näytelmäkirjallisuus

23 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Voisitteko mainita naisten kirjoittamia, mahdollisimman vanhoja näytelmiä? Ei niinkään kotimaisia, vaan mieluummin joitakin jotka olisivat herättäneet… 97 24.8.2018 Susan Croftin kirja Classic plays by women on antologia, josta löytyy naisten kirjoittamia klassikkonäytelmiä 1600-luvulta vuoteen 2000. Kirjaa ei kirjastossamme ole, mutta  nettisivujen mukaan mukana ovat nämä kirjailijat ja näytelmät:  Hrotswitha / Paphnutius  Elizabeth Cary / The Tragedy of Mariam  Aphra Behn / The Rover  Susanna Centlivre / A Bold Stroke for a Wife  Joanna Baillie / De Monfort  Githa Sowerby / Rutherford and Son  Enid Bagnold / The Chalk Garden  Caryl Churchill / Top Girls  Marie Jones / Stones in his Pocket Kirjailijat ovat tai olivat ensimmäistä (Hrotswitha tai oik. Hrotsvitha of Gandersheim, saksalainen, eli 900-luvulla) lukuun ottamatta englanninkielisiä. Alla linkki kirjan esittelyyn: http://aurorametro...
Kuinka menee suomeksi seuraava Romeon ja Julian kohta? "O Romeo, Romeo! Wherefore art thou Romeo? Deny thy father and refuse thy name. Or, if thou wilt not, be… 876 25.6.2015 Shakespearen Romea ja Julia on suomennettu useampaan otteeseen. Tässä eri kääntäjien versiot kysytyistä säkeistä. Paavo Cajander (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1881): "Oi, Romeo, Romeo! Miksi olet Romeo? Isäsi, nimes kiellä; tai jos sinä Et sitä tahdo, vanno lempes mulle, Ja Capulet en enään ole minä. Yrjö Jylhä (Otava, 1955): "Oi Romeo! Miks olet Romeo? Isäs ja nimes kiellä; tai jos sitä et tahdo, vanno rakkautes mulle, ja Capulet en enää ole minä." Marja-Leena Mikkola (WSOY, 2006: "Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo? Hylkää isäsi ja kiellä nimesi, tai jos et tahdo, vanno että rakastat, enkä minä silloin ole Capulet."
Miten kuuluu Yrjö Jylhän suomennos Jagon pitkähkön repliikin kohdasta "- - and then kiss me hard, As if he plucked up kisses by the roots"? (Othellon 3… 326 4.3.2015 Yrjö Jylhä on kääntänyt kohdan näin: "Mua kädest' ottain, pusertain hän huusi: 'Suloinen olento!' ja kiihkeästi mua suuteli, kuin juurineen nyt nyhtäin mun huuliltani kukat suudelmain."
1) Onko seuraavia näytelmiä käännetty englanniksi? Jos on, mitkä niiden englanninkieliset nimet ovat? - Pohjalaisia (Artturi Järviluoma/Anton Kangas) -… 586 25.10.2014 Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search). Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993. Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in...
Olen lähihoitajaopiskelija ja tehtävänä selvittää että mihin lajeihin lastenkirjat luokitellaan.Yritin etsiä tietoa mutta en löytänyt. 2044 4.9.2014 Hei, Lastenkirjallisuus jaetaan ensiksi kaunokirjallisuuteen ja tietokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuus jaetaan edelleen proosaan, runouteen ja draamaan. Jaottelu periytyy Aristoteleen Runousoppi-teoksesta. (Aristoteles: Runousoppi, 1998.) Tätä karkeaa jaottelua voi käyttää myös lastenkirjallisuudessa. Lasten- ja nuortenkaunokirjallisuuden voi jaotella edelleen katselukirjoiksi ja kuvakirjoiksi, jotka ovat yleensä suunnattu pikku lapsille. Runot, riimit ja näytelmät ovat perinteistä lastenkirjallisuutta samoin kuin sadut. Alakouluikäisille lukemaanoppineille on suunnattu ns. ahmimisikäisten kirjat ja melkoinen osa sarjakirjoista. Myös sarjakuvat ovat oma ryhmänsä lastenkirjallisuutta. Sen lisäksi on tietenkin lasten tietokirjallisuus....
