rautatiet

25 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuinka kauan kesti Helsinki Hämeenlinna rautatien rakentaminen? Espoo Salo rataa Elsa rataa eli nyttemmin tunnin rataa on suunniteltu ainakin parikymmentä… 43 14.3.2022 Ensimmäinen ehdotus rautatiestä Suomeen tehtiin 20.3.1849. Suomen tie-ja vesikulkulaitosten insiinöörikunnan päällikkö Alfred Stjernvall ehdotti rautatielinjausta Helsingistä Hausjärven Turkhautaan. Rautatie ajateltiin toteutettavan hevosvetoisena.  Vuonna 1851 valmistunut ratasuunnitelma sisälsi kuitenkin höyryvetoisena toteutettavan radan välille Helsinki-Hämeenlinna. Vuonna 1856 maaliskuisen Suomen-vierailunsa aikana Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II käski laatia esityksen sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi, liikenne ei silloin ollut vielä kovinkaan suunnitelmallista. Tarkastettu ratasuunnitelma Helsinki-Hämeenlinna esitettiin marraskuussa 1856 pidetyssä komitean kokouksessa, jossa se sai komitean enemmistön...
Timo Honkelan isä käytti sanaa toijala, kun tarkoitti, seis. Mikä voisi olla toijalan etymologia. T. Honkela, Rauhankone. s. 159 174 17.3.2021 Timo Honkelan Rauhankoneessa kyseisellä sivulla ei isän ilmausta tarkemmin taustoiteta, arvellaan vain, että se ei liene ymmärrettävä useimmille nykynuorille. Olisikohan isä viitannut siihen, että Toijala on ollut rautateiden risteyspaikka, jossa junat varmasti usein ovat pysähtyneet.  Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo, että Toijala kasvoi tavallista kirkonkylää suuremmaksi sen jälkeen, kun sinne perustettiin rautatieasema 1876. Toijala-nimen taustalla saattaa olla samanniminen talo, ja nimen vanha muoto ehkä on ollut Toiviala.
Yksi parhaimmista mieleeni jääneistä kirjoista oli venäläisen kirjailijan kirjoittama. Vaan kun en muista kirjailijaa ym. Hämärä mielikuva, että kyseessä,oli… 160 20.1.2020 Voisikohan etsimäsi teos olla Nikolai Ostrovskin Kuinka teräs karaistui? Teoksessa rakennetaan Siperian rataa. 
Etsin tietoa Pietaarista lähtevän rautatieverkoston kehittymisestä 1800-luvulla. Siis missä kerrotaan mm. milloin rata Pietarista moskovaa, Pavlovskiin ja… 98 14.6.2019 Perustiedot Pietarista lähtevän rautatieverkoston rakentamisesta 1800-luvulla löytyy suomeksi nopeimmin Wikipediasta. Tällä sivulla on koottu kattava lista eri Pietarista lähteviä ratoja koskevia sivuja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ven%C3%A4j%C3%A4n_rataverkko Näillä yksittäisillä sivuilla (esimerkiksi täällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari%E2%80%93Varsova-rata) kerrotaan muun muassa milloin eri ratoja rakennettiin. Jos vain perustiedot kiinnostavat, kannattaa katsoa näitä. On myös vastaavia englanninkielisiä sivuja, joilla on enemmän tietoa ja parempia lähteitä. Englanniksi löytyy myös tämä kattava katsaus: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_rail_transport_in_Russia   Kansalliskirjastossa on aihetta tarkemmin...
