meret

25 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kestääkö meriveden kierto 1000 vuotta kuten Charlotte McConaghyn kirjassa kerrotaan? 101 14.10.2022 Kirjailija Charlotte McConaghyn kaunokirjallinen ilmaisu näyttää perustuvan tietoon. Kai Myrbergin ja Matti Leppärannan laatimassa tietokirjassa Meret: maapallon siniset kasvot (2014) aihetta käsitellään perusteellisesti ja lähteisiin nojaten liittyen muun muassa maapallolla tapahtuviin merivirtauksiin pohjoisesta etelään ja päinvastoin. Kirjan mukaan valtamerien kierto muodostaa "laajan, globaalin kuljetushihnan. Veden koko kiertoon menee aikaa jopa 1000 vuotta." (Sivut 52 - 53)  Teosta on saatavissa myös Helmet-kirjastoista. 
Koska merisuola tuotetaan haihduttamalla merivedestä, voiko siitä aiheutua meriveden suolapitoisuuden liiallinen aleneminen? 452 1.2.2022 Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5 prosenttia, ja lähes 97 % maapallon vesivaroista on tätä väkevämpää laatua. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/05/yle-tieteen-kesakalenteri-miks… Tästä päätellen suolapitoisuus ei ole liiallisesti alenemassa. Ohessa vielä toinen vastaus tässä palvelussa suolapitoisuutta koskevaan kysymykseen. "Kysymys: Merivesi on suolaista, mutta järvivesi makeaa. Miksi näin? Mistä meriveden suolaisuus johtuu? Vastaus: Veden kiertokulku luonnossa on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Vesi haihtuu merestä, kulkee vesihöyrynä tuulen mukana, tiivistyy pilveksi ja sataa maahan. Sieltä se valuu jokia ja järviä pitkin takaisin mereen. Maapallo on niin vanha, että vesi on ehtinyt kiertää tämän lenkin...
2,5-vuotiaani on kiinnostunut valaista (ja muista merenelävistä). Löytyykö tästä aiheesta jotain kivaa tietokirjaa lapselle? Entä kivilajeista? 279 24.4.2021 Valaat ja merenelävät: Merenelävistä löytyy monenlaista tietokirjaa lapsille. Tässä niistä muutamia: Claybourne, Anna: Eläinten jännä maailma (merenelävien lisäksi nisäkkäitä) Cruz, Carlos da: Kalojen mitalla Dods, Emma: Ihmeelliset eläimet (merenelävien lisäksi nisäkkäitä) Jenkins, Martin: Eläinten palkintogaala (merenelävien lisäksi nisäkkäitä) Rheene, Barbara van: Valtavat valaat Myös paksulehtisissä kirjoissa on kivoja, värikkäitä kuvia sisältäviä kirjoja merenelävistä, kuten: Ng, Neiko: Meren eläviä The Boy Fitz hammond: Kaikenlaisia asioita! Kivilajit: Kivilajeista löytyi melko vähän pienille lapsille suunnattuja kirjoja. Seuraavat tietokirjat saattavat löytyä niin lasten-, nuorten kuin aikuistenkin osastoilta, kirjastosta...
Merien ja jokien suojelu kiinnostaa. Mitkä järjestöt auttavat, esim. pk-seudulla? 143 16.2.2021 Merien ja jokien suojelua edistävät ainakin yhdistykset kuten Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto. Luontoliitto on lasten ja nuorten järjestö. Itämeren suojelutoimia toteuttaa myös esim. Greenpeace https://www.greenpeace.org/finland/blogit/1891/nelja-syyta-mertensuojel… sekä  John Nurmisen säätiö https://www.puhdasmeri.fi/info/john-nurmisen-saatio/  
Haluaisin lukea kirjoja, jotka kertovat merestä, majakoista tai saaristolaiselämästä. Kaikki kaunokirjallisuuden lajit käyvät, mikseipä myös elämäkerrat. Alla… 574 13.1.2021 Tässä on listattu eri tyyppistä mereen ja saaristoon liittyvää proosaa. Ulla-Lena Lundberg on kirjoittanut useita Ahvenanmaalle sijoittuvia romaaneja, samoin Sally Salminen ja Anni Blomqvist. Niitä kaikkia ei ole lueteltu listassa. Kirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanalla ’saaristo’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa   Ajvide Lindqvist, John              ihmissatama : kauhu Blomqvist, Anni                        Myrskyluodon Maija -sarja Erikson, Pamela                      Herttuatar ja kapteenin vaimo : elämäkerta Fagerholm, Monica                 Meri : neljä lyristä esseetä Fletcher, Susan                       Tummanhopeinen meri Keränen, Milla                         Kapteeni Kilpi, Volter...
