Yleensä kerrostaloissa on sekä etu- että takaovi. Liittyykö se turvallisuuteen vai mihin? |
82 |
|
|
|
Kerrostalojen kaksiovisuus voi liittyä paloturvallisuuteen, arkkitehtuuriin tai kulkemisreittien suunnitteluun. Paloturvallisuus ohjeet ja määräykset eivät sano muuta kuin: "Rakennusten jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä uloskäytävää. Asuinrakennuksissa toinen uloskäytävä sallitaan yleensä korvattavaksi varatiellä, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai pelastuslaitoksen toimenpitein. Varatienä toimii yleisimmin asunnon parveke. Huoneistoista, joiden varatienä toimivan ikkunan alareuna tai varatienä toimivan parvekkeen kaiteen yläreuna sijaitsevat alle 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, voidaan pelastaa pelastuslaitoksen vetotikkailla. Yli 10 metrin korkeudesta pelastaminen... |
Nykyään siirrytään kerrostalojen lukituksissa sähköisiin "lätkällä" avattaviin lukkoihin. Sähkökatkon aikana "lätkä" ei toimi, ellei järjestelmän sähkönsyöttöä… |
1080 |
|
|
|
Sähkölukot saavat usein virtansa paristoista, eikä sähkökatkos silloin ole ongelma. Sähkö- tai älylukoista tietoa esim. allaolevilta sivuilta.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/avain-on-pian-historiaa-163864/
https://kaski.fi/alylukot/
Perusteellinen tietoteos aiheesta on Sähköinen oviympäristö -kirja, jossa on tietoa mm. määräyksistä, ohjeista ja suosituksista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2310835__SS%C3%A4hk%C3%B6inen%20oviymp%C3%A4rist%C3%B6%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt |
Miksi useissa kirjastoissa on todella painavat ulko-ovet? |
312 |
|
|
|
Asiasta ei näyttänyt löytyvän lähteitä, mutta joitakin selityksiä asialle tulisi mieleen, ja keskustelin asiasta myös työkaverieni kanssa.
Yksi syy raskaisiin oviin voi olla kestävyys. Usein raskaasta materiaalista valmistettu ovi ei kulu helposti runsaassa käytössä, jota kirjastoilla yleensä on. Ulko-oven pitää kestää myös erilaisia sääolosuhteita, esimerkiksi vettä ja kylmyyttä.
Turvallisuus lienee toinen syy. Jykevästä metalliovesta ei murtauduta sisään kovin helpolla, kun taas kevyempi ovi lienee helpompi murtaa. Lisäksi yleensä kirjastojen ovissa taitaa olla sulkimet eli ovipumput, jotka vaativat ovelle jonkin verran painoa, jotta ne toimisivat kunnolla.
Varmasti rakennuksen arkkitehtuurillakin on merkitystä asiassa. Jykevä ovi on... |
Kun Suomessa ulko-ovi avautuu tavallisesti ulospäin, onko lähes kaikkialla muualla maailmassa niin, että ne avautuvat tavallisesti sisäänpäin? Ja kuinka kauan… |
2678 |
|
|
|
On mahdoton ottaa kantaa, avautuvatko ulko-ovet kaikkialla muualla maailmassa sisäänpäin. Googlettamalla löydän sivuja, jossa suomalaiset ovat huomanneet ulko-ovien avautuvan eri suuntaan kuin kotimaassa. Samassa yhteydessä mainitaan, että Suomessa paloturvallisuuden vuoksi järkevästi avautuvat ulospäin.
Paloturvallisuudesta löytyy Finlexistä E1 Suomen rakentamismääräyskokoelma . Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 https://www.finlex.fi/data/normit/37126/E1_2011-fi.pdf Siellä kirjoitetaan ulko-ovien avautumisesta näin:
10.6 Ovien aukeaminen sekä poistumisreittien valaistus ja merkintä
10.6.1 Uloskäytävän kulkusuunnassa olevien ovien tulee yleensä avautua poistumissuuntaan.
10.6.2 Poistumiseen tarvittavan oven tulee... |
Tuleeko Kouvolan pääkirjastolle joskus palautusluukku? On aika erikoista, ettei pääkirjastolla ole mahdollisuutta palauttaa aineistoa muuta kuin kirjaston… |
750 |
|
|
|
Kouvolan pääkirjastolla ei ole palautusluukkua. Pääkirjaston aukioloajat ovat laajat. Näet ne täältä: https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85980.
Aineistoa voit palauttaa myös itsepalvelukirjastoihin, joista pääkirjastoa lähinnä on Haanojan kirjasto. Sisään pääsee kirjastokortillla ja pin-koodilla. itsepalvelukirjastot ovat auki joka päivä.
|
Miten merkitään pyöröovi pohjapiirroksessa? |
853 |
|
|
|
Soitin asian tiimoilta Rakennustietosäätiöön. He tarkistivat asian kirjasta nimeltä Rakentamisen piirustusmerkintöjä, jossa on kaikki määritellyt merkit. Valitettavasti pyöröoville ei siitä löytynyt erillistä merkkiä. Jos haluat tutkia kirjaa itse, sitä on lainattavana HelMet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1880595
Mahdollisesti myös tästä kirjasta voi olla apua:
Talonrakentajan käsikirja. 10 : Piirustusmerkinnät rakennuspiirustuksissa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1944263
|
Millä saisi seinistä ja ovista kynsilakasta jääneet viirut pois ilman että maalipinta kärsii? |
3524 |
|
|
|
Kynsilakkatahroja voi ilmestyä minne tahansa, jos ei malteta odottaa lakan kuivumista.
