Olen yrittänyt etsiä lasten kuvakirjaa Jonista, joka lähtee maalle isoisänsä luokse. Joni ei kuitenkaan saa unta maatilalla, koska siellä on niin hiljaista… |
72 |
|
|
|
Kyseessä on Catherine & Laurence Anholtin kuvakirja nimeltään Kaikkein paras paikka (2000). Verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.262705?sid=3123933201
Kirja kertoo Jonista, joka rakastaa kaupunkia. Jonin pappa asuu maaseudulla meren lähellä. Joni matkustaa pappansa luokse maalle. Illalla hän ei saa unta. "Siellä oli rauhallista. Siellä oli erilaista. Maalla oli niin pimeää, ettei hän pystynyt nukkumaan". |
Haen mielestäni suomalaista nykykirjaa (1990-2015?), jota olemme lukeneet kirjallisuuspiirissämme. Koska pyrimme lukemaan vain naisten kirjoittamia kirjoja … |
159 |
|
|
|
Lähestulkoon autio, vain muutaman ihmisen asuttama pohjoissuomalainen kylä saa ajattelemaan Hanna Haurun romaania Utopia eli erään kylän tarina (Like, 2008). Maahanmuuttajaa siitä ei tosin löydy – sen sijaan kylän ulkopuolisesta maailmasta muistuttaa tarinan tytön uniin ilmaantuva salaperäinen poro.
Utopia eli erään kylän tarina | Kirjasampo |
Etsin tietolähdettä tavallisen kansan, lähinnnä maaseudulla eläneiden elämästä, asunnoista, vaatetuksesta, ruosta jne 1600-1700-lukujen taitteesta. |
176 |
|
|
|
Suomen maaseudulla 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneiden ihmisten arkielämään löytyy monia erilaisia tulokulmia, mutta aineistoa pitäisi kyllä löytyä suhteellisen runsaasti. Vinkkaan tässä tietokirjallisuutta, mutta toki myös kaunokirjallisuudesta löytyy varmasti paljon 1600- ja 1700-lukujen maaseutukuvauksia. Tiedonlähteenä tietokirjallisuus on kuitenkin yleensä kaunokirjallisuutta luotettavampaa.
Voit lähteä etsimään tietoa maaseutuväestön arjesta ja kulttuurista esimerkiksi erilaisista Suomen historian yleisteoksista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -teossarjan ensimmäinen osa (2006) tai Suomen kulttuurihistoria -teossarjan ensimmäinen ja toinen osa (2002). Saattaa olla myös hyödyllistä tutustua... |
Haluaisin tiedon siitä, milloin Suomessa otettiin käyttöön pulsaattoripesukoneet. Varsinkin tiedon siitä, milloin ne yleistyivät maaseudulla. Kiitos. |
315 |
|
|
|
Pulsaattoripesukone esiteltiin suurelle yleisölle ensi kerran Työtehoseuran ensimmäisessä suurnäyttelyssä vuonna 1948.
Pesukoneet alkoivat vähitellen yleistyä suomalaiskotitalouksissa 1950-luvun aikana. Vuonna 1950 markkinoilla oli kuusi pesukonemallia, kymmenen vuotta myöhemmin jo 78 – niistä 45 pulsaattorikoneita. Viidessä vuodessa ensiesittelynsä jälkeen pulsaattorikone saavutti 30 000 kappaleen myyntimäärän. Vuoden 1956 loppuun mennessä 18,5% kotitalouksistamme oli pesukoneellisia.
Tutkimani tilasto- ja muut lähteet eivät valitettavasti erottele kaupunki- ja maaseututalouksia. Työtehoseuran 60-luvun alussa maaseudulla toteuttama 2000 taloutta käsittänyt pyykinpesututkimus tarkasteli sekin ainoastaan pesukertojen tiheyttä, ei ... |
Osaisiko joku sanoa mikä kirja kyseessä? Luin sen useampi vuosi sitten enkä muistan kirjan nimeä, kirjailijaa tai hahmojen nimiä. Kirja kertoo keski-ikäisestä… |
178 |
|
|
|
Annettujen vihjeiden perusteella arvelen, että kirja on ollut Anna Gavaldan Lohduttaja (Gummerus, 2009). Kirjan paljon matkustelevan päähenkilön Charles Balandan vie Ranskaan uutinen hänen lapsuudenystävänsä Alexis Le Menin äidin kuolemasta. Charles matkustaa tapaamaan ystäväänsä, johon ei ole ollut yhteydessä pitkään aikaan, ja matkallaan hän kohtaa Katen... – Kirjan "vanha transu" on takaumajaksoissa muisteltu Tantiksi kutsuttu Maurice Charpieu, joka huolehti Alexisista tämän sairaanhoitajaäidin ollessa töissä. Kirjaan sisältyy kuvaus Tantin hautajaisista, joihin Charles ja Alexis osallistuivat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396713 |
Miksi julkisia väestönsuojia ei rakenneta enemmän? |
257 |
|
|
|
Hyvä kysymys.
