| Miten sanotaan saamen kielellä (inarinsaame) : Olet minulle tärkeä |
1355 |
|
|
|
Inarinsaameksi sinä olet minulle tärkeä: Tun lah munjin tehálâš
|
| Saamen suvun laulun nuotteja kaivataan. Säveltäjä Arne Sörlie, sanat Isak Saba, suomennos Otto Manninen. |
1927 |
|
|
|
Saamen suvun laulun/Sami soga lavla nuotit löytyvät useammasta lähteestä. Sörlien sävellys hyväksyttiin Helsingin saamelaiskonferenssissa 1992, kun itse Saban sanat hyväksyttiin jo 1986 kokouksessa viralliseksi kansallislauluksi Åressa. Sörlien sävellys löytyy ainakin kirjoista: Musiikin aika, 3-4 (1999), s. 213
Pohjois-pohjalaisten laulukirja (1994), s. 150.
Näm ovat varmaankin Suomen kaikkien kirjastojen musiikkiosastoilla.
Tiedoksi myös että Uno Klamin sävellys löytyy Wilho Siukosen laulukirjasta vuoden 1972 painoksesta (alunperin 1929), s. 74-75 (nro 65) Lapinmaan ja Neuvostoliiton hymnin välistä.
Saamelaiskysymyksiä voi jättää myös osoitteeseen:
www.lapponica.net
Lapponica-tietopalvelussa saamelais- ja Lappi-aiheisiin kysymyksiin... |
| Mistä lapin joiku on saanut alkunsa? Missä yhteyksissä sitä käytetään? Kiitos jo etukäteen ja terveisiä Kangasalta. |
3627 |
|
|
|
Niin kuin Johan Turi kirjoittaa kirjassaan Kertomus saamelaisista (Muitalus samiid birra, 1910) että saamelaiset eivät ole tulleet mistään vaan ovat aina olleet täällä niin myös voi sanoa joiusta. Mistä on ihmisen laulaminen ylipäänsä lähtöisin, siinäpä kysymys. Yhtymäkohtia saamelaisten joiulle on tutkittu olevan jopa intiaanien laulamisessa (vrt. Timo Leisiö). Joiku, luohti, leu'dd (myös vuelle) on tapa jolla joku paikka tai ihminen tai eläin joikataan ikään kuin luokse. Saamelaisalueen eri puolilla lauluperinne eroaa toisistaan paljonkin (vaikkapa alueen äärilaidat kolttasaamelaiset vs. eteläsaamelaiset).
Joiku ei ala eikä se lopu, se on vain olemassa. Perinteistä joikua esittää edelleen esim. Enontekiön saamelainen Wimme, jos toki... |
| Mistä lehdestä löytää neuleohjeen lapsen lapinpukuun, tytölle ja pojalle? |
1924 |
|
|
|
Lapinpuvun eli saamenpuvun kaavoja löytyy Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsityöt, Anne Kirsten Eiran kirjasta Duodjegaldu (saamenkielinen teksti), myös Ella Sarren diasarjasta ja oheisvihkosta Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne. Nämä kaikki löytyvät Lapin maakuntakirjastosta ja niitä voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
|
| Etsin tietoa kodasta? Kuinka se on tullut Suomeen, onko se alunperin Suomesta vai onko se kenties tullut jostain tänne Suomeen? Löytyykö valmiita tarinoita tai… |
1174 |
|
|
|
Kodasta löytyy mm. seuraavia teoksia
KOLEHMAINEN, Alfred :Asumukset aikojen alussa (Rakennusalan kustantajat 1999)
SELVIYTYJÄT : näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä
lisäksi kannattaa tutustua
T.I. Itkosen laajaan tutkimukseen saamelaisista ja heidän kulttuuristaan eli teokseen
Suomen lappalaiset vuoteen 1945 osat 1-2
LEHTOLA, Teuvo :Saamelainen perintö (Kustannus-Puntsi 2001)
Saamelaisista ja heidän kulttuuristaan löytyy myös muuta kirjallisuutta, tässä vain muutamia esimerkkejä.
|
| Voisitteko kertoa, ketkä suomalaiset vähemmistökirjailijat ovat kirjoittaneet lastenromaaneja, satuja tai nuortenkirjoja? Aion tehdä proseminaarityön… |
1592 |
|
|
|
Joitakin vinkkejä voit saada nettisivuilta romanien kirjoittamista kirjoista
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/mustalai.htm
sekä saamelaisesta kirjallisuudesta http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/
|
| Mistähän mahtaisi löytyä saamelais-noitien rummuissaan käyttämien merkkien kuvia sekä niiden selityksiä? Ts. noitarumpujen merkkien kuvat & selitykset. |
1666 |
|
|
|
Saamelaisrumpujen kuvia selityksineen löytyy esim. Juha Pentikäisen kirjasta "Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia" sekä
T.I. Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Toinen osa".
|
| Tarvitsisin saamelaisen tarinan tuliketusta. Mistähän kirjasta löytäisin mahdollisimman laajan kertomuksen? |
2669 |
|
|
|
Ainoa toistaiseksi löytämäni tulikettu-aiheinen satu on Tuliketun metsästys teoksessa Suomalaiset kansansadut 4--Hölmöläissadut--Valhesadut , SKS, 1993. Satu on kuitenkin hyvin lyhyt. Kari Kailan kirjassa Revontulet : kansankäsityksistä tutkimukseen (Helsinki : Ursa, 1998) kerrotaan kansanuskomusten tuliketusta revontulien synnyn selittäjänä. Tulikettu esiintyy myös Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa.
