runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2956 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1041–1060.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä runo tämä on? Suurin piirtein näin: Mä tiedän, keinoin tuhatkoukeroisin tään rakkauteni (?) muilta peittää voisin, vain sulta en, jos sä loittonet. En… 336 Kysymyksessä muisteltu runo on Eila Kivikk'ahon Tiedän, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Viuhkalaulu (WSOY, 1945).
Haen alkuperäistä runonkirjoittajaa. Runo alkaa sanoin "Minne menemme, kun pilveksi piirrymme taivaalle ? Kun hiekkana haihdumme, kun tartumme tuulten mukaan… 1063 Runo on kuhmolaisen Paula Piiraisen kirjoittama ja julkaistu hänen runosivustollaan Mietteitä maalta https://www.facebook.com/mietteitamaalta  Paula Piirainen on julkaissut runokirjat Ihmisen mittaisella matkalla ja Hipaisuja.  
Mikä on paras tapa etsiä/ selvittää runon tekijä tai koko runo, kun muistaa siitä vain osia? Kysymys voi olla myös musiikkikappaleesta. 308 Eipä tässä asiassa taida olla Googlen hakua parempaa vinkkiä. Muistettu kohta kannattaa laittaa haettaessa lainausmerkkeihin, jotta haku hakee koko tekstipätkää. Varsinkin laulunsanoja on - ei ehkä aina ihan laillisesti - viety useillekin eri sivustoille. Lahden kaupunginkirjastolla on Runotietokanta, jossa voi hakea runojen alkusäkeillä, jos ne ovat ne, jotka muistaa. Sivustolla on myös kattava linkkikokoelma verkosta löytyviin runohakemistoihin ja -tietokantoihin. Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajissa on myös paljon runojen tuntijoita, mutta ikävä kyllä emme mekään aina löydä vastausta!
R.Frostin runo the way not taken on käännetty suomeksi monella tavalla.Etsin suomennosta joka menee jotenkin näin:Kaksi polkua kulki metsähän päin.Otin sen… 1224 Kysymyksen Frost-suomennoksen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt. Se voi olla pelkkä johonkin yhteyteen suomennettu katkelma runosta - ei välttämättä ote koko runon suomenkielisestä käännöksestä. Robert Frostin lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, eikä yhdessäkään tutkimassani hänen runojaan sisältävässä antologiassa ollut The way not taken -runoa kokonaisuudessaan. Hannu ja Janne Tarmion kokoamassa Maailman runosydämessä on siitä mukana pelkkä loppu ("Tämä kerrottakoon huokaisten / jossain aikojen ja aikojen takana: / Tie haarautui metsässä, ja minä - / minä valitsin sen vähemmän kuljetun, / ja siksi on kaikki toisin.") Kokonaisuudessaan runo näyttäisi löytyvän suomeksi vain internetistä erilaisina harrastelijoiden...
Kuka on kirjoittanut kirja, jossa on kertomus: "Syntyi Suomen salomailla, oravainen häntää vailla. Mietti miks'ei häntää suotu, vaikka oravaks on luotu..." 523 Runo on Aino Öljymäen kirjoittamasta ja Helga Sjöstedtin kuvittamasta kirjasta Kurre Matti (1946). Kurre Matti -kirjaa ei juuri löydy enää Suomen kirjastoista. Lastenkirjainstituutin kokoelmissa kirjaa on yksi kappale, joten sieltä sen saattaisit saada kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. https://finna.fi/Record/fikka.3666214 https://lastenkirjainstituutti.fi/
Runo nimeltään (ehkä) Kirkastussunnuntai. Alkaa sanoilla "Oli muinen kirkastussunnuntai ja kaunein kirkonkäyntini kai. Oli kuoriin lentänyt lintunen..." Kuka… 310 Runon Kirkastussunnuntai on kirjoittanut Mirjami Lähteenkorva. Alun perin se ilmestyi hänen esikoiskokoelmassaan Hiljainen rukous (1945). Runo sisältyy myös Lähteenkorvan valittujen runojen kokoelmiin Kuin kukat ja linnut (1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (1979).
Mauri Sariola siteerasi aikoinaan Asunnan runoa, jossa puhutaan kuinka vieraat ovat lähteneet, syötyään kaikki ruuat viimeiseen leivänmurikkaan. Mistäköhän… 306 Heikki Asunnan runon "Kievarin isäntä" viimeinen säkeistö alkaa: "Nyt köyhä olen. Autiot on huoneet. On vieraat kellarini kuiviin juoneet ja leivän syöneet viime murikkaan". Koko runo alkaa: "Kun nuori olin, mielin luottavin tiepuoleen majatalon pystytin". Majatalon vieraita ovat herrat Ilo, Tuomas, Tuska ja Suru. "Kievarin isäntä" sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin: Asunta, Heikki: Ruuhenveistäjä : runoja (WSOY, 1946) Asunta, Heikki: Valitut runot (WSOY, 1948) Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toimittaneet Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen; Tammi, 1987; useita painoksia) Suomen runotar 1 (toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen; Kirjayhtymä, 1990; 6. uudistettu painos)    
Mistä Shelleyn runosta on seuraavat säkeet ? Ja auringonvalo syleilee maata ja kuunsäteet suutelevat merta. Mitä arvoa on kaikilla suudelmilla jollet sinä… 717 Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä. https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen) https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx… Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Mikä ja kenen runo voisi alkaa näin: Hauraampi lukin verkkoa, oi onnetar lankas... 253 Lähettämäsi rivit ovat V. A. Koskenniemen runosta Ovidius Tomissa kokoelmasta Elegioja (1918). Runossa rivit kuuluvat näin "Hauraamp' on lukinverkkoakin, oi Onnetar, lankas, [päivinä nuoruuden jonka sa kehräelet]". Rivit eivät ole runon alusta vaan sen keskeltä. Voit lukea koko runon esimerkiksi teoksen Elegioja digitoidusta versiosta Gutenberg-projektista: https://www.gutenberg.org/files/20145/20145-8.txt Ovidius Tomissa sisältyy myös muun muassa teoksiin Jääkukkia : V.A. Koskenniemen valitut runot (1995) ja Koskenniemen kuolemattomat (1990), jotka kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin. https://finna.fi/ https://satakirjastot.finna.fi/
Löysin alla olevan runon edesmenneen sukulaiseni vihkosta, ja haluaisin tietää, kenen kirjoittama runo on ja missä ja milloin se on julkaistu: Kaksi kirjettä… 247 Kaksi kirjettä -nimisiä tekstejä löytyi muutama, mutta ne olivat eri tekstejä kuin tämä. Valitettavasti ei selvinnyt, että kenen tekemä runo on tai onko se julkaistu jossain.
