kielioppi

Tilaa aihepiirin kielioppi RSS-syöte
80 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko kieliopillisesti oikein sanoa kolmiapilan lehti vai kolmiapilalehti ja neliapilan lehti vai neliapilalehti? 607 Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sanat kolmiapila ja neliapila, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sekä apilanlehti. Näiden perusteella voisi päätellä, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat ainakin oikein. Yhdyssanasääntöjen perusteella voisi ajatella, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat oikein, mutta saattaisi olla että sääntöjen mukaan hyväksyttäisiin myös kolmiapilanlehti jne. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112, siellä sanotaan että, kun sanajonon ensimmäisenä osana on muu kuin perusmuodossa oleva substantiivi, kyseessä on joko yhdyssana tai erillisten sanojen muodostama sanaliitto. Jos sanajono muodostaa merkityskokonaisuuden tai on muuten termimäinen, se on...
Latinan lause "ille faciet" mitä tarkoittaa sana ille. onko se objekti vai subjekti? Eikös ille tarkoita se-sanaa eli yksikön… 1178 Ille, illa, illud on demonstratiivipronomini ja tarkoittaa tuo eli juuri tuo henkilö, myöskin ille saattaa saada merkityksen kuulu, tuo kuuluisa, tunnettu. Ille muoto on yksikön nominatiivi maskuliinimuoto, ja se on tässä lauseen subjekti. Latinassa objekti on akkusativiissa. Tällöin tuo (mieshenkilö) tulee tekemään on sanojen merkitys. Persoonapronomi hän, se on latinassa is, ea, id. Käännös on siis Juuri hän tulee sen tekemään / on sen tekevä tai myös vähemmän demostratiivisesti Hän tulee sen tekemään / on sen tekevä. (Myöhäisemmässä latinassa demonstratiivipronominit menettivät painokkuuttaan, josta kertoo muun muassa se, että ranskan kielen artikkeli le on alunperin pronominista ille lähtöisin.) Tällaisen lausuman on Ruotsin kuninkaan...
Pohdimme ystävien kesken sanaselityspeliä pelaillessamme, että onko "neulaseton" käypä, oikea ja muutoinkin sinällään muiden suomen kielen sanojen kanssa… 520 Karitatiiviadjektiivi, joka ilmaisee kantasanalla esitetyn puuttumista tai esiintymättömyyttä, muodostetaan liittämällä pääte –ton substantiivin genetiivivartaloon neulanen : neulase-n. Neulaseton on siis ihan käypä muoto. Adjektiivia voidaan käyttää suomen kielessä substantiivisesti substantiiville ominaisissa tehtävissä subjektina, objektina ja adverbiaalina (esim. asunnoton, paperiton), tosin neulaseton-sanan substantiivisesta käytöstä ei heti tule mieleen luontevaa esimerkkiä. Lisää karitatiiviadjektiiveista ja adjektiivin käyttämisestä substantiivina voit lukea sivuilta, jotka aukeavat alla olevista linkeistä. Lähteet: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=292 http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=625 http://kaino....
Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa. Itävaltalaisen kuoron "Arnold Schoenberg Chor" suomenkielinen kirjoitusasu askarruttaa. Yle Areena käyttää… 326 Koska kyseessä on useammasta sanasta koostuva sanaliitto, yhdysmerkin edelle tulee välilyönti eli Ylen Areenan käyttämä muoto on väärin kirjoitettu (ks. esimerkiksi http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131). Voidaan myös kysyä, onko tällainen omin päin tehty suomennos tarpeen ja asiallinen. Kuoron nimihän ei ole "Arnold Schönberg -kuoro", vaan vuodesta 1972 lähtien "Arnold Schoenberg Chor". Kirjoitusasu on siis kuoron itsensä valitsema, eikä sen "suomentamiseen" ole mitään asiallista syytä (samalla logiikalla pitäisi Johann Sebastian Bachista varmaan käyttää nimeä "Juhani Seppo Puro"). Taustalla on Yleisradiossa vuosikymmeniä vallinnut kulttuuri, jonka mukaan osa kuulijoista on niin kielitaidotonta, että myös erisnimet täytyy sille...
