kulttuurihistoria

46 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko se usealla miehellä housuissa roikkuva (avain)ketju pelkkä trendi vai jostain aikojen takaa tullut juttu? 77 26.1.2023 Kyseinen ketjua nimitetään myös lompakkoketjuksi. Löytämieni englanninkielisten artikkelien mukaan lompakkoketjuja olisivat käytetty ensimmäisenä moottoripyöräkulttuurissa 1950-luvulta lähtien. Osaksi syy niiden käyttöön on ollut käytännöllinen eli lompakko ei ole kadonnut ajaessa. Osaksi sen käytöllä on haettu muun pukeutumisen ohella pelotevaikutusta. Erilaiset nuorisokulttuurit ovat sittemmin kopioineet ketjujen käytön. Valitettavasti näissä artikkeleissa ei ollut tarkempia lähteitä, joista olisin voinut varmistaa asian paikkaansapitävyyden. Jos muodin historia kiinnostaa enemmän, Helmet-kirjastoissa on varattavissa ja lainattavissa useita asiaa käsitteleviä teoksia. Hakusanoilla muoti historia suomenkielisiä teoksia löytyy 454...
Milloin Suomessa on alettu käyttämään korvakoruja? Näin erään Suomen rautakautta käsittelevän kirjan kannessa ajanmukaisiin vaatteisiin pukeutuneen naisen… 53 22.10.2022 Korvarenkaita on löydetty jo esihistoriallisista naisten haudoista rautakauden loppupuolelta, mutta niiden esiintyminen on ollut voimakkaasti alueittaista, eivätkä ne siten kuulu aikakauden tyypillisimpiin koruihin. Meillä tavallisimpia koruja olivat erilaiset soljet, ranne- ja kaularenkaat, helmet, sormukset, neulat, rintaketjut riipuksineen ja kammat. Korvarenkaita on sitä vastoin saatu talteen enimmäkseen vain Raja-Karjalasta ja Laatokan rantamilta, missä niitä käytettiin eritoten ortodoksisen väestön keskuudessa, sekä Pohjanmaalta. Maan länsiosissa korvarenkaat tulivat monin paikoin käyttöön vasta 1800-luvun alkupuoliskolla. Muunlaisia korviin kiinnitettäviä koruja ei tutkimassani lähdekirjallisuudessa mainittu. Lähteet: U. T....
Eräässä kirjassa oli sitaatti "Mitä lähempänä pohjoisnapaa ollaan, sitä enemmän lumi näyttää vaihtelevan niin määrän kuin ominaisuuksien suhteen." Kirjan… 40 10.10.2022 Sitaatti on peräisin Olaus Magnusin teoksen ensimmäisen kirjan 22. luvusta, joka ei ole mukana vuonna 1973 julkaistusta suomennoksesta Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset. Kahdeskymmenestoinen luku (Lumen erilaisista muodoista)  – ja kysymyksen sitaatti –  löytyy vain vuonna 2002 nimellä Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -nimellä ilmestyneestä aiempaa laajemmasta suomennoksesta (s. 48).
Minua kiinnostaa minkälaista kulttuuria suomalaiset janosivat sotien jälkeisinä vuosina, eli sanotaanko vaikka 1945-1950 33 6.10.2022 Hyvän yleiskatsauksen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun suomalaisesta kulttuuriympäristöstä saa tutustumalla esimerkiksi sellaisiin kirjoihin kuin Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut palat, 2003), Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia (Tammi, 2003) ja Jouni Kallioniemen Elämä sodanjälkeisessä Suomessa (Vähäheikkilän kustannus, 2009). Suositeltavia yhteen vuoteen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi Täysiä vuosia : vuoden 1949 muotokuva ja Täysiä vuosia : vuoden 1950 muotokuva (molemmat Art House, 1999). Vastaavalla tavalla kansakunnan henkistä tilaa ja mielialaympäristöä sodanjälkeisinä vuosina kartoittaa Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen toimittama Rauhaton rauha : suomalaiset ja sodan...
Mistä saisin tietoa Abrahamin ja Saaran ajan arjen elämästä 66 25.4.2022 Raamatun historiakirjoissa Abrahamin ajan sanotaan sijoittuvan patriarkkojen aikaan  n. 2000-1600 eaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Abraham https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_aikajana Kirjastojen yhteisestä Finna.fi-hakupalvelusta löytyy mm. seuraavia tuon ajan arkielämää kuvaavia teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä. Pesonen, Anni. Arkielämä Raamatun aikaan : Juudan kylistä roomalaisiin kaupunkeihin (Kirjapaja, 2010)  Saarisalo, Aapeli. Pyhä maa Raamatun muinaistutkimuksen valossa (WSOY, 1970)  Suuri Raamattutieto (Perussanoma, 2009) Montet, Pierre Sellaista oli elämä faraoiden Egyptissä (WSOY, 1982) Ervo, Marja-Liisa Muinaisisraelilainen koti. (Tutkielma : Helsingin yliopisto, 1988),  Perdue, Leo G. Families in ancient...