Marttaliiton sivustolta löytyy oivallisia puhdistusvinkkejä eri aineiden aiheuttamille tahroille.
Marttojen mukaan kynsilakan tahrat voi poistaa maalatuilta pinnoilta denaturoidulla spriillä (sinol).
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tahranpoisto/kovat_pinnat/
Kirjallisuutta tahranpoistosta:
Friedman, Virginia: ”Tahrat, esiintyminen ja poisto”, 2003
Phillips, Barty: Kodin niksit & neuvot. Helsinki Media 1994.
|
Miksiköhän Helsingin kaupungintalon ovi on merkityksellinen? Olisikohan jokin historiallinen syy? |
1650 |
|
|
|
Helsingin kaupungintalossa on alun perin toiminut Hotelli Seurahuone. Talon on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja se valmistui v. 1833. Kaupungintalo sijaitsee Leijona-korttelissa eli Helsingin kaupungintalo-korttelissa. Rakennus avattiin kaupungintalona vuonna 1932. Siinä on uusklassinen julkisivu ja sen tyyli edustaa arkkitehdin mukaan "toscanalaista" tyyliä.
En löytänyt mitään erityisen merkityksellistä kaupungintalon oveen liittyen. Kysymyksesi on ilmeisesti partiolaisten 'Hiipivä Haamu'-tehtäviä. Helsingin kaupungin Virka-Infon tietojen mukaan ovi on merkityksellinen siksi, että se on kaupungintalon ulko-ovi,ja onhan kaupungintalo merkittävä tapahtumien ja kutsuvierastilaisuuksien, joskus jopa valtiovierailuiden paikka. Tuo... |
Milloinhan Tekniikan maailma on viimeksi testannut autotallin ovet? |
1234 |
|
|
|
Uusin Tekniikan Maailman testi autotallien ovista on vuodelta 1986.
Helander: Ovet auki, täältä tullaan.Tekniikan maailma 42(1986): 9b, s. 42-46.
Tämä tieto on saatu Aleksi-lehtiartikkelien tietokannasta ja tarkistettu Tekniikan Maailman www-sivuilla olevalla arkistohaulla. Aleksista ei myöskään löytynyt uudempia viitteitä autotallin ovitesteistä, jotka olisivat olleet muissa lehdissä kuin Tekniikan Maailmassa.
|
Moniko peilinen on Keskipohjanmaalainen perinneovi (sisäovi) ja minkä kokoisia peilit ovat ja miten päin ne sijoittuvat ? |
1678 |
|
|
|
Seuraavista Pohjanmaan rakennusperinnettä käsittelevistä kirjoista saattaisi löytyä tarvitsemasi tieto:
[1] Lång-Kivilinna, Gunilla: Kuistilla : rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Vaasa 1997.
[2] Mentula, Antti: Suuntaviivoja : Pohjanmaan arkkitehtuuri 1900-luvulla. Vaasa 2005.
[3] Härö, Elias & Kaila, Panu: Pohjalainen talo : rakentajan opas. Helsinki 1976.
[4] Leppo, Markus: Talonpoikaistalot. Porvoo 1973.
[5] Kolehmainen, Alfred & Laine, Veijo, A.: Suomalainen talonpoikaistalo. 1979.
[6] Heikkinen, Heinämies, Jaatinen, Kaila & Pietarila: Talo kautta aikojen. Osa 2: Kiinteän sisustuksen historia. Helsinki 1989.
Pohjalaistalon historiaa käsitellään myös mm. Etelä-Pohjalaisen osakunnan julkaisusarjassa Kyrönmaa.... |
Angloamerikkalaisessa rikoskirjallisuudessa poliisit potkivat tarvittaessa oven sisään. Suomessa se olisi hankalampaa. Mikä on tausta sille, että ulko-ovet… |
1625 |
|
|
|
Suomessa ovien aukeamissuuntaan on omat historialliset syynsä.1800-luvulla tapahtuneiden tuhoisten kirkkopalojen takia on annettu rakentamiseen ja paloturvallisuuteen liittyviä säädöksiä, jotta paniikkitilanteissa ulospääsy olisi mahdollisimman nopeaa.
Seuraava siteeraus on teoksesta Suomen historia : 5 (W+G 1986) sivut 118-119 Ilkka Mäntylän artikkelista Joulun pakokauhut.
”Juvan ja Lammin katastrofien johdosta Suomen kenraali kuvernööri Arseni Zakrevski lähetti Turun ja Porvoon tuomiokapituleille käskyn, jolla hän määräsi kaikkien kirkkojen ovet muutettaviksi ulospäin aukeaviksi, jotta väki pääsisi helpommin ulos.,
Toimenpiteellä on ollut kaksi merkittävää seurausta. Ensinnäkin juuri tuolloin on hävitetty huomattava määrä keskiaikaisia... |