Kuka on maalannut vanhan meritaulun (ehkä 1910-30?), signeeraus on U S. 364 26.11.2020 Ikävä kyllä, käytettävissäni olevat lähteet eivät riittäneet meriaiheisen taulun maalanneen nimimerkin "U S." henkilöllisyyden selvittämiseen. Kotimaisten taiteilijoidemme joukosta ei ainakaan taidehuutokauppojen listauksista löydy sopivaa ehdokasta etsityksi merimaalariksi. Nimikirjaimiin ja annettuun ajankohtaan täsmääviä maalareita löytyy ylipäänsä vain pari: Uunot Soldan (1883-1954) ja Särkelä (1903-78) - heistäkin Särkelän tuotteliain kausi ajoittuu annettua aikahaarukkaa myöhäisemmäksi. Kumpaakaan heistä ei kuitenkaan varsinaisesti tunneta merimaisemien kuvaajana (Soldanin tuotannosta löytyy kyllä runsaasti järvimaisemia), eikä myöskään signeeraus "U S." viittaa kumpaankaan heistä: Soldan signeerasi taulunsa tavallisesti "U. Soldan"...
Luin vuosia sitten klassikkokirjan, mutta olen unohtanut kirjan nimen. Kirjassa rakennettiin dekkari/trillerityyppisesti öljyputkea Tyynellevaltamerelle… 287 5.5.2020 Voisiko kyseessä olla Hans Dominikin teos Teräksinen salaisuus? https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8933
Miksi on mielyttävää ja rauhoittavaa katsella meren ulappaa ja taivaanrantaa, vaikka siellä ei ole juuri mitään? 180 23.3.2020 Olen usein pohtinut samaa. Herman Melville totesi Moby Dick -teoksessaan: "Sillä kuten tunnettua, mietiskelyn ja veden välillä vallitsee ikuinen yhteys" (suom. Seppo Virtanen). Helsingin Sanomissa julkaistiin muutama vuosi sitten aihetta käsittelevä artikkeli: https://www.hs.fi/elama/art-2000002900709.html.
Jos on joskus lapsena pissinyt järvi-/meriveteen uintireissulla, niin mihin se häviää sieltä? 1842 23.7.2019 Veteen päästetty virtsa liukenee ja hajoaa. Noin 95% virtsasta on joka tapauksessa vettä, ja loppu koostuu ureasta, kivennäisaineista ja suoloista. Samoja kivennäisiä ja suoloja vedessä on jo valmiiksi - merivedessä enemmän, järvivedessäkin jonkin verran maaperästä liuenneina. Urea eli virtsa-aine on puolestaan aineenvaihdunnassa syntyvä orgaaninen yhdiste, jota vesikasvit voivat käyttää ravinteena. Ureaa valmistetaan myös teollisesti, sillä sitä tarvitaan lannoiteteollisuuden tuotteisiin, kuten esimerkiksi typpilannoitteisiin, rehuraaka-aineisiin sekä torjunta-aineisiin. Kalojen juominen vaihtelee niiden elinympäristön mukaan. Makeanveden kalojen kudosten suolapitoisuus on suurempi kuin ympäröivän veden, joten ne saavat vettä...
Voisitko kertoa millaiset ovat espanjan mantereen vesistöt ja merialueet. 810 2.5.2019 Espanjan alueesta löytyy runsaasti tietoa monella kielellä. Vesistöistä ja merialueista saa helposti kokonaiskuvan kartan avulla. Toenperän kirjastoissakin löytyy Espanjan aluekarttoja. https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FMap%2F%22&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FAtlas%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLumme%2FTOE%2F%22&lookfor=espanja+&type=AllFields Lisätietoja Espanjan vesistöistä voisi saada esim. maantieteen kirjoista https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&lookfor=maantiede&type=AllFields Myös...
Kirjallisuutta, joka kertoo fiktiivisesti 1910-30-luvuilla tehdyistä purjehdusmatkoista Atlantilla 381 25.10.2018 Etsimme aiheeseen sopivaa kirjallisuutta useamman kollegan voimin, tässä muutamia ehdotuksia: - Suolaisilla vesillä: Seikkailuja merillä (1960) / Olavi Silvo - Saattue näkyvissä (1974) / Frans Nylund, ruotsinkielisen alkuteoksen suomentanut Kyllikki Vila - Komentosillalta-novellikokoelma (1973) / Frans Nylund, ruotsinkielisen alkuteoksen kääntänyt Meri Utrio - Outoori : ylimatruusi Bertel Laineen elämästä (1928) / Yrjö Rauanheimo - Myrskystä tyveneen : kertomuksia merimieselämästä (1928) / Otto Stenij - Fortuna : kertomus purjelaivaliikenteen viimeisiltä loistoajoilta (ruots. alkuteos 1910, suom. 1919) / Eirik Hornborg, ruotsinkielisen alkuteoksen suomentanut Ilmari Ahma - Meribibliografia : Suomessa 1963-1968 painettua...