Miten kuuluu seuraava sitaatti Shakespearen Henrik VI:stä Matti Rossin suomentamana: "I'll never pause again, never stand still, till either death hath closed… 580 2.6.2014 Matti Rossin käännöksessä Warwickin repliikki kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Juokoon sitten maa myös meidän veremme. Tapan hevoseni, ellen pääse pakoon. Mutta miksi seisomme ja valitamme tappioitamme kuin pelästyneet akat, vaikka vihollinen riehuu; miksi katselemme tätä tragediaa ikään kuin näyttelijät siinä rehkisivät pilan päiten? Polviltani minä vannon Jumalalle, etten lepää enkä miekkaa pane tuppeen ennen kuin kuolema on sammuttanut katseeni tai kohtalo on suonut koston tyydytyksen." Shakespeare, William: Henrik VI, kolmas osa. Suom. Matti Rossi. WSOY, 2007.
Mitä aiheita moderni arabialainen kirjallisuus (pääosin 1800 -luku, myös 1900-luvun alku) käsittelee? Minua kiinnostaa erityisesti muut aiheet kuin politiikka… 828 17.4.2014 Teoksessa Islamilainen kulttuuri (toimittaneet Heikki Palva ja Irmeli Perho, 3. p. 2005) on Heikki Palvan artikkeli "Arabialainen kirjallisuus vuodesta 1800" (s. 400-414). Kirja löytyy mm. Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI). Tämän artikkelin mukaan uusi, n. vuoden 1800 paikkeilla alkanut, arabialainen kirjallisuus on hakenut usein esikuvansa lännestä, muslimialueen ulkopuolelta. Ranska ja ranskalainen kirjallisuus nousivat tärkeään asemaan. Länsimaisia virtauksia toivat arabialaiseen kirjallisuuteen myös 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltoihin muuttaneet libanonilaiset ja syyrialaiset kirjailijat. Tämä kirjailijaryhmä tunnettiin nimellä Mahjar, ja siihen kuuluivat mm. kirjailijat Gibran Khalil Gibran ja Nasib Arida....
Kysyisin suomennosta Shakespeare-lainaukseen Henrik VI:n kolmannesta osasta: Suspicion always haunts the guilty mind. 859 11.4.2014 Tämä Gloucesterin repliikin ensimmäinen rivi William Shakespearen näytelmän Henrik VI kolmannesta osasta on näytelmän viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta. Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1907 näin: Ain’ ounoo syypää pahaa; (poliisiks’ varas luulee joka pensaan.) Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2007 sama kohta kuuluu näin: Epäluulo vaanii aina syyllistä (---). Lähteet: http://www.shakespeare-online.com/plays/3kh6_5_6.html William Shakespeare: Kootut draamat V. (suom. Paavo Cajander, WSOY, 1958) Shakespeare, William: Henrik VI. Kolmas osa (suomentanut Matti Rossi, WSOY, 2007)
Shakespearen Venetsian kauppias -teoksessa on kirjoitettu määritelmä armosta, joka kiinnostaa. Onko mahdollista "löytää" se? Siinä oli muistaakseni jotain "se… 1631 28.11.2013 Tämä Portian lausuman ajatus on William Shakespearen näytelmän Venetsian kauppias neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. "The quality of mercy is not strain'd, It droppeth as the gentle rain from heaven Upon the place beneath: it is twice blest; It blesseth him that gives and him that takes." Tiina Ohimaa ja Alice Martin ovat suomentaneet kohdan näin: "Armon luonteeseen ei pakko kuulu. Se pisaroi kuin taivaan lauha sade alas maahan. Siunaus on kaksinkertainen: se siunaa antajan ja vastaanottajan." Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1883 seuraavasti: "Pakoittaa ei voi laupeutta lainkaan; Kuin vieno sade taivaast´ alas maahan Se tiukkuu, kaksin kerroin siunattuna: se siunaa antaja ja ottajan." Näytelmästä on olemassa...
Olen kielenkääntäjä ja suomennan teosta, jossa on lainaus Shakespearen Hamletista: "There are stranger things in heaven and earth than are dreamed of in your… 1080 21.8.2013 Etsimäsi kohta Shakepearen Hamletista on näytelmän ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Englanniksi se näyttäisi nettilähteiden mukaan kuuluvan näin: "There are more things in heaven and earth, Horatio, Than are dreamt of in your philosophy." Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1879 seuraavasti: "Horatio, taivaassa ja maass' on paljon, Jot' ei sun järkioppis uneksikaan." Ja tässä sama kohta Eeva-Liisa Mannerin suomennoksesta vuodelta 1981 : "Maassa ja taivaassa on kummempia ilmiöitä kuin koulukirjoissanne." Hamletista on olemassa myös Yrjö Jylhän ja Veijo Meren suomennokset. Lähteet: http://www.online-literature.com/shakespeare/hamlet/6/ http://shakespeare.mit.edu/hamlet/hamlet.1.5.html http://www.shakespeare-navigators.com/...
