| Löytyykö Kotkan kirjastosta teosta Kotkan historiasta? Jotain yleisteosta. |
506 |
|
|
|
Seuraavat ovat perusteoksia Kotkan historiasta:
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 1. 1953.
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 2. 1955.
-Korhonen, Martti ym.:Kymistä Kotkaan. Osa 1, Seudun kehitys pyyntikulttuurista teollistumisen aikaan. 1999.
-Korhonen, Martti ym.: Kymistä Kotkaan. Osa 2, Kaupungin kehitys teollisuuden kasvusta tietoyhteiskunnan aikaan. 2002.
-Ulvinen, Arvi: Kymin historia 1. 1960.
-Kallio, Veikko: Kymin historia 2. 1990.
|
| Haeskelen tietoa Kirjakkala-nimisestä kylästä ja ruukista, joka sijaitsee Lounais-Suomessa lähellä Teijoa. Teijosta on paljonkin materiaalia, mutta löytyykö… |
752 |
|
|
|
Fennica-haulla (Suomen kansallisbibliografia. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoala/fennica.html ) löysin kaksi Kirjakkalasta kertovaa teosta.
Toinen on
Alusta alkaen : Kirjakkalan Alun historiaa 1920-2010 / toimitus: Arto Korpinen.
ja toinen
Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.).
Molemmat voi tilata lukusalikäyttöön Helsinkiin.
Finna-haulla (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistohaku. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kirjakkala&prefilter=-&Sear…)
Löytää Kirjakkalasta 37 hakutulosta. Kahden edellisen kirjan lisäksi viisi muuta, sekä arkistomateriaaleja.arkistomateriaaleja.
|
| Löytyisiköhän jostain Sastamalan pitäjän historiaa n. 1920-30 taitteista tai 1980-luvulta lähtien? Onkohan jotain Jutikkalan kirjoittamaa? |
535 |
|
|
|
Suomen kansallisbibligrafia Fennicasta ei löytynyt yhtään Jutikkalan kirjoittamaa kirjaa Sastamalasta. Sen kautta ei myöskään löytynyt kirjaa Sastamalan historiasta juuri kysymiltäsi ajanjaksoilta. Alla on luettelot Fennicasta ja kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyvistä Sastamalan historiaan liittyvistä kirjoista:
https://finna.fi
http://finna.fi
|
| Voiko Kuusankosken kirjastosta ostaa Ruut Maunon kokoaman Pilkanmaan kyläkirjan? |
763 |
|
|
|
Kyllä kirja on myynnissä Kuusankosken kirjastossa 25 € kappale hintaan.
|
| Kaarinassa on kaupunginosa Kultanummi. Onko nimi vanha vai onko se uusi keksintö? Mistä se tulee? |
1058 |
|
|
|
Kaarinan alueen paikannimissä on pyritty tuomaan esille alueen historiaa. Nimiksi on pyritty saamaan tunnettuja ja arvokkaita nimiä, erityisesti juuri kylän- ja talonnimiä sekä huomattavien luonnonpaikkojen nimiä. Kultanummi on näistä kumpaakin, sillä Kultanummi oli alun perin peltoaukeama Kauselassa sijainneella Isotalo-nimisellä tilalla, mutta Kauselasta löytyi myös samanniminen asuintila. Kultanummi löytyy jo vuoden 1702 kartoista eli kohtalaisen vanhasta paikannimestä on kyse.
Lähteet:
Aalto, Anja (toim.) 2006. Nummesta Kaarinaksi. Paikannimien historiaa. Kaarina seura ry.
Lisätietoja:
Oja, Aulis 1946. Kaarinan pitäjän historia osa I. Kaarinan historiatoimikunta.
|
| Olen juuri saanut tietää, että esiäitini on lähtöisin Norola 3:sta. Missäköhän tuollainen Norola 3 on? Onko se edelleen Norola-nimisessä paikassa Mikkelissä… |
1582 |
|
|
|
Norola niminen kylä on edelleen olemassa Mikkelin kaupungissa. Norola 3 tarkoittaa tiettyä taloa. Anekit ja niiden omistajat Mikkelin pitäjän alueella 1561 luettelossa mainitaan Norola III omistajaksi Lauri Kauppinen. Talonpojat saivat todisteeksi anekki-kirjan.