Mitkä ovat ne itsenäiset valtiot, joissa ei ole rautateitä? 218 19.2.2019 Eri lähteet esittävät hyvin samankaltaisen listan rautatiettömistä maista sekä huomioita tilanteen muutoksista. Joissakin maissa on aiemmin ollut rautatieverkko, toisissa on suunnitelmia sellaisen rakentamiseksi.https://www.worldatlas.com/articles/countries-without-a-railway-network…https://www.telegraph.co.uk/travel/lists/countries-with-no-railways-air…https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_rail_transport_netwo… Kaikki luetellut maat eivät ole itsenäisiä - esim. Macao. Vertailuksi voikin ottaa Wikipedian luettelon itsenäisistä maista:https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states    
Etsin tietoa Pohjanmaan radan rakentajista. Mistä voisin saada tietoa työhön osallistuneiden henkilöluetteloista, muualta Pohjanmaalle muuttaneista yms. 71 19.2.2019 Rautatiemuseosta kerrottiin, että heiltä löytyy radanrakennuskertomuksia joissa on yleensä kerrottu työntekijöiden henkilömäärät. Joissakin on jopa ylempien henkilöiden nimilistoja mutta ei kaikissa. Oulun radan ja Tampere-Seinäjoki radan kertomuksissa ei ole henkilöiden nimilistoja. Henkilömäärät löytyvät taulukoiden muodossa työtehtävien mukaan. Kansallisarkistossa saattaa olla satunnaisia henkilökortistoja, mutta systemaattisesti kerättyä tietoa ei taida olla näiltä ajoilta missään. Rautatiemuseon verkkosivu ja museon kokoelma- ja tietopalvelun yhteystiedot löytyvät alta: https://rautatiemuseo.fi/ https://rautatiemuseo.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelu
Asemapäällikkö Robert Wilhelm Wichmann (vuodesta 1933 Vihma) Löytyisikö tietoja, millä asemilla on ollut töissä? 243 21.2.2018 Asiassa kannattaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen. http://rautatiemuseo.fi/fi/kirjasto-ja-arkistohttp://rautatiemuseo.fi/arkistot-ja-tietopalvelu   Helmet-hausta löytyy jonkin verran rautateitä käsittelevää kirjallisuutta.http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2231945__Srautatiel%C3%A4i…
Kauanko kesti junamatka Oulusta Turkuun lokakuussa 1948? 195 5.2.2018 Asiassa kanttaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen. Museon yhteystiedot sivulla http://rautatiemuseo.fi/fi/henkilokunta
Asun radan vieressä. Kohdallani on junan ajolangoissa paikka, jossa virta on hetken poikki ja veturi siirtyy paikan yli massan voimalla. Kuulee, kun moottorin… 789 24.1.2017 Tarkoittamasi tangot ovat ilmeisesti niin sanotun erotusjakson eristeet. Eräs helsinkiläinen veturinkuljettaja kuvaili niitä seuraavalla tavalla: "Ne ovat eristeet, joilla saadaan sähkötön alue kahden sähkönsyöttöaseman välille, jotta syöttöasemien syöttämä sähkö ei menisi toistensa "päälle" ja siten sekottaisi koko systeemiä. Kutsutaan erotusjaksoksi, jossa veturin/sähköjunan pääkytkin avautuu ja se rullaa alueen läpi. Näin myös saadaan rataverkon sähköistys jaettua useampaan osaan, jolla järjestelyllä saadaan toteutettua useat syöttöasemat, jotka syöttävät tarvittavan määrän sähköä junien tarpeeseen." Verkosta on löydettävissä Liikenneviraston dokumentti "Sähkörataohjeet", jossa on havainnollistava kuva erotuskentästä ja erotusjaksosta (...