Mikä katsotaan kielioppivirheeksi? 398 "Kielioppi" on sääntöjen muotoon rakennettu kuvaus kielestä sellaisena kun se tietyllä historiallisella hetkellä elää käyttäjiensä elävässä elämässä. Jos jostain kieleen liittyvästä asiasta on olemassa sääntö, tuon säännön vastainen kielen käyttö voidaan tulkita kielioppivirheeksi. Tutuin tilanne meille kaikille on koulussa järjestettävä koe, jossa tarkastava opettaja merkitsee koevastaukseen punaisella kynällä kohdat, jotka hän on tulkinnut kielioppivirheiksi. Kuten kaikki muistamme, opettajamme ovat asiassa varsin tarkkoja, koska kokeen tehtävänä on mitata juuri kieliopin mukaista kielen hallintaa. Koulun ulkopuolella tällaista esintyy paljon harvemmin. Kielioppi on dynaaminen ilmiö eli säännöt myös muuttuvat koko ajan. Ilmaisu, jota...
Onko nimessä Pieksämäki verbin imperatiivi vai onko verbin piestä imperatiivi piekse? 1542 Pieksämäen nimeen ei sisälly imperatiivia, sillä alkujaan vuonna 1575 perustetun kirkkopitäjän nimi oli Pieksämä. Se sai nimensä Pieksänjärvestä, jonka alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Pieksemäjärvi tai Pieksämäjärvi. Järvi on iso ja harvinaisen saareton, joten nimen on oletettu kuvaavan sitä, miten aallot pieksevät sen rantoja. Pieksämän kirkko rakennettiin Pieksänharjulle, ja ilmeisesti sen sijainnin perusteella pitäjän nimi alkoi 1600-luvulla vakiintua Pieksämäeksi. Kansa käytti vielä 1800-luvun lopulla nimityksiä Pieksäme, Pieksämellä, Pieksämällä ja Pieksämmäällä. Piestä-verbin imperatiivi on piekse, pieksää-verbin puolestaan pieksä.   Lähteet: Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007) Kotimaisten kielten keskus (...
Onko Suomessa aina sanottu esim. Kalle-setä eikä setä Kalle? 1005 Kirjaston kokoelmista löytyvistä etymologisista sanakirjoista ja suomen kielen historiaa käsittelevistä kirjoista ei löydy mitään viittausta siihen, että sanaa "setä" (tai sen kummemmin sukulaissanoja täti tai eno) olisi henkilönimen yhteydessä käytettäessä esitetty muodossa "setä Kalle". Nykysuomen sanakirjoissa kieliopillisesti korrekti muoto on "Kalle-setä" yhdysviivalla. Kun viitataan tiettyy henkilöön, voidaan myös käyttää muotoa "setäni Kalle", ilmaisun "Kalle-setäni" sijaan. Leikillisesti voi kylläkin käyttää ilmaisua "setä Samuli". Halutessanne voitte osoittaa kysymyksenne myös Kotimaisten kielten keskukselle, jossa tietä palvelevat kieli- ja nimikysymysten asiantuntijat. Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista...
Mikä on superlatiivimuoto sanasta valmis? Lehtitietojen mukaan sanalla transaktio tarkoitetaan sitä, kun transihminen elää oikeaksi kokemassaan sukupuolessa?… 484 Kielikellossa 1/2002 julkaistun, komparaation keinoja käsittelevän Riitta Erosen artikkelin mukaan sana 'valmis' kuuluu niihin adjektiiveihin, jotka eivät yleensä komparoidu. Tämä johtuu siitä, että sana kuvaa jo sinänsä ominaisuuden ääripäätä. Voidaan toki sanoa, että esimerkiksi rakenteilla oleva talo on valmiimpi kuin toinen, mutta kun molemmat on saatu valmiiksi, toinen ei voi olla enemmän valmis. Samaan tapaan kahdesta ilmaisesta asiasta toinen ei voi olla enemmän ilmainen kuin toinen eikä kolmesta vaihtoehdosta mikään eniten ilmainen. Erosen artikkeli on luettavissa verkossa: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1314. Transsukupuolisuuteen liittyvä termi on transitio, transaktio puolestaan liittyy...
Haluaisin itseopiskeluna parantaa englannin kielioppitaitoa. MInulla on perus kielioppi, mutta haluaisin harjoituksia ja ennen kaikkea oikeat vastaukset,… 1575 Alla joitakin englannin kielen kielioppikirjoja, joissa on harjoituksia vastauksineen. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI - Englantia omin päin. 3 A : englannin kielen kielioppiharjotuksia ylioppilaskirjoituksiin ja ammattioppilaitosten loppukokeisiin valmentautuville / Vilho Niemi ... [et al.] - Englantia omin päin. 3 B : englannin kielen kielioppiharjotuksia ylioppilaskirjoituksiin ja ammattioppilaitosten loppukokeisiin valmentautuville / Vilho Niemi ... [et al.] - Advanced grammar in use : a self-study reference and practice book for advanced learners of English : with answers / Martin Hewings - Grammar for IELTS with answers : self-study grammar reference and practice / Diana Hopkins with Pauline...
