| Vaahterasuku ACER: suomalaiset lausuvat AAKER, norjalaiset AASER. Miten C lausutaan tässä rapauksessa latinalaisittain oikein? |
493 |
|
|
|
Latinaa on lausuttu eri aikoina ja eri paikoissa hieman eri tavoin. Ei voida sanoa, mikä näistä tavoista olisi se oikea tapa lausua latinaa. Klassisessa latinassa c-kirjain lausuttiin aina k:na. Myöhemmässä latinassa c-kirjain taas voitiin lausua i-, e- ja y-kirjaimien sekä ae- ja oe-diftongien edellä hieman s-kirjaimen tapaan.
Nykyisin eri maissa on omia ääntämissääntöjään. Näin ollen esimerkiksi ranskalainen latinan harrastaja saattaa ääntää latinaa eri tavalla kuin suomalainen, englantilainen tai norjalainen. Suomessa latinan c-kirjain opetetaan lausumaan klassisen latinan tapaan k:na.
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik. |
| PAR tarkoittaa golfissa ihannetulosta mutta mikä on sanan etymologia, onko se lyhenne jostakin? |
1982 |
|
|
|
Oxford English Dictionaryn mukaan kyseinen termi tulee latinan "par"-sanasta, joka tarkoittaa esimerkiksi "samanlaista" tai "yhtäsuurta". Golfissa termiä on käytetty 1800-luvun loppupuolelta alkaen. |
| Mitä tarkoittaa "Nil Carborundum"? Se oli eräässä yhteydessä suomennettu "Coita cestää". |
1143 |
|
|
|
Nil carborundum on yksi muoto populaarikulttuurissa usein vastaan tulevasta ilmaisusta Illegitimi non carborundum tai Nil illegitimi carborundum. Esimerkiksi Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjassa sama fraasi nähtiin muodossa Nolite te Bastardes Carborundorum. Tämä feikkilatinankielinen lentävä lause on kääntynyt usein englanniksi muotoon Don't let the bastards grind you down, eli suomeksi lause kuuluisi esimerkiksi näin: Älä anna paskiaisten lannistaa sinua.
Sana nil tarkoittaa ei mitään, ja esimerkiksi ilmaisu nil desperadum kääntyisi muotoon never despair tai nothing to be desperate about - eli ei mitään, miksi olla epätoivoinen. Carborundum sen sijaan ei ole oikeaa latinaa vaan piikarbidin englanninkielinen tuotenimi, joka on... |
| Mikä on sanan huora etymologia? |
2718 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan (WSOY 2004, 222) huora-sana on germaaninen laina, joka on samaa juurta kuin latinan adjektiivi cārus ('rakas', 'kallis', 'haluttu'). Tutkijat eivät ole onnistuneet määrittämään tarkasti lainan ikää. Suomen kirjakielessä huora-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen. |
| Mitä tämä tarkoittaa suomeksi käännettynä? "Iucundum, mea uita, mihi proponis amorem hunc nostrum inter nos perpetuumque fore" |
872 |
|
|
|
Kyseinen säepari on roomalaisen runoilijan Catulluksen (n. 87/84 – n. 54 eKr.) runosta 109. Runo käsittelee Catulluksen ja Lesbian häilyväistä rakkaussuhdetta. Runossa Catullus epäilee Lesbian mahtipontisten lupausten todenperäisyyttä.
Lesbia ei ollut Catulluksen mielitietyn oikea nimi, vaan todennäköisesti nimi viittaa Clodiaan, kansantribuuni Publius Clodius Pulcherin siskoon. Lesbia-nimi on viittaus yhteen Catulluksen suureen kirjalliseen esikuvaan, nimittäin Sapfoon, joka oli kotoisin Lesbos-saarelta.
Alkukielellä säepari kuuluu siis seuraavasti:
Iūcundum, mea vīta, mihī prōpōnis amōrem
hunc nostrum inter nōs perpetuumque fore.