Halkuaisin tarkkaan tietää mistä "Puhelinkakku"- resepti on saanut nimensä. 165 11.4.2022 Puhelinkakun nimeä ei varmaan voi enää tarkasti jäljittää. MTV uutiset on selvitellyt nimen vaiheita 13.11.2019 :"Puhelinkakun nimen alkuperästä kerrotaan kahdenlaista versiota. Ensimmäisen mukaan sentraalisantrat, eli puhelinkeskuksissa työskennelleet naispuoleiset puhelunvälittäjät, olisivat nautiskelleet puhelinkakkua tauoillaan, ja kakku olisi saanut nimensä siitä. Toisen arvion mukaan nimi viittaa kakun nopeaan valmistumiseen: herkku ehtii valmistua yhden puhelinsoiton aikana. Tarina ei tosin kerro, kuinka pitkä puhelu on kyseessä. " MTV Unohdetut kakut blogissa on päädytty samaan tulokseen. https://www.satokangas.fi/Unohdetut%20kakut/index.html Nettikeskusteluissa pohdittiin myös sitä, että kakku olisi nimetty aikansa hienon...
Miksi Helsingissä ja Etelå-Suomessa ollaaan hiljaisia, ei katsota silmiin, ei puhuta kun vaan jos on pakko? Etelä-Savossa on täysin päinvastainen meininki… 210 27.12.2021 Lähtisin purkamaan kysymystäsi suomalaisten heimojen kautta - vaikka ne eivät olekaan nykyisin enää niin selkeästi erotettavissa, kuin aiemmin historiassa. Perustietoa suomalaisista heimoista löytyy ihan Wikipedian Suomalaiset heimot -artikkelista. Artikkelin mukaan suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä - siis enemmän ja vähemmän erillään toisistaan eläneitä porukoita. Etninen ryhmä -Wikipedia-artikkeli määrittelee ne näin: "Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön. Etniset ryhmä korreloivat kielialueiden kanssa ja ryhmien väliset etniset ja kielelliset rajat ovat usein...
Miten elämä muuttui Suomessa 1850-1915? Mistä löydän hyvän teoksen, jossa esitetään selkeä kokonaiskuva? 163 5.6.2020 Yleiskuvaa teollisuuden ja elämäntapojen kehityksestä aikavälillä 1850–1915 kannattaa lähteä etsimään esimerkiksi Suomen historian yleisesityksistä. Saatavilla on useita koko Suomen historian kattavia yleisesityksiä, tiettyihin aikakausiin keskittyviä teoksia sekä johonkin teemaan syventyviä teoksia. Yksi tuore teos on Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittama Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi: Suomi kehityksen kiinniottajana (2019), joka käsittelee Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä 1500-luvulta nykypäivään. Teoksesta löytyy esimerkiksi Sakari Saaritsan kirjoittama artikkeli "Miten Suomi lakkasi olemasta kehitysmaa? Taloudellinen ja inhimillinen kehitys 1800- ja 1900-luvuilla". Toinen tuore esitys on Pertti Haapalan...
"Pieni talo preerialla" sarjassa Ingallsin tytöt, Mary ja Laura, panevat nukkumaan mennesään päähänsä valkoisen myssyn. Mikä merkitys sillä on? Ettei päätä… 379 5.5.2020 Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu  - päähineen mukaan -  yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän. Lähde:Word histories | origin of "nightcap"
Yle lähettää arki-iltapäivisin kiitettävästi vanhoja kotimaisia elokuvia televisiokatsojien riemuksi. Herää kysymys: montako suomalaista kokoillan elokuvaa on… 123 27.4.2020 Elokuvateatterissa levitettyjä kotimaisia elokuvia on kaikkiaan 1602. Niistä fiktioelokuvia on 1333. Kotimaisia elokuvia, joita ei ole esitetty televisiossa on noin 240. Syitä tähän on kolmenlaisia:   Varhaiset elokuvat ovat kadonneet. Tuoreet elokuvat ovat vielä elokuvateatterilevityksessä. Joihinkin elokuviin ei ole saatu televisioesitysoikeuksia. Lähteet: https://elonet.finna.fi/ - selaa Kansallisfilmografian elokuvia - vasemmalla lukumääriä. Tiedonhaku KAVIn sisäisestä Tenho-tietokannasta. Kansallisfilmografian toimittajan selvitystyö, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 27.4.2020.      