Oheinen tieto mainitaan Hannele Wirilanderin kirjassa: Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Norolan kylästä on kirjoitettu myös Toivo Asikaisen kirja: Säämiskälän rustholli.
Ko. tilan nykyisistä vaiheista, onko se olemassa jne. kannattaa kysyä Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnasta
|
| Haluaisin tietää löytyykö kirjaston kautta vuonna 1792 julkaistua Hollolan pitäjäkertomusta? |
825 |
|
|
|
Kyseessä on Johan Fredrik Buchtin väitöskirja ”Om Hollola socken uti Tavastland”. Alkuperäinen työ vuodelta 1792 on digitoitu ja se löytyy Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistosta ks. http://www.doria.fi/handle/10024/51201 . Se on julkaistu suomeksi v. 1971 Antero Heikkisen suomentamana nimellä ”Akateeminen väitöskirja Hollolan pitäjästä Hämeessä”. Suomenkielisestä versiosta löytyy lainattava kappale Lahden pääkirjaston varastosta.
|
| Kysyin toista vuotta sitten Lappeen kunnan historiaa, ja teiltä kerrottiin, että sellainen on tekeillä. Asiahaulla en löydä. Onko se jo valmistunut? Terveisin |
1215 |
|
|
|
Lappeenrannan kaupunginkirjaston/maakuntakirjaston aineistorekisterin mukaan Lappeen historian toinen osa on ilmestynyt:
Ignatius, Tarja
Lappeen historia 2 : kunta kaupungin kupeessa 1865-1966. - Lappeenrannan kaupunki, 2011.
ISBN 978-951-785-126-8
http://weborigo.lappeenranta.fi/
|
| Olen useita vuosia selvitellyt, mahdollista julkaisua varten, Sysmän pitäjässä, Voipalan kylässä sijainneiden/sijaitsevien Hovilan, Voipalan ja Ilolan… |
5059 |
|
|
|
25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995)
- Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912)
- Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927)
- Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)
|
| Selvittelen sukujeni (Kilpeläinen, Kovalainen) vaiheita ja elämää mm. entisen Säräisniemen kunnan alueella. Samalla olen kiinnostunut, miten tiestön… |
1610 |
|
|
|
Teoksessa Valpasvuo: Säräisniemen pitäjän vaiheita, 1954 kerrotaan teiden ja liikenteen kehittymisestä . Tähän kirjaan viitataan netissä olevassa kartassa http://www.kainuu.fi/kylat/index.php?mid=2_31_188_717&add=add&pre=2_31_… .
Säräisniemen historiaa on myös kirjassa Suomenmaa IX:I Oulun läänin eteläosa. Suomen tiekarttoja on mm. 1920- ja 1930-luvulta.
Säräisniemen kyläyhdistys on tehnyt kyläkirjan - Säräisniemi, kirkon kylä, 2006.
Vaalan kirjaston sivuilta http://193.184.58.34/Vaala?formid=form1 kannattaa myös katsoa asiasanalla Säräisniemi. Näin löytyi mm. teos Voionmaa: Suomen tiet Ruotsin vallan aikana. Teos on tosin ilmestynyt jo vuonna 1893.
Internetin sivustoja vanhoista kartoista:
http://www.vanhakartta.fi/historialliset-... |
| Pallivahan historia |
2031 |
|
|
|
Pallivahalla voidaan tarkoittaa joko vanhan Kaerlan kylän alueella sijaitsevaa siirtolohkaretta tai sen lähistöllä nykyään olevaa asuinaluetta. Pallivahan asuinalue kuuluu Kärsämäen ja Kaerlan kaupunginosiin, jotka ovat aikaisemmin olleet osa Maarian pitäjää. Alueen historiasta löytyy siksi tietoa teoksesta Maarian pitäjän historia (osat I-III). Kärsämäen alueen historiasta voi lukea myös teoksista Kotikyläni Kärsämäki (2000, Pekka Paven) ja Sää ja mää ja meidän Kärsämäki (2007, toim. Rantanen ja Kumpulainen).
|
| Osaako joku kertoa Mouhijärven, Kiikan tai/ ja Nurmeksen "kyläkirjojen" nimet? Kirjoilla tarkoitan jossa on kerrottu kaupunkien perimätietoa, ihmisten… |
1632 |
|
|
|
Suoranaisia kyläkirjoja ei näytä Mouhijärveltä löytyvän, mutta monenlaista paikallishistoriaa käsittelevää julkaisua löytyy Pirkanmaan kirjaston tietokannasta http://kirjasto.tampere.fi/Piki hakusanalla Mouhijärvi. Mouhijärven kirjastosta voi myös kysyä suoraan suosituksia: www.kirjasto.mouhijarvi.fi, kirjasto@mouhijarvi.fi.