Mitä ruotsin kielen (äidinkielen) kieliopin oppikirjoja käytettiin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisissä lukioissa? 735 Ruotsinkieliset kollegat muistelivat näitä luetun: - Saxén Ralf, Modersmålet - Mattsson Ola, Vårt språk: lärobok i svensk grammatik Saxenin kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1919, kahdeksas vuodelta 1858 ja lisäpainos vuodelta 1960. Sitä on kollegan mukaan luettu enemmänkin 1960-luvun alkupuolella. Mattssonin kirjasta ensimmäinen painos on vuodelta 1962 ja 5. painos vuodelta 1973. Sitä on luettu ainakin vielä 1970-luvulla pääkaupunkiseudulla eri lukioissa.
Virtuaalisen Vanhan Kirjasuomen -nettisivuilta löysin tietoa minen-johtimella verbistä muodostetuista johdoksista, lainaus: "Verbeihin olla ja käydä liittyvät… 658 Verkossakin julkaistu Iso suomen kielioppi (SKS, 2004) sanoo suomen kielen infinitiiveistä näin: ”Infinitiivejä on kolme, ja niitä nimitetään tunnustensa mukaan A , E- ja MA-infinitiiveiksi, sekä huomauttaa, että tässä kieliopissa on luovuttu infinitiivien perinteisistä nimityksistä 1., 2. ja 3. infinitiivi. Teoksessa ei myöskään katsota aiempien kielioppien mainitsemia 4. ja 5. infinitiiviä infinitiiveiksi. 4. infinitiivistä teos sanoo näin: ” 4. INFINITIIVIKSI on kutsuttu verbikantaisen minen-substantiivin muotoa vähäkäyttöisessä olla-verbillisessä verbiliitossa, jossa se toisin kuin substantiivina voi saada objektin: Sitä ei käy kieltäminen.” Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja sieltä vahvistettiin infinitiivien...
Mitä ovat modaalipartikkelit? 1523 "Modaalipartikkelit" on (suomen kielen) kieliopissa taipumattomien sanojen ryhmään "partikkelit" kuuluva alaryhmä, johon kuuluvat sellaiset ilmaisun varmuutta kuvaavat partikkelit kuten "varmaan, kyllä, kai, muka". Heikki Poroila Tikkurilan kirjasto
Haluaisin parantaa englannin kielen taitoani. Lähtökohtaisesti kielitaitoni on jo hyvä. Haluaisin kuitenkin parantaa seuraavia osa-alueita: Brittienglannin… 2726 Hei, Englannin kielen ääntämiseen on HelMet-kirjastoissa tarjolla useita kokonaan englanninkielisiä oppimateriaaleja, mutta kuvailemasi tyyppistä aineistoa en valitettavasti löytänyt. Voisit kuitenkin kokeilla esimerkiksi seuraavia englanninkielisiä aineistoja. Näissä kaikissa on mukana CD-levyjä, joita voit kuunnella autossa: Perfecting your English pronunciation / Susan Cameron (sis. kirja, 2 cd, 1 dvd), McGraw-Hill, 2012 English pronunciation in use. Intermediate: self-study and classroom use / Mark Hancock (sis. kirja, 4 cd), Cambridge university press, 2012 Speaking/ Cheryl Pelteret (kirja, 1 cd), HarperCollins, 2012 Kieliopin harjoittelua varten voit kokeilla seuraavia aineistoja: Grammar to go / Maarit Luhtala, Lynn Nikkanen,...
Milloin täytyy sanoa joku, milloin jokin? 987 Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi? Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen. http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
Mitkä ovat merkittävimmät kielelliset erot nykykreikan ja muinaiskreikan (koinee-kreikan) välillä? Onko kielioppi paljon muuttunut vuosisatojen aikana? Onko… 4689 Kysyin tätä tuntemaltani alan asiantuntijalta ja sain seuraavanlaisen vastauksen. On vähintään kolme aakkosia käyttävää kreikkaa ennen nykykreikkaa: 1) Arkaainen ja klassinen kreikka (n. 700-330 eKr.) 2) Jälkiklassinen kreikka (n. 330 eKr.- 330 jKr., aluksi koiné, esim. UT) 3) Bysanttilainen kreikka (n. 330 - 1453 jKr.) Arkaaisella ajalla kreikan kielen eri murteet poikkesivat paljon toisistaan. Attikalainen murre kehittyi klassillisesta kreikasta hellenistiseksi yleiskieleksi ja uuden testamentin kreikaksi. Nykykreikka syntyi puhutusta kielestä, joten äänteellinen eriytyminen on ollut käynnissä periaatteessa reilut 2300 vuotta. Kielioppi puhutussa kielessä alkoi yksinkertaistua jo jälkiklassisella kaudella. Bysanttilaisella...