Kenen kirjoittama on runo, jonka alkusäe alkaa: Hiukan erikoinen voi olla vain henkensä kaupalla. Lisäksi runossa on merkintä: 129. runo 691 Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004). Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikä ja kenen olikaan runo, jossa tyly kristitty ja Jeesus kohtaavat tiellä. Kristitty 'seudun synnit sydämellään'. Ja kuinka kohdatessa he menevät toistensa… 340 Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Suomen runotar 1 (1990, s. 650).
Etsin alkuperäistä Emily Dickinsonin runoa, josta on ruotsinnos kirjassa Gång på gång är skogarna rosa. Ruotsiksi runo menee näin: Av deras underliga ljus… 183 Tämä Emily Dickinsonin runo vuodelta 1876 kuuluu alkukielisenä näin: Of their peculiar light I keep one ray To clarify the Sight To seek them by — Runo on Johnsonin luettelossa numerolla 1362. http://archive.emilydickinson.org/correspondence/higginson/jnp1362.html  
Missä aapisessa mahtaa olla runo, joka alkaa:"On mulla kultakengät, niin ihan varmaan on. Ne kauniit lahjat ovat kummini auringon." 675 Runo löytyy täältä: Urho Somerkivi: Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Vuoden 1967 uudistetussa painoksessa runoa ei enää ole. Runo löytyy kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista:  https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kultakeng%C3%A4t&lang=FI…
Onko Bertolt Brechtin runoa "Kinderhymne" suomennettu? Kuka, millloin ja missä julkaistu? 252 Valitettavasti Bertolt Brechtin Kinderhymne-runolle ei löydy suomennosta.   http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ https://finna.fi/ https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161  
Siivekäs askel ja lentävä tahti, kello ja kierros kas siin' oli mahti. Mikä runo ja mistä löytyisi? 337 "Siivekäs askel ja tappava tahti, / kello ja kierros, - kas siin' oli mahti / voittojes' - mainehen laakeroimain, / korpien kohdusta koottujen voimain." Nämä ovat säkeitä Reino Hirvisepän (Palmroth) kirjoittamasta Paavo Nurmelle omistetusta runosta 'Hiilimurskan kuningas' (1924). Nurmen 40-vuotispäivänä 13. kesäkuuta 1937 se julkaistiin Helsingin Sanomissa nimellä 'Paavo Nurmelle hänen täyttäessään 40 vuotta 13.6.37'. Hirvisepän urheiluaiheisten runojen kokoelmassa Ateenasta Roomaan (Gummerus, 1959) alunperin kahdestatoista säkeistöstä koostunut 'Hiilimurskan kuningas' on yhtä säkeistöä lyhyempi. Kirjoittajan käyttämällä nimimerkillä Palle julkaistu runo- ja kuplettikokoelma Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi...
Etsin tätä ihanaa runoa ja sen kirjoittajan nimeä! Runo alkaa näin tai siinä on yksi säkeistö, joka menee ainakin osin mielestäni näin: On kaukana jossain… 429 Valitettavasti en löytänyt kysymäsi runon kirjoittajaa. Etsin runoa muutamista verkkotietokannoista ja kirjaston runohyllystä tuloksetta. Kysyin myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa. Jatkoetsintään suosittelen osoitetta Makupalat.fi. Sivusto on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sieltä löytyy useita tietokantoja asiasanahaulla ”runot”. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=runot Lahden kaupunginkirjastolla on kattava käännösrunotietokanta, ja runohaun lisäksi sivustolta löytyy laaja listaus runosivustoja ja hakemistoja. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx...
Miten jatkuu lapsuudessani kuultu runo ja mikä on runon nimi? : Oli mummolan tuvassa sammalekatto, oli hirsinen harmaa seinä. Oli mummolan tuvassa kirjava… 247 Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa.  Jos joku lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mistä löydän runon Rautasormus? 266 Heikki Asunnan runo Rautasormus sisältyy runokokoelmaan Leirinuotio : isänmaallisia runoja (1934). Runo on luettavissa myös teoksesta Heikki Asunta: Valitut runot (1948). Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Missä runossa on säe "Lumihiutaleet valkeat leijaa - niin pehmeinä povelle maan"? Kyseessä lienee vanhempi runous, sillä nämä säkeet muisti 90-vuotias henkilö. 584 Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa. Erilaisten hakujen perusteella lumihiutaleet esiintyvät varsin monissa runoissa ja kun kyse on vanhemmasta runoudesta on etsiminen vielä haastavampaa.