Kiikasta on ilmestynyt Erkki Aaltosen tekemä kirja Kiikka 2000+: Kiikan kyläkirja. Varmaan muutakin haluamasi tapaista löytyy, kannattaa kysyä Äetsän pääkirjastosta aetsa.kirjasto@sastamala.fi
Nurmeksesta ei löytynyt kysymäsi kylän kyläkirjaa, mutta Nurmeksen kirjaston tietokannasta www.nurmes.fi/kirjasto/pielinen
löytyy vastaavanlaisia kirjoja hakusanoilla paikallishistoria ja Nurmes. - Nurmeksen kirjastosta löytyy... |
| Etsin Kaija Hillebrandtin (omakustanne)kirjaa "Rakkain terveisin", joka kertoo hämeenlinnalaisen asuntoyhtiön historiasta. En tiedä, mistä sen voisi saada … |
1203 |
|
|
|
Kaija Hillebrandtin teos "Rakkain terveisin: elämää Hämeenlinnassa Niittykatu 1:n pihapiirissä 1882-1957" lienee hankittu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan suoraan tekijältä, enkä löytänyt sitä uusia, enkä vanhoja kirjoja myyvistä verkkokirjakapoista.
Teosta löytyy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmista (http://hameenlinna.kirjas.to), jos haluat hankkia teoksen itsellesi, kannattaa varmaan tiedustella teosta suoraan tekijältä.
|
| Onko yleensä olemassa mitään aineistoa Hakaniemen-Kallion-Sörnäisten-Alppiharjun-Hermannin historiasta 1930-luvulta. |
1204 |
|
|
|
Olettekin jo saanut kahdelta kollegaltani vastaukset lähes samanlaisiin kysymyksiinne. Niinpä tyydyn vain lisäämään sen, että asiaa kannattaa myös tutkia HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Hakutermeinä voitte käyttää kaupunginosien nimiä yhdistettyinä esim. sanoihin "historia" tai "paikallishistoria".
Myös haulla "helsinki paikallishistoria" (ilman lainausmerkkejä) löytyy yhtä ja toista.
Suosittelen kuitenkin, että tulette myös tutustumaan Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Helsinki-kokoelmaan. Kirja-aineiston lisäksi täältä löytyy esimerkiksi paikallislehtiä eri vuosikymmeniltä; niistäkin voisi olla apua ajankuvan luomisessa. Opastamme teitä mielellämme Helsinki-kokoelman käytössä. Halutessanne voitte myös varata ajan "Lainaa... |
| Olen Suomen Sotasurmat-projektin kautta törmännyt isoisäni veljeen. Hän on asunut Hausjärvellä ja kuollut Hennalan vankileirillä 7/-18. Kaipaisin nyt teosta … |
3311 |
|
|
|
Hausjärven historiasta on olemassa useita teoksia. Varsinainen pitäjänhistoria on Oiva Keskitalon kirjoittama vuodelta 1964 ja nimeltään Hausjärven historia. Oheisessa luettelossa on muitakin Hausjärven historiaa käsitteleviä teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä. Ryttylän punakaartista en löytänyt teosta, mutta kansalaissodan aikaa Hausjärvellä käsitellään ainakina Keskitalon teoksessa ja Lasse Toivolan kirjassa Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918, 1992. Ryttylän työväenyhdistys on lisäksi julkaissut 70-vuotishistoriikin, mutta se näyttää käsittelevän vuosia 1928-1998.
Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kirjastot ovat avanneet äskettäin yhteisen Apila-aluetietokannan, joka sisältää kirjastojen kotiseutukokoelmissa olevaa aineistoa... |
| Mistä tulee sukunimi HUUSANSAARI, paikka oli Asikkalan Kurhilassa. Mummoni kertoi,että talon paikka olisi ollut husaarien majapaikka. Aloitin sukututkimuksen… |
2704 |
|
|
|
Ainakaan katsomistani sukunimikirjoista ei nimeä Huusansaari löytynyt. Sen sijaan niistä löytyy mm. nimi Huusari, jonka kerrotaan tarkoittavan "parantajaa, lääkitsijää, huuslaakaria", joka puolestaan on johdettu pääasiassa hevosen lääkitsemistä merkitsevästä sanasta huusata (Sukunimet, 2000). Lisää huusata-sanan merkityksestä voit lukea esim. Suomen murteiden sanakirjasta (1994).
