nimet

1090 osumaa haulle. Näytetään tulokset 161–180.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitkä olivat Suomessa kuukausien nimet ennen nykyisiä? 507 10.12.2019 Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Mikä on nimen Niia alkuperä? Entä milloin Niia voisi viettää nimipäivää? 1615 3.12.2019 Niia on Suomessa suhteellisen harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut vuosivälillä 2010–2019 yhteensä 65 Niia-nimistä henkilöä. Tarkemmat nimitilastot löytyvät Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Niia löytyy myös Etunimet.net-verkkosivuston Harvinaisten poikien ja tyttöjen nimet -listalta. Niia-nimen alkuperää on vaikea selvittää varmasti. Etunimet.fi-verkkosivuston mukaan Niia tai Nia on Suomessa ollut yleensä lyhentymä nimistä Nehemia, Ananias, Sefanja tai Eugenia (ks. Etunimet.net). Se saattaa mahdollisesti olla myös muunnos nimestä Niina tai Miia. Niia-nimelle ei ole omaa nimipäivää suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Sopivia nimipäiviä saattaisivat olla esimerkiksi 30. huhtikuuta, jolloin on Miian...
Olen lukemassa Boris Pasternakin romaania Tohtori Zivago. Lukutuokioni ovat välillä olleet lyhyehköjä, minkä arvelen vaikuttavan erään romaanissa esiintyvän… 335 2.12.2019 Venäläistä kirjallisuutta hyvin tunteva kollegani selittää nimiasiaa näin: "Venäläiselle nimikäytännölle on ominaista, että ihmisellä on virallinen nimi – esim. Aleksandr – jota käytetään nimenomaan virallisissa yhteyksissä. Arkielämässä ihminen käyttää itsestään jotain virallisen nimensä kevyempää varianttia. Nimet Saša ja Šura ovat tällaisia nimen Aleksandr jokapäiväisiä versioita. Aleksandr Živagon kutsumanimi vaihtuu todella aika yllättävästi. Aluksi pikkuista Aleksandria kutsutaan nimen Saša hellyttelymuodolla Šašenka. Mutta kun perhe sitten lähtee pitkälle junamatkalle romaanin seitsemännessä osassa, Šašenkasta onkin tullut Šurotška (hellyttelymuoto nimestä Šura). Nimi Šurotška säilyy jatkossa. Aivan romaanin lopussa teini-ikään...
Meillä on haussa nimi vastasyntyneelle tyttövauvalle ja kyselisin vinkkejä nimen valintaan. Toiveena olisi löytää kaunis, lempeä ja suloinen nimi, joka… 401 28.11.2019 Tässä on joitakin esimerkkejä vokaalialkuisista naisten nimistä ja niiden merkityksistä: Aada tarkoittaa hepreaksi jalokiveä. Saksassa nimi, joka alkaa tai loppuu 'adal' tai 'adel' viittaa jalosukuiseen, ylhäiseen tai aateliseen. Aadan lisäksi tällaisia ovat esimerkiksi Adalmiina, Adele, Alisa ja Aliisa. Alisa ja Aliisa juontuvat Alicesta, joka puolestaan on lyhennelmä germaaninimistä, jotka alkavat tai loppuvat 'adel'. Alessa on muunnelma Aleksandrasta, joka tarkoittaa kreikaksi suojelijatarta tai puolustajarta. Ella ja Ellen ja on johdettu Helenasta ja sen muunnelmasta Elinasta. Helena tarkoittaa loistavaa ja aurinkoista. Emma tarkoittaa suurta ja voimakasta. Estella ja Estelle ovat muunnelmia Stellasta, joka on latinaa ja...
Antero Manninen: Kangasniemen historia I sivulla 71 puhutaan anekin 355 kohdalla Läyllien maasta. Samalla sivulla alaviitteessä 392 se on yhdistetty nykyisin… 388 25.11.2019 Suomalainen paikannimistö -kirjan mukaan Läyli-, Läyly-, Laylä- ja Läylö-nimiä on Suomessa kahdella alueella: Hämeessä lähialueineen ja Karjalankannaksella. Ne liittyvät paikkoihin, joissa on suolampia tai soiden ympäröimiä kangasharjanteita. Läyli paikannimissä merkinnee kirjan mukaan pehmeässä, upottavassa paikassa sijaitsevaa tai pehmeärantaista. Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää. Sanoja läyli tai läylä voidaan pitää myös äänteellisesti kuvailevina sanoina samaan tapaan kuin esim. sanoja lällä tai löllö. (s. 253) Kysyin sanasta Läyliäisten kyläyhdistyksestä, mutta siellä ei Läyllejä tunnettu, vaikka erämaaomistuksia onkin saattanut olla lähialueiden ulkopuolella. Joten valitettavasti Läyllien...