Tekstissä on muutama hieman hankalasti kääntyvä kohta.
Proponis voi tarkoittaa tässä niin ”lupaat... |
| Kysyisin sanajärjestyksestä tutussa latinankielisessä fraasissa "Amor vincit omnia",voiko sanajärjestystä käyttää niin,että verbi on lauseen lopussa "Amor … |
5166 |
|
|
|
Latinan sanajärjestys on melko vapaa, muttei kuitenkaan mielivaltainen. Myös latinassa on erityisesti hyvässä asiaproosassa tietynlaisia konventioita sanajärjestyksen suhteen. Kirjoittaja voi kuitenkin painottaa tekstissään eri asioita sanajärjestystä vaihtelemalla. Lyhyt suomenkielinen johdatus aiheeseen löytyy Tuomo Pekkasen Ars grammatica -teoksesta (Gaudeamus).
Runoudessa taas sanajärjestys on usein proosaa vapaampaa, mikä johtuu pitkälti runomitallisista syistä. Latinassa eri runomitat perustuvat pitkien ja lyhyjen tavujen vaihteluun. Esimerkiksi daktyylisen heksametrin kaava on seuraava: –⏕ | –⏕ | –⏕ | –⏕ | –⏑⏑ | –X. Kaavassa "–" tarkoittaa pitkää tavua, "⏑" lyhyttä tavua, "⏕" joko yhtä pitkää tai kahta lyhyttä tavua, "X"... |
| Mistä Ovidiuksen teoksesta on "take her by storm, she'll love it"? |
318 |
|
|
|
En löytänyt kyseistä virkettä Ovidiuksen tuotannosta. Erityisen tiheällä kammalla tutkin Ars amatoria -teosta, josta voi löytää vastaavanlaisia (vaikkakin usein merkitykseltään päinvastaisia) ohjeita.
Aivan varmasti en voi kuitenkaan sanoa, etteikö kyseessä voisi olla aito Ovidius-laina. Epäilen, että kyseessä on yksi niistä lukuisista internetiä kiertävistä lentävistä lauseista, jotka on joskus virheellisesti yhdistetty kuuluisaan kirjoittajaan. Voi toki myös olla, että kääntäjä ei ole oikein onnistunut välittämään Ovidiuksen latinan hienouksia. Englanninkielinen "take something by storm" -ilmaisu viittaa voimankäyttöön (Oxford English Dictionaryn mukaan "capture a place by a sudden and violent attack". On vaikea... |
| Miten lausutaan latinan kielessä sanan alussa oleva ct? Esimerkiksi ötökkäsuku Ctenolepisma. |
2138 |
|
|
|
Latinan kielessä kirjain c äännetään kuten k takavokaalien (a, o ja u) tai konsonaattien edellä. Etuvokaalit (e, i, y, ae, ao) tekevät poikkeuksen, ja c ääntyy kuten s. (Reijo Pitkäranta: Latina medicorum - latinaa lääkäreille. Gaudeamus, 1984.)
Tässä tapauksessa ötökkäsuku ääntyy siis "ktenolepisma".
Tosin on mainittava, että latinaa äännetään varsin monin tavoin. Suomessa käytetään yleensä klassillisen latinan ääntämystä, mutta myös muita suuntauksia on olemassa. |
| Mitä kieltä on "Cantores minores", mikä on tietysti poikakuoron nimi. Kuulostaa latinalta mutta ei liene ihan? |
943 |
|
|
|
Helsingin tuomiokirkon poikakuoron nimi Cantores Minores on latinaa ja käännetään usein "pikkukanttoreiksi". Latinan sana cantor tarkoittaa laulajaa, kanttoria ja minor tarkoittaa pienempää, nuorempaa. Kuoron nimessä sanat ovat siis monikossa.