Pelastuslaki määrää, että "71 § (28.12.2018/1353) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä
Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten." toisaalta laki koskee vain suurehkoja rakennuksia tai rakennusryhmiä. "Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten... |
Olisin kysynyt millainen sosiallinen asema oli 1860 luvulla pitäjän räätälillä? |
1521 |
|
|
|
Vuodesta 1680 lähtien maaseudulla oli käytössä pitäjänkäsityöläisjärjestelmä. Pitäjänkäsityöläiset olivat yhteisössään arvostettuja henkilöitä. Heidän oli anottava toimeensa ja sitä ennen saatava pitäjäläisiltä suositus, jossa heidät tunnettiin hyvätapaisiksi ja luotettaviksi henkilöiksi. Yleensä pitäjänräätälit kiersivät kutsusta talosta taloon ja heitä kuten muitakin käsityöläisiä kohdeltiin paremmin kuin muuta työväestöä. Ammatti ei kuitenkaan tuottanut tuohon aikaan suurta varallisuutta, kuten Anne Metsäpuron sukututkimuksen perukirjasta voi päätellä.
http://www.kellomuseo.fi/kasityolaisuus.swf
http://www.kirjastovirma.fi/ylivieska/juurikosken_partaalla/kasityolais…
http://anne.metsapuro.com/Pitajanraatali_Matti_Mikonpoika_Lindstrom.... |
En muista kirjailijaa enkä kirjan nimeä. Se on kuvaus yhden ainoan päivän tapahtumista maalaisympäristössä. Kirja alkaa kun perheen musta lammas palaa kotiin |
663 |
|
|
|
Voisikohan etsimänne kirja olla Antti Tuurin "Lakeuden kutsu" vuodelta 1997?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon voitte lukea kirjan kuvauksen.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51347#.VPcMFfM8J1M
|
Pitäisi löytää teoksia, jossa kerrottaisiin potaskan, tärpätin ja hartsin teosta 1900-luvun Suomen maaseudulla. Myös pihkan kerääminen hyötykäyttöön kiinnostaa… |
701 |
|
|
|
Toivo Vuorelan teoksessa Suomalainen kansankulttuuri, ISBN 951-0-07191-9(WSOY,1975) kerrotaan potaskan, hartsin ja tärpätin teosta. Myös teos Suomen kansankulttuuri saattaisi olla tutustumisen arvoinen. Teoksen on tehnyt Ilmar Talve ja se on Suomen Kirjallisuuden Seuran julkaisu, josta on tullut uudistettu laitos vuonna 2012. ISBN 978-952-222-414-9. Kirja käsittelee suomalaisia elinkeinoja ja aineellista kulttuuria.
Harri Metsälän teos Pihka, ISBN 951-664-074-5 (Gummerus,2001)käsittelee pihkan keruuta ja käyttöä Suomessa sekä muualla maailmassa.
|
Olisiko neuvoja millaisella haualla voisi kerätä luotettavaa (tutkimukset, raportit) tietoa Paras-hankkeen (Kunta- ja Palvelurakenneuudistus) vaikutuksista… |
891 |
|
|
|
Tein yliopistokirjastojen yhteiseen Linda-tietokantaan haun sanoilla kuntarakenne OR palvelurakenne AND uudistukset. Sillä löytyi 101 viitettä, joista kaikki eivät välttämättä käsittele Paras-hanketta. Myös sanaa Paras-hanke voi käyttää hakusanana. Hakua voi tarkentaa myös sanalla maaseutu.