Miten seuraava lainaus on suomennettu? "The happiest youth, viewing his progress through, What perils past, what crosses to ensue, Would shut the book, and sit… 883 19.12.2011 Paavo Cajander suomensi nuo rivit Shakespearen näytelmän "Henrik IV" toisen osan kolmannesta näytöksestä näin: "Oi, jos tuon vois nähdä, Niin itse miekkoisinkin nuorukainen, Nuo kaikki nähdessään, nuo menneet vaarat Ja tuskat tulevat, löis kirjan kiinni ja istuis oottamaan vaan kuolemaansa!" Suomennos julkaistiin vuonna 1944 nimellä "Kuningas Henrik IV". Matti Rossin suomennos samasta kohdasta kuuluu seuraavasti: "Jos sen voisi nähdä, onnellinen nuori, jonka lehtii ajan kulkua ja lukee koetuista vaaroista ja niistä, joita kohti mennään, löisi kirjan kiinni ja kuolisi pois niiltä istumilta." Suomennos on vuodelta 2004 ja näytelmä sai tällä kertaa suomeksi nimen "Henrik IV". Lähteet: https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=...
Löytyiskö tälle suomennosta? No man deserves his freedom or his life who does not daily win them anew Johann Wolfgang von Goethe Faust 639 14.6.2011 Hei, kyseinen säe on osa Faustin viimeisistä sanoista ja kuuluu O. Mannisen suomentamana näin: "(Niin, siihen mieleen menen, siihen jäänkin, se viimeisin on viisaus:)vapauteen vain se kelpaa, elämäänkin, kell' yhä niist' on kilvoitus."
Onko mahdollista saada tietoa kuka on kirjoittanut näytelmät: - "Kaksi Tirehtööriä". Esitetty Oravalan Ns:n toimesta1906 - "Kevään oikkuja". Esitetty Oravalan… 759 24.2.2011 Kaksi tirehtööriä (Herkules) : ilveily 1:ssä näytöksessä on suomennos saksalaisen Georg Bellyn kirjoittamasta näytelmästä Monsieur Herkules. Sen teksti on julkaistu Telénin Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa vuonna 1899. Kevään oikkuja : huvinäytelmä yhdessä näytöksessä on Wilho Soinin käsialaa. Myös se on julkaistu Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa; kirjasta on otettu yhteensä kolme painosta (1899, 1906 ja 1916). Vehkeitten loppu : yksinäytöksinen huvinäytelmä on Jemiina Toivosen kirjoittama. Se on julkaistu Kariston Huvinäytelmiä-sarjassa (painokset vuosilta 1912, 1921 ja 1930). Kaikkia näitä kirjoja on saatavissa kirjastoista. Vain yhtenä painoksena ilmestynyt Belly on harvinaisin, mutta sitäkin saa kirjastoja palvelevan valtakunnallisen...
Miten on suomennettu Shakespearen Henrik IV :n 2-osan 5:n näytöksen 5:ssä kohtauksessa: Presume not that I am the thing I was, For I have turn’d away my former… 853 28.12.2009 Kuningas Henrik IV.n vuorosanoihin kuuluvat säkeet kuuluvat alkutekstissä näin: "Reply not to me with a fool-born jest: Presume not that I am the thing I was; For God doth know, so shall the world perceive, That I have turn'd away my former self; So will I those that kept me company." Paavo Cajanderin käännöksessä (1. painos v. 1898) kohta kuuluu näin: "Minua narrinsutkall' älä vastaa; Äl' usko, että olen mikä olin; Jumala tietää ja sen maailma nähköön, Ett', entis-olostani luopuneena, Myös entisestä seurastani luovun." Matti Rossin käännös vuodelta 2004: "Älä vastaa narrin sutkauksillasi, älä kuvittele, että minä olen entiseni. Luoja tietää sen, ja kaikki saavat nähdä, miten entisestä itsestäni käännyn pois ja entisestä seurastani."...
