laulut

Tilaa aihepiirin laulut RSS-syöte
1248 osumaa haulle. Näytetään tulokset 801–820.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikähän laulu tämä voisi olla, kuuntelin sitä noin 1960-1970 luvuilla ja siihen liittyy ainakin seuraavanlaiset säkeet : Niinkuin linnun hennon rikkoutuneen… 1837 Laulu on nimeltään "Sua hyväilen", ja sen on levyttänyt Seppo Hanski. Laulun on säveltänyt Roberto Livraghi ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion. Laulun alkuperäinen nimi on Quando cade un fiore, joissakin lähteissä myös Quando cadu un fiore. Laulu alkaa: "Niin kuin linnun hennon rikkoutuneen lennon". Laulun esitys löytyy "20 suosikkia" -sarjan cd-levyltä Hanski, Seppo: Dona, dona (Fazer Records, 1996) ja myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=Pi5zbjJdOwE). Suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta : 72: 2 - 1967. Nuottia en onnistunut löytämään.
Missä ja milloin Oskar Merikanto sävelsi Miss soutain tuulessa-laulun.Karkkilassa,entHögfors,UlPyhäjärvi,kerrotaan perimätietona,että O.M. sävelsi ko kappaleen… 1306 Olen aikoinaan kerännyt tietoa Oskar Merikannon sävellyksistä teosluetteloa, mutta tähän hyvin uskottavalta kuulostavaan perimätietoon tämän laulun säveltämisestä hääjuhliin (tai peräti juhlien aikana) en ole aiemmin törmännyt. Pidän sitä kyllä varsin uskottavana, sillä Liisa Merikannolta on säilynyt painetun nuotin kappale, jossa on maininta "Högfors 1916". Merikanto on myös tehnyt kustannussopimuksen poikkeuksellisesti jo toukokuussa 1916, kun hän normaalisti sävelsi kesäisin mökillä ja kiikutti syksyn alkaessa valmiit laulut kustantajalle. Högforsin Tehdas Oy toimi Karkkilassa 1894-1940. Vuosina 1916-1918 ruukinpatruunana ja naimisiin menneen tyttären mahdollisena isänä toimi Hjalmar Linder (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Linder...
Kun olin 90-luvulla ala-asteikäinen tyttö, tuolloin vielä leikittiin paljon suosittuja "läpsytysleikkejä", joissa siis taputettiin kaverin kanssa käsiä yhteen… 4511 Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi. Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin...
Koulun laulukirja Musiikin aika 3-4 (1989, copyright 1987) kertoo sivulla 108, että Heikki Sarmannon säveltämän Kesä-runon (Hyttysen hyrinä, ukkosen jyrinä,… 2573 Näyttää siltä, että netti on tällä kertaa oikeassa ja että "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on väärä tieto Kesä-laulun ensimmäisen säkeistön tekijästä, sillä sama teksti on julkaistu monissa kirjoissa Kaija Pakkasen nimissä (esim. Pakkanen, Kaija: Huilu hilpeä, Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja, Neulaspolku : meidän lasten runot). Myös Rauni Muikun ja Ritva Ruhasen kirjassa ABC-kirja: Kevät (Otava, 1990, s. 96) tämä runo on, mutta siinä ei mainita runon tekijää. Lisäksi "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on yksi kohta eri tavalla kuin Kaija Pakkasen runon muissa versioissa: nuotissa lukee "purosen juoksu", mutta Kaija Pakkasen kirjoissa "purojen juoksu".
Veteraanien tukikonsertissa Ahti Jokinen esitti kaksi sotaan liittyvää, minulle hyvin tärkeltä tuntuvaa runoa. Ensimmäinen alkoi muistaakseni näin: kaikki… 991 Ahti Jokinen kertoi, että "kaikki arvet" -runo tunnetaan Kari Tapion esittämänä kappaleena Taistelija. Sen on kirjoittanut Timo Mäenpää ja säveltänyt Jori Sivonen. Runo tai laulu alkaa: "Hän on ollut siellä jossain". Laulu löytyy nuotista Tapio, Kari: Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001, s. 56-66). Toinen runo, jossa äiti puuttuu, on Yrjö Jylhän Kirkastus. Se löytyy esim. hänen runokokoelmastaan Kiirastuli ja monista muista runokokoelmista.
Etsin 88 vuotiaan äitini puolesta hänen kaipaamaansa runoa. Jos teidän kauttanne ei voi saada asiaani apua niin tiedättekö mistä voisin etsiä. Runon tekijästä… 1476 Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.
