lyriikka

Tilaa aihepiirin lyriikka RSS-syöte
698 osumaa haulle. Näytetään tulokset 241–260.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kenen runoilijan runosta on (loppuosa) "Olkoon lähtömme niin kuin ei lähtöä oisi. Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. Niin kuin mitään ei jäisi. Ja… 190 "Olkoon lähtömme / niin kuin ei lähtöä oisi. / Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. / Niin kuin ei mitään jäisi / ja jokapäiväisyys lähtijän kyllästäisi." Nämä säkeet löytyvät sivulta 16 Veikko Haakanan Valittuja runoja -kokoelman aloittavasta osiosta, jossa on poimintoja kirjailijan ensimmäisestä runokokoelmasta Ei paluuta (1959). Valikoimaan sisältyvät runot poikkeavat otsikointiaan myöten melkoisesti alkuperäisestä Ei paluuta -kokoelmasta, josta en kysymyksessä siteerattuja säkeitä löytänyt lainkaan.
Kenen runoja? 340 Näitä ovat muutkin viime aikoina kyselleet. 1. Viljo Kajava, Kun tänä iltana äiti, kokoelmasta Maan ja meren runot 2. Viljo Kajava, sikermän Kevät 1918 ensimmäinen runo, kokoelmasta Tampereen runot 3. Eeva-Liisa Manner, Peilikuvia-sikermän kolmas runo, kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-missa-teoksessa-voinko?language_content_entity=fi https://www.kirjastot.fi/kysy/kun-istuimme-aiti-syksyn-huoneen?language_content_entity=fi
Kenen runosta? 309 ”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti. "Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta.
Kenen runo, missä teoksessa? 1145 1. "Kun olin hyvin pieni niin järvi oli sininen, / ja rannan kiven lämpöiset. / -- " on Viljo Kajavan runo kokoelmasta Ennen iltapäivää. 2. ”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on niin ikään Viljo Kajavaa, kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti. 3. "Helmikuun hämärässä kello viisi / äiti herätti sisareni ja minut: nyt isä lähtee. / -- " on sikermän Kevät 1918 aloittava runo Viljo Kajavan kokoelmasta Tampereen runot. 4. " -- nopeat, mykät, niin kuin peilin sisältä / juokseva tyttö, / joka tanssii toista tyttöä vastaan, // ja ne rientävät yhdessä pois, -- " on Peilikuvia-sikermän kolmannesta runosta Eeva-Liisa ...
Runossa kerrotaan laivakapinasta, jossa miehistö laivalla väheni, kulia lyötiin (tai koulutettiin) touvilla, kapteeni otettiin hengiltä ja jouduttiin… 200 Heikki Asunnaltahan tuo kuulostaa - tarkemmin sanottuna Mastolyhty-kokoelman runolta Timperi puhuu. Se sisältyy myös Asunnan Valittuihin runoihin ja Suomalainen parnasso -sarjassa julkaistuun Asunta-valikoimaan. Niin ikään antologiasta Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta sen voi käsiinsä saada.
Mikä runo alkaa suunnilleen näin ”Ikkunaan voi hengittää ja siihen piirtää ikkunan ja sille joka ruutuun ikkunan kunnes tulee sormenpäiden pisteet niinkuin… 860 "Ikkunaan voi hengittää ja siihen piirtää pikkuikkunan / ja sille joka ruutuun vielä ikkunan / ja piirtää kunnes tulee sormenpäiden pisteet, niin kuin silmät, / minä katselen vuoroon kaikista niistä ikkunoista -- " alkaa Maila Pylkkösen runo Lapsen ikkunat. Kaivattu valimoruno on mitä todennäköisimmin Olavi Siippaisen Kevät valimossa: "Alastomin hartioin, hien kiiltäessä iholla, / silmissä näännyttävä väsymys / työskentelemme tehtaassa. -- " Molemmat runot voi löytää antologiasta Runon polkuja : vuosisatamme suomalaista lyriikkaa.
Etsin yhtä runoa/pamflettia/tms. Nimi tai alku olisi "Vihaan käyttötaidetta", tai jotain sinnepäin. 321 Ajankohta ei aivan täsmää kysymyksessä esitetyn arvion kanssa, mutta siitä huolimatta ehdottaisin Eeva-Liisa Mannerin Fahrenheit 121 -kokoelmaan (Tammi, 1968) sisältyvää runoa, joka alkaa sanoilla "Miten minä inhosin koristetaidetta": "Miten minä inhosin koristetaidetta, / kun näin nuo kauniit jalan viritettävät jouset. -- " (s. 21)
Kenen runoja, missä teoksessa? 724 1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä: "Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- " "Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- " 2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen: "Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus." 4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret: "Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- "
Kenen kirjoittama on runo, joka alkaa: Sä mitä laulat lintu mun ikkunani alla ja päättyy: Mä laulelen vain siksi, kun yö niin pitkä on. 464 Runon Viimeinen lintu on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Se ilmestyi alun perin hänen vuonna 1936 julkaistussa kokoelmassaan Tuli ja tuhka. Kaj Chydeniuksen sävellyksen Koskenniemen tekstiin voi kuulla Mikael Saaren tulkitsemana Chydeniuksen laulelmia sisältävällä äänitteellä Rakkaani saapuu kun kutsun.