Ilmatieteen laitoksen www-sivuilla osoitteessa http://www.fmi.fi/tutkimus_avaruus/avaruus_30.html on artikkeli revontulista. Artikkelissa mainitaan myös tulikettu-teoria.
|
| Mistä löytäisin lapinvöiden/helavöiden, nahkavöiden/tuppivöiden historiaa? |
1030 |
|
|
|
Lapin maakuntakirjaston vastaus:
Meillä on aiheeseesi liityen esim. seuraavaa aineistoa:
Itkonen: Suomen lappalaiset osa 1 s. 360-363 (saamelaisten vöistä)
Tornionlaakson vsk. 1994 s. 271-286
aiheena: Saamelaisten vyöllispyörien taustaa (käsittelee heloja ja vöitä)
Kongressijulkaisu: Suomen varhaishistoria, Tornion kongressi 14-16.6 1991
esitelmät:referaatit
sisältää aiheen: Suomen vyötärön kerralliset saamalaiset (Julku, Kyösti)
Lisäksi löytyy vöiden nauhojen ja paulojen (myös poronnahkavöiden ja -nauhojen)
käsityöperinteestä ja malleista.
Esim. Näkkäläjärvi, Inga: Cuodinduodji ja Saamelaisten perinnekäsitöitä (sisältyy Saamelaispaketti julkaisuun)
Tätä aineistoa voit saada meilta kaukolainaksi.
Ota lisäksi yhteys... |
| Elamankertatutkimus kuvaamassa keski-ikaisen naisen identiteetin kehittymista/muotoutumista saamelaisen yhteiskunnan kulttuurisissa muutoksissa 1930-2000 |
1136 |
|
|
|
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
|
| Olemme tekemässä opnnäytetyötämme liittyen saamelaiskulttuuriin. Nyt etsiskelemme yleensä saamelaiskulttuuriin liittyvää materiaalia (kirjoja, tutkimuksia,… |
1069 |
|
|
|
Saamelaisiin liittyvää aineistoa on hyvin paljon. Seuraavassa vain muutamia vihjeitä tehtäväänne varten:
Oulun kaupunginkirjastosta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html löytyy mm.
- Siiddastallan : siidoista kyliin : luontosidonnainen saamelaiskulttuuri ja sen muuttuminen.
Oulu : Pohjoinen, 2000.
- Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset : historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi, 1997.
- Hirvonen, Vuokko: Saamenmaan ääniä : saamelaisen naisen tie kirjailijaksi. Hki : Suomalaisen
kirjallisuuden seura. Hki : SKS, 1999. (suomennos väitöskirjasta). Lisää voitte etsiä esimerkiksi
yhdistämällä asiasanat saamelaiset ja kulttuuri tai pelkällä asiasanalla saamelaiset.
Parhaiten saamelaiskulttuuriin liittyvää aineistoa löytynee... |
| Saamelaiset -asutus, missä he asuvat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa. ALueellinen jakauma, ym. ajankohtaista tietoa kulttuurin tilasta. |
1135 |
|
|
|
Saamelaisista löytyy paljon tietoa mm. internetin kautta. Paljon hyviä linkkejä saa esim. Oulun yliopiston virtuaalikirjastosta, jonka kautta löytyy 20 linkkiä aiheesta saamen kieli ja kulttuuri. Internetosoite linkkeihin on http://pc124152.oulu.fi/ROADS/saamen_kieli_ja_kulttuuri.html/
|
| Etsin materiaalia harjoitustyöhön otsikolla POHJOINEN MARGINALIA. Mikä on pohjoisten vähemmistöryhmien kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys Euroopassa -… |
1155 |
|
|
|
Asiasanalla saamelaiset löytyy varsin runsaasti aineistoa. Kirjastojen aineistotietokannasta voit etsiä aiheesta yhdistämällä asiasanahaun ja luokkahaun 32.2. (käsittelee mm. vähemmistöjen asemaa yhteiskunnassa). Oulun kaupunginkirjaston aineistoa voit katsoa internetissä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html
Tässä esimerkkinä teoksia em. hausta:
Beaivvi manat: saamelaisten juuret ja nykyaika. Tietolipas 164. SKS
Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide. Kustannus Puntsi 1997
Myntti, Kristian: Suomen saamelaisten yhteiskunnallinen osallistuminen ja kulttuuri-itsehallinto.
Oikeusministeriö. Lainvalmisteluosaston julkaisu 2/1997
Suomen kulttuurivähemmistöt. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisu No 72. Helsinki... |
| Tiedättekö yhtään saamelais-aiheista kaunokirjallisuuteen kuuluvaa romaania?? |
1234 |
|
|
|
Mainitsen muutamia: Klassikko Johan Turi. Kertomus saamelaisista
(Muittalus samid birra); Aikio, Eläinten nahoissa; Guttorm Eino. Tunturimorsian ; Mattus Ilmari. Covcjäävrist Kaamasan = Syysjärveltä
Kaamaseen (inarinsaamel.); Fofonoff Claudia. Paatsjoen laulut (kolttasaamel); Paadar-Leivo. Vieras talvi, Vest Jovnna-Ande. Poropolku sammaloituu; Paltto Kirstin Juokse nyt naalin poika ja Voijaa minun poroni.
Runojen puolella tietenkin Valkeapää ja Rauni Magga Lukkari. Käännöksiä on siis vähän. Muista myös Antologia
Skabmatolak : Tulia kaamoksessa. Saamelaisen kirjallisuuden antologia.
|