Päähine päässä sisätiloissa tuntuu jakavan nykyään mielipiteet kahtia. Ennen oli päivänselvää, että päähine päässä ei oltu sisällä tai ruokapöydässä. Mistä… 3771 25.2.2020 Päähineiden käyttö on kulttuuri- ja tapahistoriaa. Eri aikakausina, eri konteksteissa ja eri yhteiskuntaluokissa hatut ja päähineet ovat merkinneet eri asioita. Päähineen käyttöä on perusteltu paitsi tyylikeinona (esim. asustehatut, pukeutumisetiketti) myös suojakeinona (mm. talvipakkanen, peltotyöt) ja uskonnollisilla syillä (mm. hijab, kipa). Suomessa hatun riisuminen on historiallisesti ollut ennen kaikkea kunnioituksen ele: miehet riisuvat hattunsa astuessaan kirkkoon, taloon tai ruokapöytään. Naisilla päähinekäytäntö on ollut erilainen, ja esimerkiksi koristehattuja on suvaittu kirkossakin. Nykyään, kun Euroopassa ei ole enää olemassa niin selviä ”miesten” ja ”naisten” pukeutumis- ja käyttäymisetikettejä, myös päähineen riisumista...
Mistä löydän neilikka-appelsiinin eli pomanderin kulttuurihistorian? Kuka tätä koristetta ja sen symboliikkaa on tutkinut? 636 17.12.2019 Hei, Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään. Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana. Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa. Englanninkielisesssä wikipediassa...
1700-luvun lopun - 1830-luvun päiväkirjat, miten ennen elettiin? 1044 26.2.2018 Johan Petter Winterin päiväkirjoja ei ole julkaistu kirjana, mutta Suomen sana : kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto -teossarjan osaan numero 23 (WSOY, 1966) sisältyy hänen tekstinsä Turkulaista seuraelämää. Teosta on hyvin saatavissa yleisistä kirjastoista, joten mikäli se ei kuulu oman kirjastosi kokoelmaan, voit tehdä siitä kirjastossa kaukolainapyynnön. Johan Petter Winterin yksityisarkistoa säilytetään Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.921443). Tässä muita päiväkirjoja, muistelmia ja kuvauksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkupuolelta: Aiwan kowa tapaus : kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837 (Wesilahti-seura, 1996) Boswell, James:...
Missä kulttuur(e)issa ei käytetä 7:n vuorokauden pituista ajan yksikköä? 510 21.2.2018 Seitsenpäiväinen viikko on käytössä jokseenkin kaikkialla maailmassa. Tämä käytäntö vakiintui koko läntiseen maailmaan roomalaisten ajanlaskun mukana. Myös islamilaisen kalenterin viikko on seitsenpäiväinen. Kiina on noudattanut länsimaista gregoriaanista kalenteria vuodesta 1911 lähtien. Seitsenpäiväinen viikko on ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Edes kalenteriuudistukset eivät ole vaikuttaneet viikon kulkuun. Siihen puututtiin vasta 1970-luvun alussa, ja silloinkin muutettiin vain viikon aloituspäivää. Muutoksia tapahtui myös viikon määritelmässä. Kansainvälisen kaupan vilkastumisen myötä...
Mistä tulee sana johtolanka, jota dekkareissakin etsitään? Onko se ollut oikea lanka, vai mistä sanaton tullut? 1961 31.1.2018 Johtolangan ajatus voidaan johtaa aivan "oikeasta" langasta. Sen taustalla on mitä luultavimmin kreikkalaisesta mytologiasta tuttu Ariadnen lanka. Ariadne antoi ihmishärkä Minotauruksen uhriksi lupautuneelle rakastetulleen Theseukselle lankakerän, jotta tämä sen avulla osaisi pois Minotauruksen labyrintin eksyttävistä käytävistä. Labyrinttiin mennessään Theseus kiinnitti langan pään ovensuuhun ja antoi langan juosta kerältä sitä mukaa kuin hän tunkeutui käytäviin yhä syvemmälle. Sisimmässä perukassa hän tapasi Minotauroksen, kävi hirviön kimppuun ja surmasi sen miekallaan. Langan avulla hänen oli helppo löytää labyrintista takaisin ulos. - Arvelisin, että suomen johtolanka-sana on kuitenkin käännöslaina ruotsin kielestä, jossa vastaava...