https://www.cantoresminores.fi/index.html |
| "Kevyet mullat" (toivotaan, kun joku on menehtynyt) onko se kuinka uusi sanonta ja mistä tullut? Kenties jostain toisesta kielestä tms? |
5133 |
|
|
|
Euripideen Alkestis-näytelmässä (säkeet 463-464) kuoro toivoo (valittaessaan näytelmän päähenkilön kohtaloa), että κούφα σοι χθὼν ἐπάνωθε πέσοι. Suomennettuna ilmaisu olisi "olkoon maa päälläsi kevyt". Hautapiirtokirjoituksissa esiintyvä latinankielinen lause sit tibi terra levis ("olkoon sinulle maa kevyt") todennäköisesti pohjautuu juuri tuohon Euripideen Alkestis-näytelmän ilmaisuun.
Tässä vielä Leena Joen kirjoitus "Kepeät mullat" -ilmaisun taustoista: https://www.kielikello.fi/-/kepeat-mullat. |
| Isäni kantakortissa kohdassa XII on seuraava maininta: 14.3.1940 Nietjärvellä Vuln. selop. Tiedättekö, mitä tuo lyhenne tarkoittaa? Talvisotahan oli päättynyt… |
625 |
|
|
|
Lyhenteen pitäisi olla "vuln. sclop." Latinan sana vulnus tarkoittaa haavaa, sclopetum taas kiväärin tai haulikon kaltaista ampuma-asetta. Sclopetum-sanasta johdettu adjektiivi on sclopetarius, joten lyhenne olisi avattuna vuln(us) sclop(etarium). Kyseessä on siis ampumahaava. |
| Huuhkajan latinankielinen nimi on Bubo Bubo. Äännetäänkö se latinankielessä täysin foneettisesti lyhyen u:n kanssa vai "Buubo Buubo" ? |
1095 |
|
|
|
Adolf Strengin Latinalais-suomalaisen sanakirjan mukaan bubo-sanan molemmat vokaalit ovat pitkiä. Eli lausutaan "buuboo". |
| Grimbergin Kansojen historia -teoksen 13. osassa (3. uudistettu laitos) sivulla 312 kerrotaan, että "Lutherin nimen kirjaimista tulee näet sekä hepreassa että… |
366 |
|
|
|
Katolinen teologi Peter Bungus (k. 1603) todistaa teoksesssaan Numerum Mysteria (1599), että Martti Luther on antikristus.Hän käytti laskukaavassaan Martti Lutherin nimestä latinankielistä versiota Martin Lutera, jolloin hän sai tulokseksi 666. Hän antoi kirjaimille arvoja kreikkalaisten lukujen innoittamana. Tässä aan arvo on yksi ja aakkosten viimeisen kirjaimen Z:n arvo on 600. Näin MARTINLUTERA saa arvot 30+1+80+100+9+40+20+200+100+5+80+1=666. Peter Bunguksen teos on ladattavissa ilmaiseksi netistä jos latina sujuu. Numerum Mysteria |
| Olen nähnyt useinkin julkaisujen "spekseissä" maininnan "Henkilönimi,et al". Mitä tuo "et al" tarkoittaa? |
4164 |
|
|
|
"Et al." on latinankielinen lyhenne, joka tarkoittaa "ja muut" tai "ynnä muut". Sitä käytetään julkaisujen tiedoissa silloin, kun tekijöitä on enemmän kuin kaksi. Vastaava suomenkielinen merkintä on "ym."
"Et al." tulee latinan sanoista "et alii" (maskuliini), "et aliae" (feminiini) tai "et alia" (neutri).
Kielikellon lyhenneluettelo: https://www.kielikello.fi/-/lyhenneluettelo
Merriam-Webster: https://www.merriam-webster.com/dictionary/et%20al. |
| Millä tavoin sukunimi Calamnius lausutaan? |
370 |
|
|
|
Sukunimi "Calamnius" on latinaa matkiva suomalainen sukunimi, joka lausutaan "Kalamnius". Latinankielen c-kirjain lausutaan aina k-kirjaimena.