Onko mahdollisesti olemassa sellainen seinämä jossakin valtameressä jossa suola- ja makea vesi kohtaavat ja että ne pysyvät seikottumatta suolapitotason… 1701 26.9.2018 Tällaisesta mahdollisesta seinämästä emme tietoa löytäneet. Valtameret ovat suolaisia, mutta niiden suolapitoisuudet vaihtelevat mm. leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Isoilla vesialueille  suolapitoisuus vaihtelee saman meren eri alueilla ja esimerkiksi Atlantin suolapitoisuus vaihtelee 3,3%:n ja 3,7%:n välillä. Nasan Aquarius-satelliitti on tehnyt maailmanlaajuisen kartoituksensa valtamerten pintaveden suolaisuudesta.https://photojournal.jpl.nasa.gov/catalog/PIA14786https://www.nasa.gov/mission_pages/aquarius/multimedia/gallery/pia14786… Kartasta näkyy esimerkiksi, miten Amazon-joen suun lähistöllä valtameren vesi on vähemmän suolaista kuin muualla lähialueella. Joillakin alueilla, kuten itäisellä Välimerellä suolapitoisuus on kohonnut...
Olisiko kirjaa merten nimistä? Esim.meidän Itämeri niin tuskin sen nimi on sama muilla sen ympärivaltioilla ja miten vaikkapa alkuperäisasukkaat ovat omassa… 529 7.10.2016 Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Pariisista Papukaijannokkaan : suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet" löytyy runsaasti maantieteellisten paikkojen ja siis myös merien nimiä suomeksi ja muilla kielillä. Alla olevassa linkissä on kuvaus teoksesta. Teos näyttää löytyvät oman kirjastoalueenne kokoelmista. Wikipediassa on luettelo merialueista. Klikkaamalla kunkin alueen nimeä pääsee edelleen sivulle, josta on alueesta lisää tietoa, usein mm. nimi alueen kielellä. Nimiä löytyy kätevästi myös siirtymällä vasemmassa laidassa oleville muun kielisille sivuille. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_merialueista http://www.kotus.fi/files/2317/Tiedote_Papukaijannokka.pdf
Suunnitelmissani olisi sisustaa yksiöni merihenkisesti. Mistä saisin vinkkejä? Mikä tekee sisustuksesta merihenkisen? Onko kirjastossa mahdollisesti aiheeseen… 529 15.3.2016 Joitakin kenties inspiraatiota antavia kirjoja löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista: A home afloat : living aboard vessels of all shapes and sizes / Gary Cookson (Adlard Coles Nautical, 2008; käsittelee siis asuntolaivoja mutta voi ehkä antaa ideoita myös tavalliseen asuntoon) Koti meren rannalla / Sally Hayden & Alice Whately (WSOY, 2009) Laiturilla : kesäkoteja rannikolla ja saaristossa / Johanna Lehtinen & Tanja Hakala (Docendo, 2015) Sailing style : nautical inspiration for the home / Tricia Foley (Clarkson Potter, 2003) Suomalaiset kesäkodit (Sanoma Magazines Finland, 2005) Yksittäisten lehtien merellisiä sisustusartikkeleita tuntuu olevan hankala löytää. Aleksi- ja Arto-tietokannat eivät tarjonneet oikein mitään...
Olisin kiinnostunut ostamaan Pertti Dunckerin kirjasarjan Merivuokon matkoista. Olen itse suunnitellut samanlaista kierrosta maailman merillä. Kirjasarja ei… 706 2.4.2015 Merivuokko-sarja on alansa klassikko ja on kokonaisuudessaan lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa. Emme ole poistamassa sitä. Pikaisella haulla sarjaa ei näyttänyt olevan myynnissä antikvariaateissa mutta huuto.netissä on joitakin osia ollut myynnissä ja hinnat olleet melko korkeita.
