| Mistä ja kenen runosta seuraava pätkä: Sen tiedän, sen tunnen kyllä kuin paljon yhdellä hymyilyllä voi tehdä hyvää ja pahaa niin syvää.. |
319 |
|
|
|
"Sen kyllä tiedän, sen tunnen kyllä, / kuin paljon yhdellä hymyilyllä, / kuin paljon, paljon voi tehdä hyvää / ja tehdä pahaa, niin syvää."
Näin alkaa Otto Mannisen Säkeitä-kokoelman runo Köyhä. |
| Etsin runoa/tekstiä " Ole onnesta vaiti, älä kerro muille, pidä tiukasti kiinni siitä- puhu pilville vain, sekä metsän puille ja taivasta hiljaa kiitä". |
408 |
|
|
|
Onnesta vaiti pysymään kehotti paremmin laulunsanoittajana kuin runoilijana tunnettu Vexi Salmi. Runo löytyy hänen vuonna 1983 julkaistusta kokoelmastaan Lautturin lauluja (s. 36). Kysymyksen sitaatti on runon ensimmäisen säkeistön alusta:
"Ole onnesta vaiti, älä kerro muille, / pidä tiukasti kiinni siitä. / Puhu pilville vain sekä metsän puille / ja taivasta hiljaa kiitä. / Älä utele syytä, älä muilta kysy, / vaan visusti muilta peitä. / Se on lainassa vain. Se ei jää, eikä pysy. / Se on huomisen kyyneleitä." |
| Haluaisin löytää runoilijan seuraavaan runoon - |
157 |
|
|
|
Runoilijaa ei valitettavasti löytynyt. Ehkäpä joku lukijoistamme tunnistaa tekstin ja pystyy auttamaan. |
| Mistä johtuu, että ruotsiksi runo on dikt mutta runous poesi? |
467 |
|
|
|
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://... |
| Eeva Kilven runo isästä ja kuolemasta, puut tekevät oksillaan ristin... Jotain tällaista runoa etsin. Miten runoja muuten kannattaa etsiä jos kasassa on vain… |
3141 |
|
|
|
Kyseessä lienee tämä seuraava runo ja koska se on julkaistu nettisivulla, uskallan liittää sen tähän sellaisenaan:
Isä on kuollut taas.
Tänään hän on kuollut tästä maisemasta.
Isättöminä seisovat kuuset
risti latvassaan.
Kun epätoivo tulee
ovat kuuset.
Kun toivo menee
ovat kuuset.
Minä pitelen niistä kiinni.
– Eeva Kilpi "Ennen kuolemaa"
Runo löytyy netistä nettisivulta (linkki) : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/22/rakastettu-runoilija-91-vuotia…
Koska sivulla on aika monta runoa ja muuta asiaa, pitää runoa vähän etsiskellä sieltä.
Eeva Kilven teos "Ennen kuolemaa" on lainattavissa kirjastoista taas sitten kun kirjastot avautuvat.
Teoksen tiedot Helmet-kirjastoluettelossa (linkki):
https://... |
| Löytyisikö ruonoa taisen säettä, jossa pohditaan nuoruuden ihmetyksellä, mitä elämällä pitäisi tehdä. Ollaan ikäänkuin lukuisten valintojen edessä ja nuoruuden… |
626 |
|
|
|
Tässä joitakin runoja, jotka sopivat tunnelmaan:
Og Mandino: nimetön
Älä koskaan kasva niin isoksi,
ettetkö voisi esittää kysymyksiä,
älä koskaan tiedä niin paljon,
ettetkö voisi oppia jotain uutta.
Robert Frost: The Road Not Taken, suom. Raila Murtola: Tie. Linkki käännökseen: http://satakielen.blogspot.com/2010/05/robert-frost.html)
Tiet metsässä toisistaan erkani,
voinut lähteä en molemmille.
Seisoin haikeissa ajatuksissani,
toista polkua seuraten katseellani,
kunnes peittyi se pensaiden alle.
Lähdin toista polkua kulkemaan,
yhtä kaunista, mutta se taisi
houkutella ruohottuneisuudellaan.
Sitä kulkevahan sen askelillaan
yhtä paljaaksi kuluttaisi.
Tiet aamussa uinuivat kumpikin
keltalehtien peitteleminä.... |
| 92-vuotias isäni lausui viimeisinä aikoinaan runoa, jossa puhuttiin poika Tyyrasta...Ja esim. "Ei nähnyt kesää ei talvea eli vaan kesästä jouluun." Haluaisin… |
480 |
|
|
|
Hei, tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa :
Kyseessä on Einon Leinon runo "Aleksis Kivi". Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Leinon runokokoelmassa "Pyhä kevät". Runo lausuttiin Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamassa 23. päivä maaliskuuta 1901.