Onko Christopher Marlowen näytelmä Doctor Faustus - tai The Tragical History of Dr. Faustus -suomennettu? Näytelmässä on seuraava kohta: Faustus is gone;… 1139 9.4.2008 Näytelmää ei ole suomennttu. Christopher Marlowen tuotannosta on tähän mennessä ilmestynyt vain yksi suomennos "Edvard II" (Faros, 2003): http://www.faroskustannus.fi/kirjat/marlowe.html
Jos on kirjoittanut mielestään hyvän, kesäteatteriin tms. sopivan näytelmän, niin miten sen saa "esille"? Pitääkö se toimittaa johonkin painettavaksi tai… 907 2.1.2008 KOM-teksti on KOM-teatterin tekstihautomo, jossa etsitään ja kehitellään draamatekstejä. Toiminta keskittyy ammattikirjailijoihin. Lisäksi kuka tahansa voi lähettää draamatekstinsä luettavaksi KOM-tekstiin. Lisää http://www.kom-teksti.fi/ Kirjoittamista harrasta kollega tiesi, että Tampereella toimiva Teatteri Telakka olisi ilmeisesti projektiluontoisesti ottanut vastaan tekstejä. http://www.telakka.eu Kannattaa kysy lisäksi Teatterikeskus ry:stä http://www.teatterikeskus.fi yhteystiedot: Meritullinkatu 33 00170 HELSINKI (09) 135 7613 info@teatterikeskus.fi Kollega kehoitti myös seuraamaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetustarjontaa http://www.teak.fi/Opiskelu/Avoin_yliopisto
Löytyykö suomennosta (lainattava) näytelmästä Brecht, Bertolt: Trommeln in der nacht? 939 14.12.2007 Teatterin tiedotuskeskuksen ( http://www.teatteri.org )Ilona-esitystietokannan mukaan Bertolt Brechtin Trommeln in der nacht on esitetty Suomessa nimellä Rummut yössä Liisa Ryömän suomentamana (Suomen Kansallisteatterissa 1977 ja Turun kaupunginteatterissa 2006). Saman tietokannan mukaan näytelmän esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner ( http://www.dramacorner.fi/ , sähköposti office@dramacorner.fi.) Näytelmää ei ole julkaistu painettuna suomen kielellä eikä se ole lainattavissa kirjastoista, mutta voit tiedustella Näytelmäkulmasta näytelmän tekstiä.
Onko Vaclav Havelin näytelmästä "Vyrozumeni" saatavilla suomalaista käännöstä? 972 13.11.2007 Näytelmän on todellakin suomentanut Eeva-Liisa Manner nimellä 'Tiedotus'. HelMet-kirjastoista ei näytelmää löydy, mutta ilmeisesti ainakin Taidekorkeakoulujen kirjastosta voisi näytelmää saada. Tosin sijaintitietoa ei jostain syystä ole saatavilla. Toinen mahdollisuus saada näytelmä löytyy internetin kautta sivulta 'Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner'. Täältä näytelmän voi tilata hakulomakkeella postiennakolla, johon sisältyy toimitusmaksu ja postituskulut. Ohessa näytelmän saatavuustiedot: : Havel, Václav Nimeke: Tiedotus : näytelmä / Václav Havel ; Eva Berkmannin saksalaisen ja Vera Blackwellin englantilaisen käännöksen pohjalta suom. Eeva-Liisa Manner Aineisto: kirja Julkaistu: Helsinki : TNL , [s.a...
Miten saan luettavakseni Zbigniew Herbertin näytelmän emigrantit? 957 20.6.2006 Zbigniew Herbertiltä ei löydy tämännimistä näytelmää. Emigrantit-näytelmän on kirjoittanut toinen puolalainen, Slawomir Mrozek. Näytelmä kertoo kahdesta laittomasti USA:han tulleesta puolalaisesta. Lisää tietoja näistä kahdesta kirjailijasta löydät sivulta http://www.embassyofpoland.fi/finish/kir_zbigniew.htm . Näytelmä löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää johonkin Vantaan kirjastoon siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainamaksu Vantaalla on 7,-. Sitä on kuitenkin saatavissa myös Teatterikorkeakoulun kirjastossa, Haapaniemenkatu 6 Helsinki, josta voit sen käydä lainaamassa.
Mistä löydän tietoja Ludvig Fulda -nimisestä kirjailijasta? 739 24.8.2005 Ludwig/Ludvig Fuldasta ei löytynyt tietoja suomeksi. Suomen kansallisbibliografian mukaan häneltä on suomennettu neljä näytelmää: Pässinpää (1910), Rehelliset (1925, 2. painos 1930)Kahden kesken (1913) ja Neiti leski (1904). Lahden kaupunginkirjaston käsikirjastossa on saksankielinen kirjallisuuden hakuteossarja Kindlers neues Literatur Lexikon, jossa on Fuldasta noin 4 sivua tekstiä (osa 5, s. 916-919). Teoksessa The Oxford companion to German literature löytyy pieni esittely englanniksi. Lyhyesti: Ludwig Fulda syntyi Frankfurtissa, Saksassa 1862 ja kuoli 1939 oman käden kautta. Hän oli juutalainen näytelmäkirjailija ja myös ahkera kääntäjä.