Sukunimet-teoksen mukaan ruotsinpyhtääläinen Huusarinsaari on saanut nimensä Huusaari-nimisen muonamiehen mukaan.
Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ nimipalvelun mukaan Huusansaarta ei esiinny sukunimenä enää kovinkaan monella suomalaisella.
Koska sukunimikirjoista ei ole apua, kannattaa tutustua Asikkalan ja erityisesti Kurhilan... |
| Miten voin lainata tai hankkia kirjan; Viljaa ja voimaa: kyläkirja Jääsken Rouhialan koulupiiristä, toimittanut Maija Nevalainen 1996. Olen aloittelemassa omaa… |
1915 |
|
|
|
Meillä Oulun kaupunginkirjastossa ei ole teosta Viljaa ja voimaa. Oulun yliopiston kirjastossa se on ja paikallakin
tällä hetkellä.
Rouhiasten suvusta on teos:
Rouhiasten sukuseura 25 vuotta : suvun ja sukuseuran historiaa /koonnut Paavo S. Rouhiainen, 1988
Molemmat teokset ovat Oulun yliopiston kirjaston ns. Fennica-kokoelmassa. Fennica-kokoelma on heillä varastossa, jossa käydään pari kertaa päivässä. Kannattaa soittaa ja pyytää hakemaan kirja etukäteen, puh. 553 3501.
Jääsken kihlakunnasta on olemassa kolmiosainen historia, julkaisija Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta
Osa 1: vuoteen 1700, ilmestynyt 1957,
Osa 2: Suuresta Pohjan sodasta 1860-luvulle, ilmestynyt 1976
Osa 3: 1860-1980, ilmestynyt 1992.
Tämän kirjasarjan kaikki... |
| Onko olemassa Keuruusta historiateosta, missä mainittaisiin jotain Jukojärven kylästä? |
1369 |
|
|
|
Vanhan Ruoveden historian osassa III:3/2 (Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, kirjoittanut Teppo Vihola, 1986)on lukuisia mainintoja Jukojärvestä.
Jukojärven kylästä kerrotaan myös v.1999 Liisa Lapin toimittamassa ja Jukojärven kylätoimikunnan julkaisemassa teoksessa Korpirastaan kotikylä Jukojärvi.
Vanhan Ruoveden historia on Jyväskylän kaupunginkirjaston lainattavassa kokoelmassa ja Korpirastaan kotikylä Jukojärvi, joka kuuluu Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmaan on luettavissa kirjastossa.
|
| Olen etsinyt Urjalan isäntäluetteloa, jonka ilmeisesti Aulis Elo on koonnut. Mistä löytäisin sen? |
2035 |
|
|
|
Kyse on varmaankin Urjala-seuran vuonna 1998 julkaisemasta "Urjalan talot ja isännät: asutus ja väkiluku, tilusten omistus, isäntäluettelo". Tekijä on Aulis Oja ja kansinimikkeenä on vielä Urjalan talot ja isännät 1539-1870 (ISBN 952-91-0561-4).
Julkaisu kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan eli siellä käyttö vain lukusalissa. Se on myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, mutta hekään eivät sitä lainaa (http://www.kotus.fi/).
Suomen Sukututkimusseuran kirjaston luettelosta en sitä löytänyt, mutta tässä kuitenkin yhteystiedot: http://www.genealogia.fi/kirjasto/index2.htm. Antoisaa jatkoa sukututkimukselle!
|
| Minkä nimisiä kirjoja löytyy Kuusankosken ja Voikkaan historiasta? |
1611 |
|
|
|
Yleisimmin näiden paikkakuntien historiasta kertovat mm. kirjat: Kuusankosken kirja (92.875) ja Tehtaan tarina (64.1309), joka kertoo Voikkaan paperitehtaan vaiheista sisältäen kuitenkin paljon myös muuta paikallishistoriikkia.
|
Kysy kirjastonhoitajalta