Mitä tarkoittaa sukunimi Kaattari ? Mistä se on peräisin ja miltä ajalta? 746 19.11.2019 Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari). Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää. Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000) Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main  
Onko sellaista teosta olemassa, jossa esiintyisi suomenkielisiä esim. "rimmaavassa muodossa" tai muuten vaan värssyjä tai runoja etunimistä? 204 14.11.2019 Tällaista kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Alla linkki kuitenkin yhteen etunimien värssysivustoon:  https://varssyja.wordpress.com/nimi-loruja/
Olen nähnyt että Eino Jokinen on kirjoittanut kirjan "Ei mirkki vaan pissi" - Utsjoen elämää entisaikaan. Mitä mirkki-sana oikein tarkoittaa? Onko Mirkki-sukunimeä Suomessa? 210 6.11.2019 Eino Jokinen kertoo mirkki-sanan merkityksestä kirjansa alkusanoissa (s. 5). Jokisen mukaan vanhemmat saamelaiset eivät vielä 30-40 -luvulla osanneet kunnolla sanoa y-äännettä, vaan siitä tuli i-äänne. Koska sudet tappoivat silloin satojakin poroja joka vuosi, niin susia yritettiin tappaa mm. myrkyllä. Tällä tavalla susia ei kuitenkaan saatu tapettua kovin hyvin, vaan ampuminen oli parempi keino. Poromies Sammeli Laiti sanoi siksi näin: "Ei susille mirkki auta, pissi niille vain auttaa." Väestörekisterikeskuksen Sukunimihaulla ei Suomesta löydy yhtään Mirkki-nimistä.  
Kenen mukaan Seinäjoen katu Hanneksenrinne on nimetty? 248 30.10.2019 Hanneksenrinne on nimetty seinäjokelaisen museoharrastajan Juho Emil (Hannes) Gustafssonin mukaan. Hän oli syntynyt Seinäjoella vuonna 1890 ja kuoli vuonna 1953. Ammatiltaan Gustafsson oli junamies, mutta hän käytti vuosikymmeniä elämästään museoesineiden keräämiseen ja museon hoitamiseen. Häntä pidetään Seinäjoen museon luojana. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa olivat Östermyran ruukki ja Wasastjernan suku. Lähteet: Piha, Olavi: Seinäjoen nimistöstä. Seinäjoen joulu 1986, s. 10-14. Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L.
Mistä nimi kirs tulee /ratsutilan perustaja Suomenniemi 514 29.10.2019 Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Kirs on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Tälle nimelle ei löytynyt selvitystä sukunimioppaista tai muistakaan kirjaston käytössä olevista lähteistä. Sukunimi Kirsilä pohjautuu evijärveläiseen talonnimeen, joka on suomeen mukautunut muoto ruotsalaisesta nimestä Girs tai Giers. Kirsilä-nimisen torpan nimeä on selitetty myös sanalla kirsi, joka tarkoittaa routaa. Kirsi-sukunimellä on yhteys ruotsinkieliseen sanaan kirsebär. Sukunimi Girs on annettu paikoin ruotusotamiehille lisänimeksi, ja se ilmeisesti tulee ruotsin kielen sanasta gärs, joka tarkoittaa kiiskeä. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Milloin Puotinharjun sivukirjaston nimeksi tuli Itäkeskuksen kirjasto? 246 21.10.2019 Puotinharjun sivukirjasto aloitti toimintansa syksyllä 1984 vastavalmistuneessa Itäkeskuksen monitoimitalossa, nykyisessä Stoassa. Kirjaston nimi muutettiin Itäkeskuksen kirjastoksi vuonna 1989. Laakso, Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1940 – 2005. (2010) https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Kirjaston_historiaa(1925)
Mitä tarkoittaa/mistä mahdollisesti voisi juontua sukunimet: Kullanen ja Kurvi? 262 9.10.2019 Kullanen on harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kullanen on tai on ollut sukunimenä vain 20 henkilöllä. Kurvi on hiukan yleisempi: 437 henkilöllä on tai on ollut se sukunimenään: https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ Sukunimeä Kullanen ei löytynyt kirjaston nimioppaista tai muista lähteistä. Nimi Kulla keskittyy Kokkolan, Vaasan ja Pietarsaaren ympäristöön. Sana kulla tarkoittaa kukkulaa ja kumpua.  Kurvi on alunperin karjalainen nimi. Paikannimissä Kurvi selitetään yleensä mutkaksi tai kaarteeksi, mutta henkilönnimenä sen katsotaan tarkoittavaa kuore eli norssi -nimistä kalaa, jota Etelä-Karjalassa nimitetään kurviksi. Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000  
Onko teillä tietoa sukunimestä Heldan alkuperästä ja Suomeen tulosta? 236 8.10.2019 Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Heldan on tai on ollut Suomessa alle 51 ihmisellä: https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ Valitettavasti kirjaston nimioppaista tai muistakaan lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä.