Kenen runo : Siis kuule sä neuvoa ystävän: mitä rakastat kaikista enemmän se kiireimmin heitä sä luotasi pois kuin jos henkesi uhristas riippuva ois. Jos muutu… 253 "' -- Siis kuule sa neuvoa ystävän: / mitä rakastat kaikista enimmän, / se kiireimmin heitä sa luotasi pois / kuin jos henkesi uhristas riippuva ois. / Ja jos muutu ei kohtalos siitä, / ei vielä sun uhrisi riitä.'" on yksi V. A. Koskenniemen runon 'Polykrates ja hänen ystävänsä' yhdeksästä säkeistöstä. Se on Koskenniemen tekstissä loppuosa Egyptin kuninkaan ystävälleen Polykrateelle kirjoittamasta viestistä (säkeistöt 4-6). Alun perin runo julkaistiin Koskenniemen vuonna 1917 ilmestyneessä kokoelmassa Elegioja.
Leonard Cohen runokirja?, lainattu vuosia sitten kirjastosta. Mm teksti "en tiennyt ennen kuin kävelit pois, että sinulla on ehdoton perse" tms. Muistaakseni… 407 Jarkko Laineen kääntämää Coheniahan tuo muisteltu katkelma on, vuonna 1975 suomeksi julkaistusta kokoelmasta Rakkauden orjat.
Kysymykseni liittyy runouteen. Eli voiko runossa, jossa on loppusointuja, olla vapaa rytmi? Esimerkiksi tavumäärät ja säkeistöt eivät ole säännönmukaisia,… 933 Kysymys on mielenkiintoinen ja jos sitä haluaa pohtia syvällisemmin, niin kannattaa tutustua esimerkiksi Tommi Parkon teokseen Runosta, rakkaudella tai Runousopin perusteisiin. Loppusointoja eli riimejä ei juurikaan tapaa nykyrunoudesta, jos kohta mm. Teemu Manninen ja Olli Heikkonen ovat kirjoittaneet säemuodossa. Riimit ovat sidoksissa runon rytmiin. Runousopin perusteissa käytetään esimerkkinä Ilpo Tiihosen runoa Likainen enkeli (kokoelmassa Hyvät, pahat ja rumat): siinä on vapaata rytmiä, mutta myös jambimittaa ja jonkinlaista riimittelyä. Yön enkeli on jäänyt rappusille reppu selässään ja odottaa ja likaisin kynsin kaivaa hurmaavia korviaan - -
Mistä löytyisi Ilmeisesti Helena Anhavan runo joka menee näin entä jos paljastan teille että kutojanaisella on juopon sielu, hän ei juo, hän kutoo. Itselleenkö… 430 Kyseinen Helena Anhavan runo "Arvoisa Ihmisenselittäjä Herra Szondi" löytyy kokoelmasta Vuorosanoja (1973).
Minulla olisi vähän nurinkurinen kysymys. Herbert Lomasin kääntämässä ja toimittamassa teoksessa Contemporary Finnish Poetry on Mirkka Rekolan runoja… 304 Lomas on ottanut valikoimaansa mukaan seuraavat Rekolan runot (suomenkieliset nimet Virran molemmin puolin : runot 1954-1996 -kokoelman sisällysluettelosta): Eivät yöt ole lämpimiä, Peiton nimi, Sinä et koskaan, Lasken välillä tämän muistikirjan (Anna päivän olla kaikki, 1968), Vanhempani (Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille, 1972), Istuu pöydässä jossa istuin ennen, Ne jotka kulkevat unohtuneina (Tuulen viime vuosi, 1974), Pihamuurit uppoavat (Kohtaamispaikka vuosi, 1977), Niin kauan kuin ajattelin että, Kun sinä kannoit sitä mattoa, Lapsi vastapäisessä pöydässä (Kuutamourakka, 1981), Ajomatkalla, Me painumme, tietä, Yöllä kun kuulen hengitykseni, Ensin minä luulin, Olenko minä riisunut, Mikä kannattaa, Me kasvamme, Siinä...
