| Riennämme rinnoin sykkivin rinnoin laulun sanat ja myös ruotsiksi onnittelulauluna |
600 |
|
|
|
Laulu "Riennämme" tai "Riennämme innoin" sisältyy esimerkiksi "Matin ja Maijan laulukirjaan" (Kokonuotti, 1990), mutta sanoitus löytyy myös "Suomen Urheilulehden" numerosta 15 vuodelta 1909. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston Digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Sanojen kirjoittajasta ei ole tietoa.
Samalla melodialla lauletaan monia muitakin lauluja, esimerkiksi ruotsalaista onnittelulaulua "Ja, må han leva" tai "Ja, må hon leva". "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 23, sen sanoitus on tällainen:
"Ja, må han leva, ja, må han leva, ja, må han leva uti hundrade år! Ja visst ska han leva, ja visst ska han leva, ja visst ska han leva uti hundrade år."
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi... |
| Löytyykö Kari Tapoin, kuin taivaisiin nuotteja |
2347 |
|
|
|
"Kuin taivaisiin" -kappale, jonka Kari Tapio (eli Kari Jalkanen) on levyttänyt ja johon hän on tehnyt suomenkieliset sanat, sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Laulu alkaa: "Kun maahan oon nyt lyöty". Laulun alkuperäinen nimi on "You raise me up". Sen säveltäjäksi on merkitty Rolf Løvland. |
| On joulukuu ja pakkastuuli lunta tuiskuttaa. Ja jälleen jäiset kukat tuvan ikkunakin saa. On pihamaalla pimeää Ei tahtiäkään näy.. Joululaulu, ja sanoja… |
302 |
|
|
|
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Ehkä joku lukijoista tunnistaa laulun. |
| Mistä löytyisi nuotti, levy tai sanat, sävelmään Laulu synnyinmaalle säv.I Dunajevski ja san. Lebedev-Kumatsh. |
257 |
|
|
|
Hei! Kysymäsi kappale: Dunajevski: Laulu synnyinmaasta ; Pesnja o Rodine on kaukolainattavissa nuottina mm. Varastokirjastosta.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme tilauksen. Hinta kaukolainalle on 5 euroa. |
| Missä laulussa lauletaan kolmannesta kadonneesta kauppalistasta ja siitä että joulukinkku jäi viime tinkaan? |
428 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Siitä tuntee joulun". Se alkaa: "Mistä tuntee joulun?" Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Tuomisaari. Brita Koivunen levytti laulun vuonna 1964. Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12.
|
| Eräs kurssin ohjaaja lauloi kursssillemme laulun Jään, hankien maa. Sanat olivat kauniit, pohjoiseen viittaavat. Ohjaaja kertoii kuulleensa laulun poikakuoron… |
746 |
|
|
|
Jouko Tekoniemen säveltämä ja Arvo Ylitalon sanoittama "Laulu Lapin maalle" (tai "Laulu Lapinmaalle") alkaa: "Jään, hankien maa". Laulu sisältyy nuottiin "Lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, 1985) ja sen uudistettuun painokseen "Uusi lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, Lapin maakuntaliitto, 1991). Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro ja Lapsikuoro Ilo.
Myös Veikko Juntunen on säveltänyt ja sanoittanut samannimisen laulun, mutta tämä "Laulu Lapinmaalle" alkaa: "Hiljaisuus on yllä kauniin maan".
Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro: Laulu Lapinmaalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=t4SgQaHdTOk
Lapsikuoro Ilo: Laulu Lapin maalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/... |
| Lauloimme koulussa laulua, jonka muistan aina täysikuulla: "Kuule kuu, jos tuskaa lientää tahdot rinnan polttavan, anna sätees hellän rientää uneen neidon… |
739 |
|
|
|
"Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan.
Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia).
Reino Järvisen... |
| En löydä mistään koko sanoitusta lauluun joka alkaa "Päivä on päättynyt, yö kohta alkaa" ...ja jatkuu "Eteesi tuon minä menneen päivän, pyydän uutta sua… |
605 |
|
|
|
Laulu "Päivä on päättynyt" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Viisikielinen" (Perussanoma, 2. painos 2014, 8. painos 2017), "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), "Nuoren seurakunnan veisukirja" (esim. 9. laitos 2010) ja "Laulutuuli" (Lasten keskus, 2. painos 2003, 4. painos 2008). Kaikissa nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, sama kuin laululla "Aamulla varhain". "Päivä on päättynyt" -sanoituksen on tehnyt Katri Kosonen. |
| Väinö Hannikainen on säveltänyt Äidille-nimisen laulun. Sanojen kirjoittajaksi on merkitty vain Kurki Suonio, tuossa muodossa, kahtena eri sanana. Voisiko… |
650 |
|
|
|
Sanat Ilmari Hannikaisen lauluun Äidille on kirjoittanut Ensio Kurki-Suonio (1896 - 1993).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4329909
Ensio Kurki-Suonio oli lääkäri ja runoilija, joka perusti Hämeenlinnan synnytyssairaalan Höyhensaaren ja työskenteli vuosikymmenet sen lääkärinä.