I am very interested in urban rail systems, also do collect printed literature about this fascinating subject. As I read, the Marja Line in Helsinki just… 581 3.8.2015 Thank you! Actually it was called Marja-rata just until 2005. Since then it has been Kehärata (Ringbanan in Swedish and Ring Rail Line in English). You can have information in English about Kehärata from the web pages of Liikennevirasto (Finnish Transport Agency), HSL (Helsinki Region Transport) and from Wikipedia: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/e/projects/under_construction… https://www.hsl.fi/en/ringrailline https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_Rail_Line For more information, please contact Liikennevirasto: keharata-pbm@bm.com
Näin radanvarressa hiukan Oulun eteläpuolella pylvään, jossa oli luku 735. Tarkoittaako se, että ko. kohdasta on 735 km Helsinkiin? 672 24.4.2015 Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle. Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
Vanha helsingin päärautatieaseman päätepysäkki kaivokadulla. Matka muistaakseni n.160 m. 417 21.10.2014 Helsingin rautatieaseman raiteet sijaitsivat aivan aseman vieressä Kaivokadun reunassa. Laitureiden päälle rakennettiin suuri puurakenteinen katos. Lähiliikenteen matkustajat tulivat juniin suoraan rautaportista Kaivokadulta ja ainoastaan kaukomatkustajat kulkivat asemahallin läpi. Rakennus sijaitsi lähempänä Kaivokatua kuin nykyinen asemarakennus. Sen pääty osoitti Kaivokadulle, ja pääsisäänkäynti oli Rautatientorin puolella. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/rautatieasema_2.html
Löytyykö internetistä maksuttomia karttoja, joista näkee liikenneyhteydet (junanradat, maantiet) Suomen ja Arkangelin välillä. Voi olla, ettei kelvollisia… 848 23.1.2014 Pietariin pääsee junalla Helsingistä, ja siitä eteenpäin myös Arkangeliin. Yksi reitti olisi Helsinki-Pietari-Vologda-Konosa-Arkangeli. Reitin voi nähdä rautatiekartasta, joka löytyy Wikipedia-commonssista: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Russia_Rail_Map.svg Venäjälle suuntautuvasta junamatkasta voi kysyä lisää myös VR:n palvelunumerosta: Junalla Venäjälle 0600 41 905 ma-su klo 7-22 1,99 €/vastattu puhelu + pvm Venäjän suuntaan lähtevät aikataulut löytyvät myös VR:n sivuilta: http://www.vr.fi/fi/index/aikataulut/aikataulutvenajalle.html Venäjän maantiet löytyvät pääpiirteissään tästä kartasta: http://www.ezilon.com/maps/europe/russia-road-maps.html Maantiethän löytyvät myös googlen kartoista.
Haluaisin tietää milloin kulki viimeinen evakkojuna Valkjärveltä Viipuriin?Mihin aikaan se ljuna saapui Korpiojalle? Juna seisoi papulan sillalla, kun viipuria… 3618 3.11.2011 Valkjärvi kuului Viipurin suojeluskuntapiirin alueeseen. Piiri sai tehtäväkseen laatia ja tarkistaa operatiiviset evakuointisuunnitelmat. Työn aikana luetteloitiin elollinen ja eloton materiaali. Kuljetustarpeet laskettiin. Kuljetusvälineiden määrä arvioitiin ja kuormausasemat tarkistettiin. Oli tarkoitus mm. ohjata Kannakselta lähtevät evakkojunat yhtä matkaa suoraan purkuasemilleen Koti-Suomeen ja huolehtia siitä, että saman kunnan evakot ohjattaisiin samaan sijoituskuntaan. Suunnittelijoiden työpäivät olivat pitkiä, esimerkiksi vuonna 1943 klo 8-21, eikä vapaapäiviä pidetty. Junanvaunuista ja hevosista oli puutetta. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 suomalaisia joukkoja kuljetettiin itään päin ja junat tulivat tyhjinä...
Onko rautatien ylittäminen jalkaisin sallittua esim. aseman kohdalla? Paikassa on useita raiteita, ei tasoristeystä. 2681 31.8.2009 Ratahallintokeskuksen #link::f5da4533-71e1-465e-83de-a6504bed60d7::http://www.rhk.fi/::linkend# nettisivuilla sanotaan: Radalla luvatta liikkuminen on kielletty. Liikkuminen rautatiealueella, kuten esimerkiksi ratapihalla tai ratapenkalla on aina luvanvaraista. Muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta radan ylittäminen on ehdottomasti kielletty. Asiaton oleskelu ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, jotka eivät ole yleisön käytettävissä on kielletty ja rautatielain 68§:n mukaan voidaan rangaista rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon. www.rhk.fi/ymparisto_ja_turvallisuus/turvallisuus/rataverkolla_liikkumi… Rautatielaissa 29.6.2006/555 todetaan pykälässä 68: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/...