Missä V.A. Koskenniemen runossa on kuvaus suon reunassa makoilevasta ihmisestä, joka ihailee suopursuja ja sudenkorennon lentoa sekä kotkan lentelyä… 455 Onnistuin Koskenniemeltä löytämään vain yhden runon, jossa mainitaan suopursut, Elegioja-kokoelman 'Kesäyössä', mutta siitä puuttuvat sekä sudenkorennot että kotkat. Korentoja ei Koskenniemen lyriikassa tullut vastaani muutenkaan. Tutkailin jonkin verran myös muiden kotimaisten runoilijoiden suoaiheisia tekstejä, mutta yksikään haaviini tarttunut ei valitettavasti täyttänyt kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja. Taas kerran on heitettävä pallo lukijoillemme: jospa joku tunnistaisi etsityn runon.
Onko lordi Byronin runoa "She walks in Beauty" suomennettu ja jos on, niin millä nimellä? 485 She walks in beauty on yksi niistä yhdeksästä Byronin Hebrew melodies -kokoelman kolmestakymmenestä runosta, jotka Valter Juva on tulkinnut suomeksi valikoimassa Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (WSOY, 1916). Siinä sen nimenä on Hän ihanana hiipii luo.
Sirkka Seljan runossa Nuori varsa, säkeessä "Minä tömistän maata, ja humu/kumu kuuluu kaukaisiin kylihin asti", kumpi on oikea sana, 'humu' vai 'kumu',? 320 Kylläpä se 'humu' on sekä Seljan esikoiskokoelmassa Vielä minä elän (1942) että niissä hänen valittujen runojen kokoelmissaan, joihin Nuori varsa sisältyy (Runot, 1970; Aurinko tallella, 1988; Riikinkukon lapsi, 2010).
Mistä teoksesta löydän suomennettuna Seamus Heaneyn The Underground -runon? Tiedän että se on suomennettu koska luin sen vuonna 2006 mutta en enää muista mistä. 184 The undergroundin (Maanalainen) voi löytää Jyrki Vainosen kokoamasta ja suomentamasta Heaney-valikoimasta Ukkosvaloa (WSOY, 1997) tai Vainosen kääntämät kaksi Heaney-valikoimaa (Ojanpiennarten kuningas ja Ukkosvaloa) sekä joukon aiemmin suomentamattomia runoja sisältävästä kokoelmasta Soran ääniä (WSOY, 2007).
Onko Jose Marti kirjoittanut runoa Santiaco de Cubasta? Jos, niin löytyykö siitä rinnakkain englantilainen käännös? 286 Jose Martin koottu tuotanto löytyy julkaistuna, myös verkossa, http://www.josemarti.cu/obras-edicion-critica/. Runoutta voi tutkia siellä, http://www.josemarti.cu/obras-escogidas/?cPublicacion=poesia&cPublicaci…. Selailin runoja, mutta en tunnistanut niistä sellaista, joka kuvaisi Santiago de Cubaa, mutta ehkä tarkempi tutkiminen voi tuoda muita tuloksia. Käännöksinä löysin runoja myös, mutta niistäkään en löytänyt, https://www.best-poems.net/jos-mart/poems.html ja https://allpoetry.com/Jose-Marti. Suomessa Jose Martin tuotantoa löytyy erityisesti yliopistokirjastoista yllä mainittuja koottujen teosten osia,https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…, ja runot Ismaelillo ; Versos...
Mitä tämä tarkoittaa suomeksi käännettynä? "Iucundum, mea uita, mihi proponis amorem hunc nostrum inter nos perpetuumque fore" 872 Kyseinen säepari on roomalaisen runoilijan Catulluksen (n. 87/84 – n. 54 eKr.) runosta 109. Runo käsittelee Catulluksen ja Lesbian häilyväistä rakkaussuhdetta. Runossa Catullus epäilee Lesbian mahtipontisten lupausten todenperäisyyttä. Lesbia ei ollut Catulluksen mielitietyn oikea nimi, vaan todennäköisesti nimi viittaa Clodiaan, kansantribuuni Publius Clodius Pulcherin siskoon. Lesbia-nimi on viittaus yhteen Catulluksen suureen kirjalliseen esikuvaan, nimittäin Sapfoon, joka oli kotoisin Lesbos-saarelta. Alkukielellä säepari kuuluu siis seuraavasti: Iūcundum, mea vīta, mihī prōpōnis amōrem hunc nostrum inter nōs perpetuumque fore. Tekstissä on muutama hieman hankalasti kääntyvä kohta. Proponis voi tarkoittaa tässä niin ”lupaat...