Erikielisten nimien ääntäminen? 563 27.9.2019 Kysymykseen on mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Nimen lausumisen vaikeus on riippuvainen siitä, miten paljon se eroaa puhujan oman kielen ääntämyksestä ja äänteistä. Yksittäisten nimien kohdalla voi olla paljon vaihtelua. Esimerkiksi englannissa th-kirjaimilla kirjoittavat äänteet (θ ja ð) voivat olla vaikeita oppia suomalaisille, koska niitä ei suomen kielessä esiinny. Vastaavasti r-kirjaimella merkittävät äänteet voivat vaihdella englannin eri murteissa kovasti, mikä vaikeuttaa suomalaisten r-kirjaimen sisältävien nimien ääntämistä oikein, esimerkiksi juuri etunimeä Iiro. Venäjän kielessä taas saattaa olla haastavaa ääntää sellaisia nimiä, joissa on äänteitä, jotka suomenkielinen puhuja voisi mieltää yhdeksi ja samaksi s-kirjaimen...
Luen parhaillaan kirjaa suomalaisista ns. suomalaismetsissä. Ruotsiin ja Norjaan muutti aikoinaan tuhansia / kymmeniätuhansia suomalaisia Savosta ja muualtakin… 408 21.9.2019 Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksessa on Kari Tarkiaisen artikkeli metsäsuomalaisista. Siinä kerrotaan mm. kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori C. A. Gottlundin 1800-luvulla tekemästä metsäsuomalaisten sukunimikartoituksesta, jota säilytetään kansallisarkistossa. Artikkelin mukaan nimiä on selvitetty tämän jälkeenkin. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä: https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_98.htm
Anna Olsonin Keittokirjassa vuodelta 1920 mainitaan ruokasieninä "Kantasienet, vuohensienet, kelta- ja ruskosienet sekä karvikas". Mahtaako mistään löyyä… 253 19.9.2019 Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku. Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia. Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.  Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa?
Mitä nimi Erno tarkoittaa? 1197 22.8.2019 Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara,  innokas taistelija.  
Ludwig Mies van der Rohesta, arkkitehdista, on artikkeli Wikipediassa. Hänestä kerrotaan aivan alussa näin: Miesiä pidetään yhtenä modernin arkkitehtuurin… 199 20.8.2019 Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin: Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin  (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen). Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen kielisessä tekstissä siis em. ohjeiden mukaan. http...
Mitkä etunimet tarkoittavat terveyttä, elämää ja tahtoa? 308 16.8.2019 Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens. Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi. Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.   Lähteet: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007) Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005) https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/...
Minun isänpuoleinen isoäiti oli nimeltään MARIA APTEENA (toisinaan Afteena). Mistä nimi Apteena on kotoisin eli onko sillä joku kirkollinen tai ulkomainen… 221 8.8.2019 Nimillä on usein uskonnollinen merkitys, mutta merkitys ei yksin riitä selittämään, miksi henkilölle on annettu tietty nimi. Tarvitaan ehdottomasti tietoa siitä, millä paikkakunnalla henkilö on asunut, ja mihin aikaan. Missä kysyjän isänpuoleinen isoäiti on ollut kirjoilla, onko hän asunut Suomessa? Onko suvussa muita, joilla on sama nimi? Yliopiston almanakkatoimiston, https://almanakka.helsinki.fi/fi, esimies Minna Saarelma-Paukkala löysi ortodoksisesta kalenterista Aftonios-pyhimyksen muistolle varatun päivän 2. marraskuuta. Aftonios tarkoittaa avuliasta tai anteliasta. Mutta  Aften- ja  Aftena -nimisiä tyttöjä löytyy myös Yhdysvalloista. Vanhasta testamentista, Valitusvirsistä, löytyy lause "Eklafsen ep afteen". Afteen lienee tässä...