| ”Kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla"? |
637 |
|
|
|
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu. |
| Onko olemassa Lahtevat laivat nimista runoa? |
248 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Oiva Paloheimon Lähtevien laivojen satama? |
| Eeva-Liisa Mannerin kuunnelmassa "Vuorilla sataa aina" on viittaus kirjaan, jonka päähenkilö on nuori vaimo Midori, joka ei uskalla kertoa miehelleen rakkauden… |
426 |
|
|
|
Kirja, johon Manner kuunnelmassaan viittaa, on Yasushi Inouen Metsästyskivääri. Alun perin Aika-lehdessä 3/1970 julkaistussa Yasunari Kawabataa käsittelevässä esseessä Vuoren jyly, syvä hiljaisuus Manner mainitsee Inouen romaanin ohimennen: " -- omituisimmin yksinäisiä henkilöitä on Yasushi Inouen Metsästyskiväärin Midori, joka on syvästi rakastunut puolisoonsa mutta ei ujouttaan uskalla lähestyä häntä; kirjoittaa hänelle rakkausrunoja ja häveliäisyydestä ja pakkomielteestä sirottaa niitä vieraiden miesten pöydille ja järkyttää heidän mielenrauhaansa." (Eeva-Liisa Manner, Ikäviä kirjailijoita, s. 182)
Hilkka Mäen englannin kielestä suomentamassa Metsästyskiväärissä kysymyksessä mainittu runo kuuluu seuraavasti: "Pelkään että lähestyessä... |
| Onko Maya Angeloun runoja suomennettu? |
331 |
|
|
|
Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -teoksesta löytyy kaksi Angeloun suomennettua runoa, nimittäin Minä nousen aina (Still I Rise, suom. Alice Martin) ja Tule. Ja tule syliin (Come. And Be My Baby, suom. Risto Ahti).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1067942?lang=fin |
| Jääköön ( käsi?) siihen mitä tänään teet, ( jalka ?)yöhön kulkemaan... |
235 |
|
|
|
"Käsi jääköön siihen mitä tänään teet, / jalka tiehen kulkemaan" on peräisin Tuomas Anhavan esikoiskokoelmaan Runoja (Tammi, 1953) sisältyvästä runosta Ero. |
| Löytyyköhän Tommy Tabermannin runoa 'Pieni laulu ihmisestä' netistä englanniksi käännettynä? Pitäisi saada se englantilais-suomalaisen hääparin korttiin… |
532 |
|
|
|
Valitettavasti Tommy Tabermannin runosta Pieni laulu ihmisestä ei löydy englanninnosta.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finlit.fi/ |
| Miten jatkuu Aila Meriluodon runo ”kahlasi veteen.....” |
481 |
|
|
|
Aila Meriluodon kokoelmaan Lasimaalaus sisältyvän Kahlaajatyttö-runon avaussäkeet kuuluvat kokonaisuudessaan näin: "Kahlasin veteen miettivin jaloin. / Katselin kauan. Nähdä aloin." Runossa on kaikkiaan kuusi loppusoinnutettua säeparia. |
| Mistä löytyy Itkevä kannel runo? Ilmeisesti Lauri Pohjanpään tekstiä. |
217 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo Itkevä kannel (sarjasta Karjala murheessa) sisältyy Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, 1989 ja 2002). Runo löytyy myös Pohjanpään Valittuihin runoihin (1943, s. 362 - 366, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa voit tarkistaa täältä:
https://outi.finna.fi/
Runon voi lukea digitoituna Itä-Karjala-lehden numerosta 2/1935 (s. 18)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502276?term=ITKEV%C…
Veikko Virmajoen samanniminen runo on myös luettavissa digitoituna
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1359887?term=Itkev%… |
| Ystäväni etsii runoa, jonka tekijää tai nimeä hän ei muista, mutta jonka hän toivoisi löytävänsä. Hän muistaa siitä vain pätkän: "kaislat vain kuiskivat… |
228 |
|
|
|
Hei
Valitettavasti minäkään en löydä runoa. Voit itsekin kokeilla Runotietokantaa tai muita runosivustoja tältä listalta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx. |
| Mikä runo tämä on? Suurin piirtein näin: Mä tiedän, keinoin tuhatkoukeroisin tään rakkauteni (?) muilta peittää voisin, vain sulta en, jos sä loittonet. En… |
318 |
|
|
|
Kysymyksessä muisteltu runo on Eila Kivikk'ahon Tiedän, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Viuhkalaulu (WSOY, 1945). |
| Haen alkuperäistä runonkirjoittajaa. Runo alkaa sanoin "Minne menemme, kun pilveksi piirrymme taivaalle ? Kun hiekkana haihdumme, kun tartumme tuulten mukaan… |
1012 |
|
|
|
Runo on kuhmolaisen Paula Piiraisen kirjoittama ja julkaistu hänen runosivustollaan Mietteitä maalta https://www.facebook.com/mietteitamaalta
Paula Piirainen on julkaissut runokirjat Ihmisen mittaisella matkalla ja Hipaisuja.
|
| Mikä on paras tapa etsiä/ selvittää runon tekijä tai koko runo, kun muistaa siitä vain osia? Kysymys voi olla myös musiikkikappaleesta. |
294 |
|
|
|
Eipä tässä asiassa taida olla Googlen hakua parempaa vinkkiä. Muistettu kohta kannattaa laittaa haettaessa lainausmerkkeihin, jotta haku hakee koko tekstipätkää. Varsinkin laulunsanoja on - ei ehkä aina ihan laillisesti - viety useillekin eri sivustoille.