Miten sana ikä taipuu? Esimerkiksi lauseessa: Kun on kyse iistä, vai ijistä? 4732 Monikossa sana ”ikä” taipuu muotoon ”i’istä”. Tieto löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen taivutusohjesivulta osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4363. Heittomerkin käyttö koskee yleensä kolmen vokaalin yhtymiä, joissa kahden saman vokaalin välissä on tavuraja (mm. ”vaa’an” ja ”rei’ittää”), mutta heittomerkkiä käytetään myös tuossa sanassa ”ikä”. Sen tarkoitus lienee tuoda esiin tavuraja, joka kai sanaa lausuttaessakin nousee esiin. Vertailun vuoksi maantieteellistä paikkaa ”Ii” taivutettaessa muoto on ”Iissä” ja ääntyykin ilman painotusta i-äänteiden välissä.
Ranskanopettaja kertoi, että circonflexe-hattu on "jäänne" s-kirjaimesta, joka näkyy muissa kielissä, esimerkkinä forêt (engl. forest), fête (ruots. fest). -… 1321 Sirkumfleksiä eli ^-merkkiä käytetään ranskan kielessä useissa eri tapauksissa, joista yksi on juuri mainittu "kadonneen" kirjaimen korvaaminen. Useimmiten kyseessä on s-kirjain, mutta poikkeuksiakin on. Muita sirkumfleksin käyttöyhteyksiä ovat mm. eri asioita tarkoittavien sanojen kirjoitusasujen erottaminen toisistaan (sûr/sur, dû/du), -aître ja -oître -loppuiset verbit ja jotkut verbitaivutukset. Sirkumfleksiä käytetään myös tapauksissa, joille ei löydy selvää sääntöä tai syytä, eikä sen käyttö ole aina johdonmukaista (jeûner/ déjeuner, côte/coteau). Flûte-sanasta on kirjattu erilaisia kirjoitusmuotoja vuosisatojen varrelta, esim. fläute, fleuste ja flutte. Ilmeisesti sirkumfleksi on siis siinäkin korvaamassa poisjääneitä kirjaimia....
Luuttuaminen vai luutuaminen? 3000 Nykysuomen sanakirjan mukaan p.o. luuttuaminen. (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanpainos, osat III ja IV, L-R, WSOY, 1980.) Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta ja sieltä sanottiin, että oikea termi on luuttuaminen. Useilla murrealueilla puhutaan kuitenkin luutuamisesta yhdellä t:llä.Kielitoimiston mukaan on kyse astevaihtelusta, joka koskee myös verbien taivutusta ja kysymyksessä on ns. vahva aste. Toinen esimerkki hakata, hakkaaminen. Verkkoversiona on myös Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php . Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivu http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297 Edellämainituista nettisivuista ei määritelmää kuitenkaan löytynyt.
Mikä kieliopillinen muoto on "tavattavissa" ja miten se on tullut suomen kieleen? 1329 Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584 FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta: http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu… http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Voiko sanoa: valtavia muuttolintuparvia nähtyä voi vain ihmetellä lintujen sijoittumista parvessa. Vai tuleeko sanoa: valtavia muuttolintuparvia nähtyäni voin… 1191 Jälkimmäinen vaihtoehto on oikein. Kyseessä on temporaalinen lauseenvastike (kun-lause), jonka subjekti ilmaistaan joko omistusliitteellä tai genetiivillä. Tässä siis sanalla 'nähtyäni'. Voi sanoa myös 'Valtavia muuttolintuparvia nähtyään voi vain ihmetellä...' Tekijä on silloin tuntematon tai yleensä on näin. Lähteitä: Terho Itkonen ja Sari Maamies, Uusi kieliopas, 2011 Pirkko Leino, Hyvää suomea, 2001 Fred Karlsson, Suomen peruskielioppi, 2009 Tietoa myös netissä esim: http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Syntaksi/sivu383.htm Hakusanalla 'temporaalinen lauseenvastike' löytyy netistä aiheesta lisää.