https://www.hamewiki.fi/wiki/Ensio_Kurki-Suonio |
| Miten saisin sanat Toivo Honkasen "Seitsenkymppisen humppaan". Antaisin ystävälleni syntymäpäivälahjaksi? |
1188 |
|
|
|
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kun saavutin mä ikärajan seitsenkymppisen". Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta. |
| Terveisiä. Minua on jo pitkään vaivannut eräs laulu, jonka muistan nuoruudessani esitetyn radiossa. Sanat ovat kirjaimellisesti syöpyneet mieleeni. Tämän… |
335 |
|
|
|
En onnistunut löytämään etsimäänne laulua. Lauluja on mahdollista etsiä laulun nimellä, mutta toisinaan myös alkusanoilla. Näillä sanoilla en kuitenkaan löytänyt mitään.
Musiikkiarkiston ja Suomen Äänitearkisto ry:n ylläpitämästä Fenno-levytietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) on mahdollista etsiä suomalaisia äänitteitä vuosilta 1901-1999 myös äänitysvuoden mukaan (vuosihaku äänitysvuoden mukaan). Ehkä siitä voisi olla apua laulun nimen selvittämisessä.
Toivottavasti joku lukija tunnistaa laulun!
|
| Joululaulun nuotti ja sanat: Joulupukki vanha ukki Korvatunturilta |
998 |
|
|
|
Tällaista joululaulua en löytänyt, mutta "Joulupukki, kelpo ukki" alkaa: "Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla". Voisiko se olla etsimäsi laulu? Sen on säveltänyt Martti Hela ja sanoittanut Matilda Sirkkola. Se sisältyy esimerkiksi nuottiin "Anni Tannin joululaulut : perinteisiä joululauluja pianosäestyksin" (Bells, 2008) ja nuottiin "Koska meillä on joulu : kauneimmat joululaulut" (Fazer, useita painoksia).
|
| Etsin runokirjaa, jossa on runo "Tuutilulla tuu", selvitään runon kirjoittajaa. Teksti on mahdollisesti sama kuin mikä löytyy finnan tietokannasta lauluna… |
292 |
|
|
|
Runon, joka alkaa ”Tuutilulla tuu! Taivas tummentuu” on kirjoittanut Ester Ahokainen (1907-1989). Runo sisältyy kirjaan Ahokainen, Ester: ”Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille” (Tammi, 1985). Runo on kirjassa nimellä ”Tuutulaulu hämärtyvänä iltana”.
Runon on säveltänyt Lars Johan Gustav Stråhle. Laulu sisältyy nuottiin ”Laulaen iloa : 3-äänisiä lauluja” (Westerlund, 1. painos 1945). Laulun nimi on ”Kehtolaulu”. Nuotissa sanoittajan nimi on tosin kirjoitettu väärin: ”Ester Aholainen”. Runo on siis julkaistu viimeistään vuonna 1945. Ester Ahokaisen tuotannosta löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: ”Kotimaisia lastenlyyrikoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2003, s. 25-34). |
| Onko teillä tietoa lastenlaulusta, jossa on pätkä: "päivässä on monta yötä, uni on kissan työtä"? Mistä löytyisi sen sanat ja/tai sävel? |
320 |
|
|
|
Laulu on Mikko Perkoilan säveltämä ja sanoittama "Kissan kehto" eli "Roima-kissan kehtolaulu". Se alkaa: "Viiksikarva värähtää kissa näkee unta". Laulu sisältyy nuottiin Perkoila, Mikko: "Hyönteiselämää kennelissä" (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2003). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun esitys ja sanat löytyvät myös netistä (hae hakukoneella esimerkiksi laulun nimellä ja sanoitusta laulun alkusanoilla). Netistä löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä. |
| Kukahan on laulanut suomeksi laulun Magic Night, laulajana Engelbert Humberdinck? Kiitos paljon! |
357 |
|
|
|
Tästä kappaleesta en löydä suomenkielistä levytystä. Etsin Yleisradion Fono-tietokannasta, Finna-hakupalvelusta, Kansalliskirjaston hakupalvelusta ja Fenno-levytietokannasta. Discogs-tietokannassa sen tekijöiksi on nimetty Engelbert Humperdinck, Laszlo Bencker ja Leslie Mandoki. Oletko kuitenkin kuullut tätä esitettävän suomeksi?
Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Discogs-tietokanta: https://www.discogs.com/ |
| Haluaisin saada tietoja laulusta, joka kertoo mittarimadosta. Käsitykseni mukaan se hyvin vanha laulu. Olen sen kuullut radiosta oletettavasti 90-luvulla. Se… |
627 |
|
|
|
Tarkoitatko kenties "Mittarimato"-nimistä laulua, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Enrico Canto (eli Erkki Kanto)? Hän myös esittää kappaleen. Laulu alkaa: "Mä olen mittarimato kierrän maailmaa". Laulusta ei ole kaupallista levytystä, mutta Yleisradiolla on siitä äänite, joka on tehty vuonna 1986. Laulu on kuunneltavissa ainakin tällä hetkellä Areenassa Pikku Kakkosen radiossa ohjelmassa "Mainiot madot" (ohjelman lopussa kohdassa 11:14-14:19).
Muitakin lauluja, joiden nimessä on sana mittarimato, on olemassa. Voit etsiä niitä Yleisradion Fono-tietokannasta. Sieltä voit etsiä kappaleita myös aiheen mukaan. Aiheeksi voit laittaa esimerkiksi sanan mato.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Mainiot madot -... |
| Kuinka jatkuu vanha joululaulu: Lähti kerran pikku-Heikki aattoaamuna kirves, kelkka mukanansa kuusta noutamaan saapui metsään suureen, jossa hongat, kuuset… |
516 |
|
|
|
Laulun nimi on "Heikin joulukuusi". Laulun sanat, jotka on kirjoittanut Aune Maunola, löytyvät "Alakansakoulu"-lehden vuoden 1934 numerosta 25 sivulta 231. Lehden mukaan laulua lauletaan "Maijan ja Kallen piirilaulun" sävelmällä, joka sisältyy Fanny Stenrothin kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille" (Otava, 1. painos 1921) ja saman tekijän kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille : valikoima entisiä ja uusia" (Otava, 1930). Näissä kirjoissa melodianuotinnos on nimellä "Pieni joululeikki" ja sen alanimekkeenä on tuo "Maijan ja Kallen piirilaulu". Melodia on kuitenkin tuttu "Ukko Nooa" -melodia.
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Alakansakoulu, 15.11.1934. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.... |
| Kuulin auton radiosta 90 luvun alussa (muistini mukaan) naislaulajan laulun, jossa sanat menivät jotenkin niin, että mä ylhäällä ilmassa liitelen ja katselen… |
447 |
|
|
|
Kappale voisi olla Hectorin laulu Nostalgia, osa 1. Se on hänen Nostalgia-nimiseltä albumiltaan, joka on julkaistu vuonna 1972. Laulun sanat alkavat näin: "Mä ajassa oudosti liidän Tää untako on vaiko ei?"
Kappale löytyy myös Mari Rantasilan levyltä Kummalliset unet : Hectorin lauluja, joka on tosin julkaistu vasta vuonna 2008.
https://www.youtube.com/watch?v=6f9xDIBO65U |
| Mikä kappale lienee anopillani (86v) etsinnässä kun muistelee nuoruudestaan (?) "nyt uusi viehkeä neitonen on tullut kaupunkihin.... mut niitä neito koskaan… |
273 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Tuo uusi riehakas neitonen", ja sen on levyttänyt Olavi Virta yhdessä Kipparikvartetin kanssa vuonna 1955. Sen alkuperäinen nimi on "The naughty lady of shady lane". Fono-tietokannan mukaan sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet yhdessä Sid Tepper ja Roy C. Bennett. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Nyt uusi riehakas neitonen on saapunut kaupunkiin". Miekkoset, joiden päät neito sekoittaa, tarjoavat hänelle virvoitusjuomaa, mutta sitä "neito koskaan ei juo". Laulun lopussa neidosta paljastuu jymyuutinen.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Olavi Virta ja Kipparikvartetti: Tuo uusi riehakas neitonen YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=3FSSel4HfuQ... |
| Mistä löytyisivät sanat sota-ajan lauluun, joka alkaa: Me tulimme Kannakselle ja eessä oli Karjalan maa. |
898 |
|
|
|
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY |
Kysy kirjastonhoitajalta