Mulle ja niin monelle muulle kelpais todella hyvin huonompi ja halvempi junakyyti kuin hieno ja kallis. Miks junalippujen hinnat on niin älyttömän korkeita? … 936 5.7.2007 Kyllä VR:lle voi lähettää palautetta. Tosin palautesivulla sanotaan: "Vaikka kaikkiin palautteisiin emme voikaan vastata henkilökohtaisesti, jokainen mielipide auttaa meitä toimintamme kehittämisessä." Mutta jos nimenomaan pyydät palautteessasi vastausta, uskoisin, että siihen myös vastataan. VR:n palautelomake löytyy osoitteesta http://www.vr.fi/heo/palaute/fpalaute.htm VR:n yhteystietosivulla ( http://www.vr.fi/heo/fyhteystiedot.htm ) todetaan myös seuraavaa: Voit myös soittaa meille, p. 0307 21 173 (ma-pe klo 9.00-15.00) tai lähettää palautetta postitse osoitteeseen: VR Osakeyhtiö VR Henkilöliikenne Eteläinen asemakatu 2 A 11130 Riihimäki Kannattaa siis kertoa asiasta suoraan näille tahoille.
Onko Helsingin metron raideleveys leveämpi kuin Suomen rautateiden? 3352 2.8.2006 Yleensä metrot tehdään rautateiden kanssa samalle raideleveydelle. Myös Suomessa on päädytty samaan ratkaisuun. Suomessa rautateiden ja Helsingin metron raideleveys on 1524 mm. Se ei kuitenkaan merkitse, että metro ja rautatiet olisivat yhteensopivia. Rautatiekalusto ei sovi metroradalle kaluston poikkileikkausten erojen vuoksi. Lisätietoja metrosta ja kiskoliikenteestä löytyy esimerkiksi seuraavilta internetsivuilta: http://www.kaupunkiliikenne.net/mikametro.htm http://www.saunalahti.fi/rautatie/faq/
Etsin tietoa Rovaniemen vanhoista Rautatieläisten taloista, jotka säilyivät Lapin sodan tulipaloilta. Minua kiinnostaa erityisesti tietää 1920-1946 ajalle… 1427 1.8.2006 Useassa tieteellisessä kirjastossa on teos, jossa lienevät Rovaniemen kaikki säilyneet rakennukset: Haavikko, Jari: Katoava Rovaniemi : vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisu, 1986. 80 s. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty seuraava pro gradu –työ, jonka lähdeviitteistä saattaa löytyä hyödyllisiä teoksia: Heikkinen, Jaakko: Kenttäradan monet kasvot : saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon arkistojen valossa ja aikalaisten kuvaamana. 1998. 101 lehteä. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teoksia, jotka kannattaa tarkistaa, mm.: Radoilta ja ratojen varsilta : rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana / toimittanut Ilmar Talve. Suomalaisen...
Minä vuonna valmistui rautatie Karjalan radalta Savonlinnaan? Entä Savonradalta? 879 14.7.2005 Rautatie Karjalan radalta Elisenvaarasta Savonlinnaan valmistui v. 1908. Rataosuus Pieksämäki-Savonlinna valmistui v. 1914. Lähde: Alameri, Mikko: Suomen rautatiet, 1979.
Millainen (ja milloin) oli Suomen rautateillä "ratamestarin" virka? Ida Aalbergin isän mainitaan olleen ratamestari. 1385 17.5.2003 Kirjassa "Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa" (Otava 2001) s.111-112 tekijä Matti Rinne kertoo isänsä työstä ratamestarina 1900-luvun alkupuoliskon Suomessa. Rinteen isä oli valmistuttuaan rakennusmestariksi jäänyt rautateille töihin. Oltuaan ensin ratavartijana ja rataesimiehenä, hänestä tuli ratamestari. Talvisodan aikana Rinne oli rautateiden korjausjoukoissa. Matti Rinne pääsi poikasena isänsä mukana myös veturiin, jossa ratamestarilla oli oikeus tehdä tarkistusmatkoja. Sieltä sai paremman kuvan radan kunnosta kuin jousitetuista vaunuista. 1800-luvun jälkipuoliskolla ratamestarin tehtävät ovat olleet varmaankin samankaltaisia. Jossakin mainittiin tosin ratamestarin myyneen myös matkalippuja....