Inarin järvi sanat saameksi 4161 Kun kysymyksessä mainitaan "sanat", rohkenen tässä olettaa, että kysytään Evert Suonion laulun INARINJÄRVI saamenkielisiä sanoja. Sellaiset löytyvät - jos ei ole kiire - Eero Maggan nuottikokoelmasta "Beaivvaseana" (1996), joka löytyy Espoon kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt vastattaessa lainassa. Kokoelmassa laulun nimenä on "Anárjávri". YouTubesta löytyy Maggan saameksi laulama versio osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=QL2RKflBS0g. Itse sanoja en onnistunut netistä löytämään, joten tuota Maggan nuottikokoelmaa kannatta harkita. Sen voi saada Rovaniemielle kaukolainana. Heikki Poroila HelMet-kirjasto
En liene ainut joka on miettinyt miksi "ensin pelastettiin suutari Andersson" ja sen jälkeen jokunen muukin yksilö joiden ammateissa on esiintynyt pientä… 12535 Laulun nimi on Pikkurumpu, mutta sanojen alkuperästä ja merkityksestä ei ole muuta tietoa kuin, että hengellisestä laulusta on kysymys ja se on alunperin amerikkalainen. Useat tahot ovat tehneet laulun sanoista omia versioitaan, eikä alkuperäisestä suomentajasta löydy tietoja. Fyysikkokillan sivulla on samat sanat kuin Velipuolikuun esityksessä: http://www.fyysikkokilta.fi/fiisut/pikkurumpu.html Laulun historiata on kerrottu teekkarien lehdessä http://arkisto.lehti.tek.fi/content/pikkurumpu : "Pelastusarmeijan tapa musisoida on iät ja ajat ollut suosittu parodiakohde. Armeijan sotilasesikunta ei taida olla kovin mielissään tavasta, jolla teekkarit ovat ottaneet asiakseen ”pelastaa” toistensa sieluja. Armeijan käyttämän, amerikkalaisen...
Haluaisin lisätietoa tästä laulusta "Niin Ameriikas" noilla hakusanoilla ei juuri löydy mitään tietoa kenen sanoittama , milloin ja missä jne... 927 ”Niin Ameriikas” tai ”Niin Amerikassa” tai ”Niin Ameriikassa” on J. Alfred Tannerin (1884-1927) kupletti, jonka hän esitti ensimmäisen kerran vuonna 1926. Se ilmestyi painettuna vuonna 1928. Hän ei itse levyttänyt tätä laulua. Tanner oli aiemmin tehnyt kaksi matkaa Yhdysvaltoihin. Nämä tiedot ovat peräisin Mikko-Olavi Seppälän kirjasta Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner (WSOY, 2009, s. 348-351, 397). Viola-tietokannassa (https://finna.fi) eli Suomen kansallisdiskografiassa sekä laulun säveltäjäksi että sanoittajaksi on merkitty J. Alfred Tanner. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan sanoitus on Tannerin, mutta laulun sävelmä on ilmeisesti kansansävelmä tai jokin muu sävelmä, jota Tanner on muokannut....
Löytyykö netistä nuotit Suvi Teräsniskan biisiin Hei mummo! 1494 Kappaleeseen ei taida olla netissä nuotteja ainakaan laillisesti – emmekä luonnollisestikaan tarjoaisi linkkejä laittomasti julkaistuun sisältöön. Sen sijaan nuotit löytyvät useista laulukirjoista, esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 22.
Onko Beethovenin sävellykseen Oodi ilolle Ode to joy enää kenelläkään tekijänoikeuksia, Beethovenhan on itse ollut kuolleena jo kauan? Entä sitten em… 5790 Sävellyksen tekijänoikeudet eivät enää ole voimassa, kun säveltäjän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sen sijaan suomenkielisten sanoitusten osalta tekijänoikeudet ovat voimassa. Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Oodi_ilolle) on nähtävästi Kirsi Kunnaksen suomenkielinen sanoitus. Suuren toivelaulukirjan osassa 4 on Kerttu Juvan tekemä kahden säkseistön suomennos, joka alkaa sanoin Ilo, lahja Jumalalta, tytär autuaitten maan. Nuottikirjassa 113 kitaralaulua on erilaiset sanat, jotka alkavat Riemu sulo taivahasta, tytär, oi, Elysion. Laulusta on siinä kirjasssa suomeksi ja saksaksi kaksi säkeistöä, mutta suomentajan nimeä ei ole mainittu. Se saattaisi olla Wikipedian sivulla mainittu Toivo Lyy. Kaikkien säkeistöjen suomennosta...
Etsin nuotteja sellaiselle laululle. Veteraanin iltahuuto 4769 Lauluun löytyvät nuotit useassa laulukirjassa. Useimmissa Kouvolan kirjastoissa ovat paikalla teokset Sininen laulukirja ja Suuri toivelaulukirja 8, joista kappale löytyy. Lainaamisen ohella on mahdollista kopioida nuotit omaan käyttöön. Kopiokoneita löytyy lähes jokaisesta Kouvolan kirjastosta. Uuden kirjastokortin saatte odottaessanne. Sen saamiseen vaaditaan henkilöllisyyden todistaminen.
Onko kirjastossa nuottia lauluun SUOMI ON HYVÄ MAA. Säveltänyt ja sanoittanut Urpo Jokinen. Kiitos. 677 Urpo Jokisen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomi on hyvä maa" sisältyy nuottiin Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Nuotinnos on mieskuorolle.