Runo alkaa säkeellä
"Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun."
Alla olevista linkeistä voit lukea koko runon.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/leino/leino_1901_pyha_rdf.x…
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
Runo löytyy esimerkiksi teoksista:
Leino, Eino: Runot II (Otava)
Leino: Jumalien keinu : valikoima... |
| Etsin tietääkseni Yrjö Jylhän runoa, jossa on säe: otatko iskun vastaan annatko myöskin sen hymyillen ainoastaan lomaan lyöntien Tietäisittekö, mistä teoksesta… |
342 |
|
|
|
Kysymyksen säkeet ovat Jylhän runosta Haaste, joka sisältyy kokoelmaan Viimeinen kierros : urheilurunoja (WSOY, 1931). |
| Etsin Lassi Nummen runoa, joka alkaa Sumun ja meren rajalla... |
567 |
|
|
|
Sumun ja meren rajalla -runo löytyy Nummen kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Se on siinä ensimmäisen sikermän (Lasinen kirja) toisen osion (Kun havahdun) toinen runo. Se sisältyy myös Nummen varhaisimman lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Runot 1947-1977 (Otava, 1978). |
| Vuosia sitten Tommy Taberman ja joku taiteilija? tekivät yhteisen hienosti kuvitetun kirjan. Mikäköhän on kirjan nimi ? onkohan sellaista vielä kirjakaupoissa?… |
392 |
|
|
|
Kyseessä on luultavasti Tommy Tabermannin runoteos Yksinäinen tyttö ja yksisarvinen. Kirjan on julkaissut Gummerus vuonna 2003. Kuvat on tehnyt taidegraafikko Mirka Johansson. Runokokoelma löytyy Helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611936. Jos kirjan haluaa ostaa itselleen kannattaa kysellä antikvariaateista.
|
| Llöytyykö suomenruotsalaisia runoja nettistä joka sopisi lausua naisen 60 vuotispäivänä. Asun Norjassa ja haluaisin runon suomenruotsiksi ja lauantaiksi… |
400 |
|
|
|
Netistä löytyy artikkeli, johon on poimittu muutamia suomenruotsalaisia runoilijoita ja heidän runojaan. Runojen tekstit löytyvät Litteraturbanken -palvelusta, https://litteraturbanken.se/. Litteraturbanken sisältää paljon muutakin materiaalia, joten tuo Ylen sivulla julkaistu artikkeli on hyvä tapa lähteä liikkeelle runoilijan valinnassa, https://svenska.yle.fi/artikel/2018/10/26/sa-har-blir-du-foralskad-i-finlandssvenska-poeter Jos haluat selata suomenruotsalaista materiaalia Litteraturbankenissa, hakutulos on tässä, https://litteraturbanken.se/bibliotek?sort=popularitet&avancerat&keywords=keyword:Finlandssvenskt Voit myös selata Svenska Litteratursällskapetin e-kirjoja, https://www.sls.fi/sv/... |
| Onkohan jossain kirjassa suomennettuna seuraava Rumin runo? “I have lived on the lip of insanity, wanting to know reasons, knocking on a door. It opens. I've… |
337 |
|
|
|
Tällaista runoa ei valitettavasti Rumi-suomennoksia ja -tekstejä tutkaillessani vastaani tullut; on hyvin mahdollista, ettei sitä ole lainkaan käännetty suomeksi.
Kysymyksen englanninkielinen Rumi-käännös on Coleman Barksin työtä. Rumin suosio englanninkielisessä maailmassa perustuu paljolti juuri Barksin käännöksiin. Barks ei osaa persiaa, minkä vuoksi hänen Rumi-lyriikassaan on - hänen omien sanojensakin mukaan - kyse enemmänkin Rumin runojen uusista versioista kuin akateemisista tulkinnoista. Barks-kriitikot ovatkin syyllistäneet tätä liiallisesta pelkistämisestä; 1200-luvun persialaisen lyriikan ja islamin asemesta Barksin Rumi henkii new age -liikkeelle ominaisia tuntoja. (Kat Thornton, Rumi for the new-age soul : Coleman... |
| Löytyykö Helsingin kirjastoista suomalaisten runoilijoiden teoksia islanninkielisinä käännöksinä? Yritin etsiä niitä HelMet-palvelusta, mutten löytänyt. Onko… |
255 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen... |
| "Kun on rakas rauhallnen toimemme ja työmme. Olkoot tyynet onnellset äivämme ja yömme. kun me teemme toukojamme hartahast hljaa, helköhön sydämmemme hengen… |
218 |
|
|
|
Eino Leinoahan tämä, Elämän koreus -kokoelmaan (1915) sisältyvän Väinölän väki -kantaatin kuudennen runon (Peltolaulu) jälkimmäisestä säkeistöstä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
Kuin on rakas, rauhallinen toimemme ja työmme,
olkoon tyynet, onnelliset päivämme ja yömme;
kuin me teemme toukojamme hartahasti, hiljaa,
heiliköhön sydämemme hengen kultaviljaa;
kuin on soinut Väinön soitto riemuhun ja vaivaan,
kantakoon se kiitostamme korkeuteen nyt taivaan;
tämän maan me varjellehet oomme vainon alta,
olkoon täällä onnen lehto, valoisien valta. |
| P Mustapään runo vaatimaton hautaus |
2021 |
|
|
|
Mustapään runo Vaatimattomasta hautauksesta julkaistiin alun perin runoilijan vuonna 1927 ilmestyneessä kokoelmassa Laulu vaakalinnusta.