Haluaisin tietää, kuinka vanha ilmiö eroottinen suuteleminen on. Onko se ollut olemassa jo metsästäjä-keräilijäkulttuurissa, onko se ihmislajin yksinoikeus? 437 6.11.2017 Suudelman historiaa ei liene aivan täydellisesti kartoitettu, mutta kauas ja laajalle se kuitenkin vaikuttaisi ulottuvan. Antropologit ovat - Freudin jäljissä - kytkeneet suudelman ja imettämisen ja nähneet eroottisen suudelman alkulähteen rintaruokinnassa. Suutelua on tavattu myös metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa, joten mitä ilmeisimmin ilmiön alku on hyvin kaukana ihmisheimon historiassa. Varhaisin kirjoitettu maininta suudelmasta on intialaisista Veda-kirjoista 4000 vuoden takaa. Myös eläimet suutelevat. Lähimpänä ihmisten suudelmia ovat luultavasti simpanssien suudelmat, mutta monen muunkin lajin käyttäytymiseen suuteleminen kuuluu: hevoset solmiessaan suhdetta, koirat leikkiessään; jopa jotkut kalat suutelevat. Lähteet ja...
Haluaisin tietoa hupputakkien eli hupparien historiasta Suomen kielellä, esimerkiksi koska niitä alettiin valmistamaan ja koska niitä alettiin myymään Suomessa. 467 31.5.2017 Hupparia ei löydy Vuokko Lindforsin ja Sirkka-Liisa Paimelan lähes 2500 hakusanaa kattavasta muodin ja pukeutumisen sanakirjasta À la mode (Otava, 2004), eikä tästä vaatteesta muutenkaan näytä järin paljon kirjoitellun. Vaikka jonkinlaisia hupparityylisiä takkeja on tavattu jo aiemminkin, voinee varsinaisen hupparihistorian kartoittamisen aloittaa 70-luvun alkupuolelta. Tältä ajalta ovat peräisin museoiden kuva-arkistoista löytyvät varhaisimmat nykymuotoiset hupparit. Aikakauden muotiin vaikuttivat toisaalta vuosikymmenen puolivälin lama, toisaalta vapaa-ajan lisääntyminen. Pukeutuminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja vapaa-ajan vaatteiden valikoima lisääntyi - samalla niistä alkoi tulla katukelpoisia. Uusiin tilanteisiin tarvittiin uusia...
Etsin kirjaa/kirjoja, joista löytyisi kuvia ja tietoa 20-luvun muodista ja kulttuurista. En omilla hauillani löytänyt juuri mitään. 750 24.7.2015 Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat). Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen. Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!
Luin kirjan Vallan juhlat: Juhlivan vallan kulttuuri antiikista nykypäivään ja kiinnostuin aiheesta. Onko olemassa muita aihetta käsitteleviä kirjoja yms… 449 17.3.2015 Valtaa ja juhlia tai yleisemminkin vallan kulttuurihistoriaa käsittelevät ainakin alla mainitut kirjat - The ugly Renaissance / Alexander Lee (2014) - Ettekö te tiedä, kuka minä olen : ylimielisyyden historiaa / Ari Turunen (2014) - Katse menneisyyden ihmiseen : valta ja aineettomat elinolot 1500-1850 / Kustaa H. J. Vilkuna (2010) - Maintaining loyalty, declaring continuity, legitimizing power: ludi saeculares of Septimius Severus as a manifestation of the golden age / Jussi Rantala. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2013, myös verkkojulkaisuna: http://tampub.uta.fi/handle/10024/67964 Aiheesta löytyy myös artikkeli: - Media, valta, eliitit... ja Tasavallan presidentin vastaanotto. / Kolbe Laura (Tiedepolitiikka-lehti, 2001, nro 1, s. 7-12...
Tarvitsisin tietoa antiikin Kreikan urheilusta ja sen merkityksestä kyseisen ajan yhteiskunnassa. Onko siitä kertovaa tietokirjallisuutta saatavilla? 503 29.1.2015 Kirjastosta löytyy seuraava teos, joka käsittelee antiikin ajan urheilua: Koski, Sami: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille, Jyväskylä : Atena, 2004 Urheilun historiaa käsittelevästä kirjasta löytyy tietoa ainakin olympialaisten historiasta: Urheilulajien synty / Juha Kanerva, Vesa Tikander, Teos, 2012. Lisäksi monista antiikin aikaa yleensä käsittelevistä teoksista löytyy tietoa myös urheilusta. Ainakin näitä kirjoja kannattaa katsoa: Kulttuuri antiikin maailmassa / Mika Kajava, Teos, 2009. Antiikin Kreikka / Nathaniel Harris, Gummerus, 2004. Antiikin ajan kulttuurihistoriaa käsitteleviä kirjoja voi hakea verkkokirjastosta asiasanoilla: antiikki ja kulttuurihistoria. Yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista löytyy...