vastaajan subjektiivisia näkemyksiä. Feminiiniset johtimet tuntuvat nykyään varsin vanhahtavilta ja niiden käyttö on selkeästi vähentynyt. Sukupuolittuneisuutta on karsittu kielestä tietoisesti instituutioiden ja työnantajien taholta - Helsingin kaupungilla esimies on kuollut herättäen tilalleen henkiin esihenkilön - ja toisaalta sukupuolen erillinen korostaminen tuntuu tarpeettomalta ellei typerältä: miksi vaikka hiihtäjän sukupuoli tarvitsisi erikseen liitteellä tai johtimella kertoa, jos kaikki tietävät asian ilmankin?  Toisaalta voinee ajatella, että...
Sana, jossa 2 ö:tä ja kaikkiaan 5 kirjainta 1204 Äkkiseltään tuli mieleen pöllö ja vähän epävirallisemmat sanat kökkö ja töllö.
Onko sanoilla 'kiitos' ja 'kiitoksia' jotain semanttista eroa? 2719 Kiitos ja kiitoksia tarkoittavat samaa ja niillä on siis sama alkuperä. Kiitos on sanan yksikkömuoto, kiitoksia taas monikko. Kielitoimiston sanakirja Janne Saarikivi pohtii tutkielmassaan sivulla 276 sanan Kiitos etymologiaa. https://edition.fi/suomalaisugrilainenseura/catalog/view/11/1/130-1
Mikä on turkale-sanan etymologia? Tarvitsen tiedon suomennokseeni. 1262 Turkale-sanan etymologialle ei löydy suoraa selitystä. Sen kantana on selvästikin sama turka-sana kuin turkanen-sanalla. Turka (tai turkka)on tarkoittanut ’raukkaa, parkaa’. Turkanen  on lievä kirosana, joka on vanhan sankirjan mukaan tarkoittanut myös raukkaa, parkaa sekä surkeaa, rumaa tai ilkiötä, noitaa tai peikkoa. Turka-sanan alkuperä on epävarma. Sillä saattaa olla yhteys koltanlapin sanaan torkke, joka tarkoittaa saastaa tai saastaista esinettä. On myös mahdollista, että kyseessä olla germaaninen laina sanasta dwerga, joka merkitseemaahista.  Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (toim. Erkki Itkonen et al., SKS, 1992)  
Mitä sana hauskahko tarkoittaa? Onko jokin asia silloin hauska, melkein hauska vai yrittää olla hauska? 436 Adjektiivi hauskahko on muodostettu adjektiivista hauska päätteellä -hko eli se on ns. moderatiivijohdos. Ison suomen kieliopin mukaan "moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee". Sama asia voidaan siis ilmaista myös esimerkiksi sanoilla "varsin hauska", "aika hauska" tai melko(isen) hauska". https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=294
Mitä tarkoittaa käytännössä "active recovery" kun kuntopyöräilen? 245 "active recovery" tarkoittaa sananmukaisesti aktiivista palautumista. Emmi Kangas määrittelee blogissaan aktiivisen palautumisen:"Aktiivinen palautuminen on matala sykkeistä, rentoa tekemistä joka palauttaa kehoa, hermostoa ja mieltä raskaista päivistä/treeneistä. Aktiivinen palautuminen voi olla esim kävelylenkki, uiminen/vesijuoksu, pyöräily, kevyttä joogaa tai pilatesta. Sykkeet tulisi pysyä matalana tekemisen ajan ja palautumista auttaa jos myös nautit tekemisestä. Koita siis löytää itsellesi mieluinen palautumis aktiviteetti. Keskity suorituksen sijaan hengitykseen ja hetkessä olemiseen." https://movement-matters-ft.com/enemman-irti-palautumisesta/ Kuntopyöräohjelmassa aktiivinen palautuminen lienee kevyempää polkemisjaksoa....
Nasu tai Tikru on kysynyt Nalle Puhilta: "Mitä sanat tarkoittavat?" 508 Valitettavasti Nalle Puhin ajatusta sanojen tarkoituksesta ei ole vieläkään löytynyt. Olen kysynyt asiaa myös kollegoiltani Suomen yleisissä kirjastoissa kirjastojen sisäisellä sähköpostilistalla, mutta valitettavasti sitäkään kautta ei ole tullut yhtään vastausta. Lukuliikkeen sivuilla (Lukuliike.fi) puhutaan ”lukemisen rakenteista” ja ”lukutaitotyötä edistävistä rakenteista” lähestulkoon synonyymeinä. https://lukuliike.fi/ ”Lukutaitotyötä edistävät rakenteet = kansalliset ja alueelliset lukutaitotyötä edistävät verkostot, toimijat, resurssit sekä niitä tukeva tutkimus, koordinointi, viestintä, hallinto ja lait” Asiaa avataan tässä vielä tarkemmin: https://lukuliike.fi/kansallinen-lukutaitostrategia-2030/lukuliikkeen-suuntaviivat/...