20-luvun kokoelmiensa runoihin Mustapää teki pieniä muutoksia - "muotoseikkojen paikkailemista ja helposti suoritettavaa lyhentelyä" - vuonna 1948 julkaistuun Kootut runot -teokseensa. Joitain runoja hän jätti kokonaan pois, mutta vastaavasti mukaan on lisätty joitain "suunnilleen asianomaisten kokoelmien ilmestymisaikaan" sepitettyjä runoja alkuperäisten kokoelmien ulkopuolelta. Lisää karsintoja ja vähäisiä muutoksia varhaisimpiin runoihinsa Mustapää teki Koottujen runojen korjattuun painokseen (1957). Niinpä se, millaisen Vaatimattoman hautauksen käsiinsä saa... |
| Onko Alfred Tennysonin runoa Marriage Morning suomennettu ja jos, niin miten käännös kuuluu? |
409 |
|
|
|
Marriage Morning ei ikävä kyllä näytä kuuluvan siihen harvalukuiseen Tennyson-runojen joukkoon, joista on suomennos saatavilla. |
| Mistä saisin suomennoksen Hessen runoon joka saksaksi alkaa: Ehe ich in dieses Erdenleben kam, ward mir gezeigt, wie ich es leben würde? |
429 |
|
|
|
Ainakaan Hessen nimissä julkaistun suomeksi käännetyn lyriikan joukosta tällaista runoa ei löydy. On mahdollista, ettei sitä ole lainkaan suomennettu.
Hermann Hesse on tavallisesti ilmoitettu tämän Das Leben, das ich selbst gewählt -nimisen runon kirjoittajaksi, mutta täyttä varmuutta sen tekijästä ei ole. Se ei ole peräisin yhdestäkään Hessen julkaisemasta kirjasta, eivätkä sitä tiettävästi ole Hessen kirjoittamaksi pystyneet vahvistamaan sen paremmin hänen saksalainen kustantajansa Suhrkamp kuin Hesse-museoiden asiantuntijat Saksassa ja Sveitsissä. |
| Mikä olisi hyvä teos, joka käsittelisi runouden kääntämistä teoreettisesti? Tarkoitan kirjaa (tai netti sivustoa), jossa käsiteltäisiin kysymyksiä, kuten… |
288 |
|
|
|
Alla kirjoja, jotka käsittelevät mm. runouden kääntämistä. Kirjat saa lainaan esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta:
- Sanan paino : kirjoituksia poetiikasta ja politiikasta / Rita Dahl
- Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen / Susan Bassnett
- Kohteena käännös : uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen / toimittaneet Irmeli Helin ja Hilkka Yli-Jokipii |
| Runo on Arvo Turtiaisen. Ei raha vaan rakkaus.? Eli oliko sen koulussa joulujuhlassa luokkana lausutun runon nimi tuo? Joulusta siinä kerrotaan, ja tuo ei raha… |
649 |
|
|
|
Hei,
Täsmäosumaa en Arvo Turtiaiselta löytänyt. Todennäköisesti oikea runo löytyy Turtiaisen Hyvää joulua -runokokoelmasta (Tammi, 1967). Kyseeseen voisi ehkä tulla esimerkiksi "Ra[u]han juhla", jossa on vahvasti esillä mainitsemasi teema. Muutamia Turtiaisen runoja löytyy vanhoista koulujen lukukirjoista, mutta nekin lienevät aiemmin kirjailijan kokoelmissa julkaistuja. Edellä mainitun kokoelman lisäksi voi selailla koottuja runoja kokoelmassa Runoja 1934-1968.
Toivottavasti näistä löytyy oikea runo. |
| Tarvitsisin seur. kirjailijan teoksista eng. käännöstä/käännöksiä. Nimestä useita versioita. Aika: 1600-luku Pierre/Pèire Goudoulin/Godolin/Godelin/Goudelin… |
346 |
|
|
|
Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa.
The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire.
Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet --
Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja... |
Kysy kirjastonhoitajalta