Mielessäni pyörii kiusallisesti nuoruusaikani yksinlaulu, jonka kaikkia sanoja en muista. En ole onnistunut löytämään tuota laullua mistään, koska en… 890 Kyseessä on todennäköisesti Ilmari Hannikaisen yksinlaulu Satu op. 15 nro 2 L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla "Pienon, vienon prinsessalapsen". Viola-tietokannan mukaan se on julkaistu vain nuottina, ei äänitteenä ollenkaan. Se on silti voinut soida joskus radiossa. Nuotin saa tarvittaessa mm. Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Ette sattumalta tiedä että kuka esittää laulun Täällä Pohjantähden alla Ylen TV-sarjassa Syke. Kysyin tätä Yleltä facebookin kautta ja sieltä tuli vastaus,… 1650 Ylellä tällä hetkellä esitettävän televisiosarjan Syke on tuottanut Yellow Film & TV. Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että sarjan kuudennessa osassa kuultavan laulun "Täällä Pohjantähden alla" sarjan kuudennessa osassa laulaa Vaula Korhonen. Lähde: Yellow Film & TV www.yellowfilm.fi
Ostin 80 luvun lopulla levykasetin jossa oli naisen laulamana iskelmä jossa oli lause "sattumalta kohdattiin,sitten muutuit tärkeäksi" mikä mahtoi olla laulu 607 Valitettavasti laulua ei tunnistettu. Kysyin laulua myös kirjastolaisten sähköpostilistalla, mutta vastausta ei sitäkään kautta tullut.
Moikka.. Joskus 70 luvulla oli isälläni joku Tapio Rautavaaran kasetti josta muistan yhden kappaleen osa laulusta meni näin.. "rasputiini rasputiini rahvas… 1018 Laulu on ilmeisesti J. Alfred Tannerin säveltämä ja sanoittama Rasputiini. Se alkaa: "Rasputiini rattoisa rahvaan mies, pyhimysten pylväs ja leikin lies." Jokainen kahdeksan säkeistöä päättyy riimeihin "lystikseen...yksikseen". Laulu löytyy nuoteista Tanner, J. Alfred: Kuolemattomat kupletit (melodia, sanat) ja Kuplettimestarit ja mestarikupletit (melodia, sanat, sointumerkit). En löytänyt laulua Tapio Rautavaaran esittämänä, mutta yksi levytys kuitenkin löytyy cd-levyltä Folkswagen: Kyläkaupan rappusilla (Pilfink Records, 2008).
Mistä löytyisi Kristallivirta-laulun nuotit? 4106 Laulu löytyy useammasta nuottikirjasta: Elämäni lauluja, Hartaita toivelauluja, Parhaat hengelliset laulut, Suuri toivelaulukirja: hengellisiä lauluja, Suuri toivelaulukirja 1, Toivon veisukirja, Viisikielinen sekä Ystävän laulu ja muita suosikkeja. Saatavuuden voi tarkistaa Satakirjastot-verkkosivuilta https://www.satakirjastot.fi/web/arena/welcome
En muista laulun nimeä muistan pienen pätkän sanoista. Menee jotenkin näin. Sä tahdoit yhden illan vain, sitten muutit maailmain. Kiitos vastauksista 1135 Ihan tuollaista värssyä en löytänyt, mutta voisikohan kyseessä olla joko Edu Kettusen laulu "Yhden illan juttu", jota Bablo on esittänyt tai Matti Ruohosen laulu "Enemmän kuin yhden illan juttu" (sanat Veli-Pekka Lehto), jota Matti & Teppo on esittänyt? Yhden löytämäni videoklipin perusteella tämä Matin ja Tepon laulun sanat eivät kyllä aivan muistikuvasi kanssa sovi yhteen. Kettusen laulun sanoja en löytänyt mistään. Mutta toivotaan, että hakuammuntani onnistui tai joku tämän vastauksen lukeva tietää paremmin. Heikki Poroila Tikkurilan kirjasto
Kyselisin kappaleesta päivänsäde ja menninkäinen. Eli kappaleen alussa lauletaan "hämärä jo maille hiipi", näin ainakin Tapio Rautavaara laulaa. Mutta… 6991 Näyttää siltä, että Reino Helismaan säveltämästä ja sanoittamasta laulusta ”Päivänsäde ja menninkäinen” on olemassa useita sanoituksiltaan vähän erilaisia versioita, vaikka laulun perusajatus on kaikissa versioissa sama. Tapio Rautavaara on levyttänyt laulun kaksi kertaa (1949 ja 1965), ja myös nämä versiot eroavat vähän toisistaan. Reino Helismaa kirjoitti ”Päivänsäde ja menninkäinen” –laulun tyttärelleen Yrjö Kokon ”Pessi ja Illusia” –kirjan innoittamana (Pennanen, s. 104). Sen esitti Tuire Orri radio-ohjelmassa ”Heilutellen Helmikuuta” 9.2.1949 (Pennanen, s. 201, 460). Tapio Rautavaara levytti sen ensimmäisen kerran 3.3.1949 (Pennanen, s. 330). Tässä levytyksessä häntä säesti Ingmar Englund kitaralla. Samana vuonna ilmestyi myös...