Mistä on peräisin ” tuomarit rokottivat kaatumisesta paljon pisteitä”? 383 Lienee mahdotonta selvittää, missä ja milloin kyseinen lausahdus on ensimmäisen kerran sanottu. Varmuudella voinee sanoa, että se liittyy urheiluun. Luulisi sitä käytettäneen urheiluselostajien ja -toimittajien toimesta monen eri urheilulajin kohdalla. Esimerkiksi mäkihyppy, taitoluistelu ja eri voimistelulajit ovat lajeja, joiden yhteydessä kyseisen lauseen käyttö vaikuttaa todennäköiseltä. Mikäli tarkoitatte pelkästään sanan "rokottaa" merkitystä urheilu-aiheisessa yhteydessä, niin sillä viitataan yleensä sanaan "rangaista", esim. Vastapuoli pääsi rokottamaan [= tekemään maalin]. Arkikielessä tai kielikuvana "rokottaa"-sanalla viitataan sanoihin "verottaa; riistää, kupata", esim. Hallitus...
Mikä on leikinlaskun etymologia? Laskea leikkiä? 1114 Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku. Kielitoimiston sanakirja Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Aineosa vai ainesosa? Miten määritellään näiden eri muotojen käyttö? 1059 Nykysuomen sanakirjassa sanat määritellään sana aines kohdalla ainesosa elementiksi, josta jokin esim. koostuu 1. aineista, tuotteista t. esim. muistiinpanoista, joista jtak tehdään, materiaali. .2. aineosa- (nen), elementti. |Maalajin hienot a:kset. Vereen kulkeutuneet vieraat a:kset. - Yhteiskunnan kumoukselliset a:kset. Myös sanan ainesosa kohdalla on vastaavaa kuvausta. Aineosa puuttuu Nykysuomen sanakirjasta. Kielitoimiston sanakirjassa ainesosa -selityksessä annettu esimerkki salaatin ainesosat viittaa samanlaiseen käyttöön,   Aineosan kohdalla esimerkkinä on lause siellä Hiili on aineosana kaikissa orgaanisissa yhdisteissä. Näiden perusteella voisi tulkita siis ainesosan...
Mitä eroa näillä kolmella termillä on: tautologia, tautonomia ja tautofonia? 4535 Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät selitykset sanoille tautologia = saman asian tarpeeton toistaminen,  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautologia?searchMode=all  ja tautofonia = samanlaisten äännejaksojen (häiritsevä) toisto,  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautofonia?searchMode=all. Myös nykysuomen sanakirjassa selitetään käsitteet tautofonia ja tautologia, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf tautofonia = saman sana-aineksen lähekkäinen toistuminen puheessa tai kirjoituksessa tautologia = saman seikan tai sanan tarpeeton toistaminen puheessa tai kirjoituksessa Käsite tautonomia ei sen sijaan esiinny näissä sanakirjoissa. Sana nomen, joka on latinaa, on...
Mikä on pisin suomen kielen sana, jossa sama kirjain ei toistu? 1925 Suomenkielisten sanapelien ratkaisuun tarkoitetulla SanaApu -sivulla mainitaan kaksi 14-kirjaimista suomenkielistä sanaa: myöhäiselokuva ja sydänhermovika.  https://www.sanaapu.com/kayttoohjeet.html
Mitä ovat gourmet ja gourmand? 1027 Kielitoimiston sanakirja määrittelee gourmet-sanan, suomeksi myös gurmee, näin: 1. gurmeeruoka; yhdyssanojen alkuosana: herkku. 2. harv. hyvän ruoan ja viinien ystävä ja tuntija, herkkusuu. gurmee - Kielitoimiston sanakirja Gourmand on ranskaa ja sanakirjan mukaan sillä on seuraavia merkityksiä: - herkutteleva, perso hyvälle ruoalla, ahne, perso (kuvainnollisesti), herkkusuu, syömäri, gastronomiassa käytetään mm. ilmaisussa gurmeeateria (repas gourmand), kasvitieteessä hedelmäpuun vesaoksa (branche gourmande), juurivesa tai mansikan rönsy, sokeriherneet (pois gourmands)                      
Mistä tulee sana navetta? Eikö siitä voitaisi käyttää esim. sanaa karjala, koska kun on myös esim. kanala ja sikala? 1612 Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan navetta-sana on johdos germaanisperäisestä sanasta nauta, joka on karjan lisäksi merkinnyt myös omaisuutta. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)  
Mikähän on oravan etymologia? 995 Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla kerrotaan että orava-sana palautuu uralilaiseen kantakieleen ja on siis hyvin vanhaa perua. Sanalla on vastineita kaikissa lähisukukielissä (esim. viron orav), saamelaiskielissä, mordvassa, marissa ja komissa. Sana esiintyy jopa Uralin takaisessa etäsukukielessä matorissa, jossa orava on orop. https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/o… https://sanat.csc.fi/wiki/EVE:orava  
Viita-sanan synonyymejä 2753 Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanakirja kertoo, että viita tarkoittaa: tiheä nuori lehtipuumetsikkö, tiheikkö, vesakko. Sanonta on ylätyylinen. Kielitoimiston sanakirja  
Mikä on tikkaremmi? 458 Suomalaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan remmi tarkoittaa paitsi hihnaa myös joukkoa, sakkia tai jengiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/remmi?searchMode=all Tikkaremmi on siis tikkaa pelaava sakki.