1500-luvulta peräisin olevan Calamnius-suvun kantaisä oli Kalajoen kirkkoherra, rovasti Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (1575–1647), alkuperäiseltä nimeltään Pieti Mikonpoika Mattila. "Calamnius" viittaa siis Kalajokeen, jota jotkut suvun myöhemmät edustajat ovatkin käyttäneet. Tunnetuin Calamnius eli Ilmari Kianto otti suomenkielisen sukunimensä suomussalmelaisen järven nimestä Kianta.
Heikki Poroila |
| Miten sanotaan latinaksi yhdessä ikuisesti? Saako siitä lauseen ei kukaan yhdessä ikuisesti lisäämällä Nemo alkuun? Haluaisin nimenomaan käyttää Nemo sanaa. |
2227 |
|
|
|
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!" |
| Latinan lause "ille faciet" mitä tarkoittaa sana ille. onko se objekti vai subjekti? Eikös ille tarkoita se-sanaa eli yksikön… |
1499 |
|
|
|
Ille, illa, illud on demonstratiivipronomini ja tarkoittaa tuo eli juuri tuo henkilö, myöskin ille saattaa saada merkityksen kuulu, tuo kuuluisa, tunnettu. Ille muoto on yksikön nominatiivi maskuliinimuoto, ja se on tässä lauseen subjekti. Latinassa objekti on akkusativiissa. Tällöin tuo (mieshenkilö) tulee tekemään on sanojen merkitys. Persoonapronomi hän, se on latinassa is, ea, id. Käännös on siis Juuri hän tulee sen tekemään / on sen tekevä tai myös vähemmän demostratiivisesti Hän tulee sen tekemään / on sen tekevä. (Myöhäisemmässä latinassa demonstratiivipronominit menettivät painokkuuttaan, josta kertoo muun muassa se, että ranskan kielen artikkeli le on alunperin pronominista... |
| Haluaisin tietää mikä on oikeaoppinen latinankielinen nimitys linnunpöntölle (ruots. fågelholk, engl. nest box)? |
762 |
|
|
|
Linnunpesä on latinaksi nidus, lintuhäkki cavea, lintu avis. Kaikki nämä sanat esiintyvät klassisessa latinassa. Linnunpelätti on formido avium, linnunlaulu avium cantus. Latinan kielen antiikin teksteihin perustuvissa sanakirjoissa ei löydy linnunpönttö-sanaa, sellainen käsite lienee ollut vieras tuona aikakautena tai sitä ei esiinny teksteissä. Nykylatinaahan on myös ja Suomi on yksi nykylatinan harrastuksen keskeinen maa, eli tällainenkin käsite voidaan rakentaa. Nykylatinan sanakirjasta löytyy sana koirankoppi casula canis. Casula merkitsee pientä mökkiä, joten tästä voitaisiin johtaa linnun pikku asuinmökiksi casula avium, lintu monikossa ehkä mielellään siksi, että kyse on linnuille tarkoitetusta mökistä (vrt. linnuille tarkoitettu... |
| Haluaisimme kaiverruttaa kihlasormuksiimme tekstin "Amor vincit omnia" siten, että puolet lauseesta on toisessa sormuksessa ja loput toisessa. Tätä varten… |
728 |
|
|
|
Ainoa vaihtoehto on
vin-cit
|
| Mikä on sanan bussi alkuperäinen merkitys? |
2724 |
|
|
|
Bussi-sana tulee latinan sanasta 'omnibus', joka tarkoittaa 'kaikille'. Sanan alkuosa tulee sanasta 'omnis' ('joka, jokainen', monikossa 'kaikki') ja sanan loppuosa -bus on datiivin pääte.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. SKS, 1992.
Heikel: Latinalais-suomalainen sanakirja. Otava, 1935.
|
Kysy kirjastonhoitajalta