Lahden kaupunginkirjastolla on Runotietokanta, jossa voi hakea runojen alkusäkeillä, jos ne ovat ne, jotka muistaa. Sivustolla on myös kattava linkkikokoelma verkosta löytyviin runohakemistoihin ja -tietokantoihin.
Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajissa on myös paljon runojen tuntijoita, mutta ikävä kyllä emme mekään aina löydä vastausta! |
| R.Frostin runo the way not taken on käännetty suomeksi monella tavalla.Etsin suomennosta joka menee jotenkin näin:Kaksi polkua kulki metsähän päin.Otin sen… |
1158 |
|
|
|
Kysymyksen Frost-suomennoksen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt. Se voi olla pelkkä johonkin yhteyteen suomennettu katkelma runosta - ei välttämättä ote koko runon suomenkielisestä käännöksestä.
Robert Frostin lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, eikä yhdessäkään tutkimassani hänen runojaan sisältävässä antologiassa ollut The way not taken -runoa kokonaisuudessaan. Hannu ja Janne Tarmion kokoamassa Maailman runosydämessä on siitä mukana pelkkä loppu ("Tämä kerrottakoon huokaisten / jossain aikojen ja aikojen takana: / Tie haarautui metsässä, ja minä - / minä valitsin sen vähemmän kuljetun, / ja siksi on kaikki toisin.") Kokonaisuudessaan runo näyttäisi löytyvän suomeksi vain internetistä erilaisina harrastelijoiden... |
| Kuka on kirjoittanut kirja, jossa on kertomus: "Syntyi Suomen salomailla, oravainen häntää vailla. Mietti miks'ei häntää suotu, vaikka oravaks on luotu..." |
488 |
|
|
|
Runo on Aino Öljymäen kirjoittamasta ja Helga Sjöstedtin kuvittamasta kirjasta Kurre Matti (1946).
Kurre Matti -kirjaa ei juuri löydy enää Suomen kirjastoista. Lastenkirjainstituutin kokoelmissa kirjaa on yksi kappale, joten sieltä sen saattaisit saada kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/fikka.3666214
https://lastenkirjainstituutti.fi/ |
| Runo nimeltään (ehkä) Kirkastussunnuntai. Alkaa sanoilla "Oli muinen kirkastussunnuntai ja kaunein kirkonkäyntini kai. Oli kuoriin lentänyt lintunen..." Kuka… |
296 |
|
|
|
Runon Kirkastussunnuntai on kirjoittanut Mirjami Lähteenkorva. Alun perin se ilmestyi hänen esikoiskokoelmassaan Hiljainen rukous (1945). Runo sisältyy myös Lähteenkorvan valittujen runojen kokoelmiin Kuin kukat ja linnut (1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (1979). |
| Mauri Sariola siteerasi aikoinaan Asunnan runoa, jossa puhutaan kuinka vieraat ovat lähteneet, syötyään kaikki ruuat viimeiseen leivänmurikkaan. Mistäköhän… |
290 |
|
|
|
Heikki Asunnan runon "Kievarin isäntä" viimeinen säkeistö alkaa: "Nyt köyhä olen. Autiot on huoneet. On vieraat kellarini kuiviin juoneet ja leivän syöneet viime murikkaan". Koko runo alkaa: "Kun nuori olin, mielin luottavin tiepuoleen majatalon pystytin". Majatalon vieraita ovat herrat Ilo, Tuomas, Tuska ja Suru.
"Kievarin isäntä" sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Asunta, Heikki: Ruuhenveistäjä : runoja (WSOY, 1946)
Asunta, Heikki: Valitut runot (WSOY, 1948)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toimittaneet Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen; Tammi, 1987; useita painoksia)
Suomen runotar 1 (toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen; Kirjayhtymä, 1990; 6. uudistettu painos)
|
| Mistä Shelleyn runosta on seuraavat säkeet ? Ja auringonvalo syleilee maata ja kuunsäteet suutelevat merta. Mitä arvoa on kaikilla suudelmilla jollet sinä… |
688 |
|
|
|
Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen)
https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena |
| Mikä ja kenen runo voisi alkaa näin: Hauraampi lukin verkkoa, oi onnetar lankas... |
241 |
|
|
|
Lähettämäsi rivit ovat V. A. Koskenniemen runosta Ovidius Tomissa kokoelmasta Elegioja (1918). Runossa rivit kuuluvat näin "Hauraamp' on lukinverkkoakin, oi Onnetar, lankas, [päivinä nuoruuden jonka sa kehräelet]". Rivit eivät ole runon alusta vaan sen keskeltä.
Voit lukea koko runon esimerkiksi teoksen Elegioja digitoidusta versiosta Gutenberg-projektista:
https://www.gutenberg.org/files/20145/20145-8.txt
Ovidius Tomissa sisältyy myös muun muassa teoksiin Jääkukkia : V.A. Koskenniemen valitut runot (1995) ja Koskenniemen kuolemattomat (1990), jotka kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://satakirjastot.finna.fi/ |
| Löysin alla olevan runon edesmenneen sukulaiseni vihkosta, ja haluaisin tietää, kenen kirjoittama runo on ja missä ja milloin se on julkaistu: Kaksi kirjettä… |
240 |
|
|
|
Kaksi kirjettä -nimisiä tekstejä löytyi muutama, mutta ne olivat eri tekstejä kuin tämä. Valitettavasti ei selvinnyt, että kenen tekemä runo on tai onko se julkaistu jossain. |
| Kenen kirjoittama on runo, jonka alkusäe alkaa: Hiukan erikoinen voi olla vain henkensä kaupalla. Lisäksi runossa on merkintä: 129. runo |
674 |
|
|
|
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI |
Kysy kirjastonhoitajalta