Kuntaliitolla on julkaisusarja Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/arttu/tutkimusraportit/Sivut/def…
Tarkistin myös toivomasi Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuskeskuksen julkaisuluettelon, ja sieltäkin saattaisi löytyä jotain sopivaa:
http://www.koskeverkko.fi/public/default.aspx?contentid=15441
Sitran julkaisuhausta ei löytynyt alussa mainitsemillani hakusanoilla mitään. Tässä kuitenkin linkki... |
Minun tulisi kirjoittaa essee aiheesta 'Saha ja savotta maaseutua muuttamassa'. Mistähän löytyisi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta? |
1468 |
|
|
|
Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa:
RANNIKKO, PERTTI
METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO
1987
KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81
KAINULAINEN, Kalevi
Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006
- tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista
JUUTILAINEN, SEPPO
JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988
TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11
VIRTANEN, Pekka
Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008
Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta:
BJÖRN... |
Kuka on kirjoittanut kirjan "suden kesyttäjä" ja minä vuonna se on kirjoitettu? |
1833 |
|
|
|
Virpi Saarinen on kirjoittanut kirjan Sudenkesyttäjä ja se on ilmestynyt vuonna 2004. Kirja kuuluu Pultti-sarjaan.
|
Tarvitsisin materiaalia, esim. videokasetti, koskien 1920- ja -30 -lukuja, lähinnä maaseudun ja kaupungin oloja ja eroja. |
1099 |
|
|
|
Seuraavissa teoksissa on käsitelty suomalaisten elämää maalla ja kaupungissa 1920- ja 1930-luvuilla:
Karisto, Antti: Elintaso, elämäntapa, sosiaalipolitiikka 1991
Karisto, Antti: Matkalla nykyaikaan 1998
Sinisalo, Hannu: Ihmisen ja työn kuvia 1981
Suomalaiset / toim. Valkonen 1985
Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 1984
Suuri muutos: suomalaisen yhteiskunnan kehityspiirteitä 1992
Vuosisatamme Suomi / toim. Zetterberg
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Porin kaupunginkirjastossa on vanhoja suomalaisia elokuvia Suomi-Filmin suosikit -sarjassa, joista löytyy ajankuvauksia kyseisiltä vuosikymmeniltä.
Kirjastossa voi hakea erilaisista tietokannoista lisää aihetta käsittelevää aineistoa,... |
Millaisia maaseutuhankkeita, varsinkin suohon liittyviä on Euroopassa? |
1087 |
|
|
|
Paras lähde lienee Maa- ja metsätalousministeriön sivusto internetissä - www.mmm.fi - , josta eteenpäin mmm > maaseudun kehittäminen (tekstissä!) > EU-rahoitteinen maaseudun kehittäminen. Muitakin reittejä kannattaa tutkailla.
Mikäli on kyse EU-rahoituksen hakemisesta, voit käydä TE-keskusten (Työvoima- ja elinkeinokeskukset) yritysosastoilla (www.te-keskus.fi). Eurooppa-Instituutin Eurotietokeskus ja eurotietopalvelu voi myös olla hyödyllinen paikka (http://www.tukkk.fi/pei), kunhan palvelu saadaan toimimaan.
|
Löytyisikö julkaisuja, jotka käsittelisivät haja-asutusalueiden jätevesiä(lähinnä maatilojen) ja niiden jatkokäsittelyä ja ympäristövaikutuksia? |
859 |
|
|
|
Helka-haku (Helsingin yliopisto) löysi sellaisen viitteen, jonka ISBN ei ollut listassa: Jäntti, Eila: Haja-asutuksen jätevesien maaperäkäsittely ja pienpuhdistamot. Helsinki, 1993 74 s. ISBN 951-47-6412-9.
Teknillisen korkeakoulun aineistotietokannasta löytyi seuraava:
Salmikangas, Tuomo: Maatalouden, jätevesien ja kaatopaikkojen metaanipäästöt: Espoo, 1990: 18 s ISBN: 951-38-3824-2 sekä Haja-asutuksen jätevesien käsittely / toim. Mika Rontu ja Erkki Santala. Helsinki, 1995: 94 s.ISBN: 951-47-9130-4. Em. teosta saa myös Eduskunnan kirjastosta.
Aiheesta on ilmestnyt ainakin Erkki Santalan artikkeli Vesi tulee mutta mihin se menee? Pellervo-lehden numerossa 5 vuodelta 1987 (Jätevesien johtaminen ja käsittely maaseudulla). Komentamalla... |