Mistä on vesi tullut maapallolle? Miksi vesi on meressä suolaista,kun taas suistoalueilla makea vesi? Onko veden paisumuksen vedet napa-alueella ns. ikuinen… 1302 22.1.2015 Vesi on tullut maapallolle osittain Maan sisältä tulivuorten purkautuessa ja osittain pienten jääplaneettojen törmätessä maahan. Maapallo oli aluksi hyvin kuuma, ja kosteus oli ilmakehässä höyrymuodossa. Kun maanpinta alkoi jäähtyä alle 100 asteen, kosteus alkoi tiivistyä vedeksi ja meret muodostua. Syytä meriveden suolaisuuteen ei edelleenkään täysin varmasti tiedetä, mutta eräiden teorioiden mukaan meriveteen on liuennut kiviaineksesta natriumia ja klooria, joista muodostuu suolaa. Suistoalueilla taas on makeaa vettä, jota virtaa joista. Jokiin makeaa vettä tulee sateena ja pohjavedestä. Etelämantereen jäätikkö on kerrostunut tuhansien vuosien aikana. Kirjallisuutta: Kakkuri, Juhani: Planeetta maa (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1991)...
Kirjastonhoitaja, Luin teini-ikäisenä erikoisen kirjan jossa mies ui meressä ja paritteli naarashain kanssa. En muista nimeä kuollaksenikaan ja olisi kiva… 914 10.3.2014 Etsimäsi teos voisi olla Richard Maynardin Kookospähkinäkirja. Kuvaus teoksesta löytyy muun muassa Kirjasammon kautta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4076 Kookospähkinäkirja on, kuten Kirjasampo kuvaa, haaksirikkoisen päiväkirjaromaani, kertomus eloonjäämisestä, yksinäisyydestä, toivosta, tahdonvoimasta sekä todellisuuden muuttumisesta. Samalla se on seikkailu ihmismielen maisemissa, syvissä kuin meri. Tämä kirja on ilmestynyt suomeksi 1987. Teoksen päähenkilö on mies ja tapahtumapaikka autio saari. Tämä voisi olla etsimäsi kirja.
Tänään tiistaina 7.1.2014 oli Kymppiuutisten lopussa huipennus, jossa kerrottiin valokuvaajasta, joka kuvaa isoja aaltoja. Näytettiin myös kuvia. Kukahan tämä… 810 8.1.2014 Kyseinen valokuvaaja on Clark Little. Alla on linkki Littlen kotisivulle, josta voitte lukea lisää hänen työstään ja elämästään. Lähteet: http://www.clarklittlephotography.com/ http://www.mtv.fi/uutiset/
Voivatko linnut vahingossa lentää liian kauas merelle jolloin ne eivät enää jaksa lentää takaisin maalle? 1827 18.7.2012 Kyllä tällaista ihan ilmeisesti tapahtuu. Merimatkojen kuvauksissa kerrotaan uupuneista maalinnuista, jotka harhailevat merellä ja laskeutuvat laivan kannelle lepäämään. Internetistäkin löytyy tällaisia kertomuksia – ainakin englanniksi. Esimerkiksi sivulla http://www.noozhawk.com/article/120211_captains_log_tiny_bird_lost_at_s… kapteeni kertoo pienestä linnusta, joka oli eksynyt monen kilometrin päähän maasta ja pelastui vain sen ansiosta että laiva osui paikalle. Monet muuttolinnut, jotka lähtevät ylittämään merta, uupuvat kesken matkan ja menehtyvät, kuten biologi Riku Lumiaro toteaa seuraavalla sivulla: http://mmm.multiedition.fi/syke/luonnon_kirjo/2011/1-2011/5-talvi.php Mutta tämä on tietysti eri asia – muuttolinnut kun eivät...
Minulla olisi kysymyksiä maailman vesivaroista. - Pysyykö maapallon meren määrä vakiona? - Loppuuko makea vesi? - Miksi Suomessa on paljon makeaa, "hyvää"… 2775 2.1.2012 Tanja Krämerin kirjasta Välttämätön vesi : hyvinvointi - luonto - tulevaisuus (Minerva, 2009) löysin vastaukset osaan esittämistäsi kysymyksistä. Makeaa vettä on maapallon runsaista vesivarannoista hyvin vähän, vain noin 3 prosenttia. Makea vesi ei varmasti ihan heti lopu, mutta vesipula lisääntyy koko ajan. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä 51 prosenttia maailman väestöstä kärsii vedenpuutteesta. Veden kiertokulku on pääosin suljettu systeemi. Vettä ei siis katoa, vaan se vain muuttaa muotoaan ja olinpaikkaansa. Hyvin pieni osa vedestä kuitenkin häviää avaruuteen fotolyysiksi kutsuttavan haihtumisreaktion myötä. Suolavedestä on kuin onkin mahdollista tehdä makeaa vettä suolanpoistolaitteiden avulla. Tällaisia suolanpoistolaitoksia...