| Onko saatavissa lähdettä (kirja, nettisivu..), jossa olisi ruoka- tai leivontareseptejä, joiden nimessä on jokin kaupunki? |
217 |
|
19.11.2018 |
|
Valitettavasti en löytänyt sellaista.
Idea olisi kyllä toteuttamisen arvoinen. Toivottavasti joku ryhtyy keräämään reseptikokoelmaa tuolla periaatteella.
Keittokirjojen sisällysluetteloista voi metsästää kaupungien mukaan nimettyjä ruokia.
Samoin netin ruokaohjesivustot antavat hakea myös ruokalajin nimellä. |
| Miksi sanotaan, että kaupunkien itäosissa asuu enimmäkseen huonompiosaista väkeä kuin muualla kaupungissa? |
763 |
|
26.4.2018 |
|
Kyseessä on tänäkin päivänä todellinen ilmiö, joka todennäköisesti juontuu teollistumisen ajoilta. Suurin osa länsimaisista kaupungeista sijaitsee keskileveysasteilla, joissa vallitseva tuulen suunta on lännestä itään. Monenlaiset ilmansaasteet olivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa länsimaissa suurempi ongelma kuin nykyään, ja tuulet kuljettivat myös tehtaiden saasteita itään päin. Etenkin suurkaupunkien itäiset kaupunginosat kärsivät näin ilmansaasteista huomattavasti enemmän kuin läntiset. Kaupunkien yläluokka ja keskiluokka halusivat luonnollisesti asettua asumaan vähemmän saasteista kärsivään länteen. Näin itä jäi yleensä huonompiosaisten asuinalueeksi, heillä kun ei ollut niin suurta mahdollisuutta valita asuinpaikkaansa.
Vaikka... |
| Miten eri säätyjen omistamat rakennukset poikkesivat kaupungeissa keskenään toisistaan Suomen keskiajalla? Olivatko esim. talonpoikien talot erilaisia kuin… |
1863 |
|
19.1.2015 |
|
Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa... |
| Kirjassa Aikamatka Mannerheimintiellä mainitaan sivulla 107 "Helsingin kaupungin 400-vuotisjuhlansa kunniaksi julkaisema paksu kuvakirja". Mikähän teos mahtaa… |
792 |
|
26.5.2014 |
|
Kyseinen Helsingin kaupungin vuonna 1950 julkaisema teos on nimeltään Pääkaupunkimme Helsinki. Teoksen päätoimittaja on Gunnar Mårtenson.
Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoissa.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Minulla on isäni verokirja vuodelta 1945, jossa on osoitteeksi merkitty: Rantakortteli, huvila no 4 H:ki. Muistaisin hämärästi, että lapsuudessani mainittiin… |
910 |
|
29.1.2014 |
|
Helsingin kaupunginarkisto selvitti asiaa. Kaupungin paikkatietopalvelun avulla selvisi, että Rantakortteli on sijainnut Toukolassa, nykyisen Arabian kauppakeskuksen alla. Itäinen viertotie (nykyinen Hämeentie) oli sata vuotta sitten aivan meren äärellä.
|
| Tarvitsisi saada selville, kuka on säveltänyt Wien on aina Wien nimisen kappaleen ja mistä nuottijulkaisusta se löytyisi. Samannimisiä suomenkielisiä… |
2387 |
|
2.10.2013 |
|
Mainitut tekstirivit ovat peräisin valssin 'Wien, du Stadt meiner Träume' suomennoksesta 'Wien, unelmieni kaupunki'. Valssin sävelsi itävaltalainen Rudolf Sieczynski; suomentaja on Kerttu Mustonen. Nuotit sekä suomen- ja saksankieliset sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 5.
Mustosen suomennoksen levytti v. 1942 Anneli eli sopraano Aune Antti. Levyllä laulun nimeksi oli merkitty kertosäkeen alkusanat 'Wien on aina Wien'.
Sama sävellys levytettiin suomeksi jo v. 1929 nimellä 'Wien, satukaupunki unten maan'. Tämän version suomentajaa ei tiedetä, joten sanat ovat varmaan erilaiset.
On olemassa myös aivan eri sävelmä, joka myös tunnetaan nimellä 'Wien on aina Wien' (Wien bleibt Wien). Se on Johann Schrammelin marssi 1800-... |
| Minä vuonna Japani on itsenäistynyt ja minkälainen hallintomuoto siellä on? Kysyisin myös, mitkä ovat Japanin viisi suurinta agglomeraatiota? |
2969 |
|
21.5.2013 |
|
Japani on perustuslaillinen monarkia. Japanin varhaisin asutus on jääkaudelta, noin vuodelta 100 000 eaa. Japani oli Yhdysvaltojen miehittämä 2. maailman sodan jälkeen vuosina 1945-1952. Vuonna 1952 Japanille kuitenkin palautettiin sen itsenäisyys. Tarkkaa itsenäistymis-vuotta ei siis ole määritelty, sillä Japani on ollut koko historiansa ajan itsenäinen valtio lukuun ottamatta Yhdysvaltain miehitysaikaa.
Japanin suurimpiin metropolialueisiin kuuluvat Suur-Tokio 36.507 milj, Osaka-Kobe 11.325 milj, Suur-Nagoya 3.257 milj,Fukuoka-Kitakyushu 2.809 milj ja Sapporo 2.673 milj. Tiedot ovat vuodelta 2009.
Lähteet ja lisätietoa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&contentlan=1&…
https://www.cia.gov/library/... |
| Mitkä ovat näiden kolmen Viipurin kadun nykyiset nimet? Miten numeroinnit ovat muuttuneet? Pyöräsuon kaupunginosa: Lähderinne 1 ja Kannaksenkatu 57 Papula … |
3339 |
|
29.8.2012 |
|
Viipurin katujen numerointi on monella tapaa muuttunut, eivätkä numerot vastaa entisiä. Taloja on purettu, ja kokonaisia alueitakin tuhoutunut sodan aikana, joten numerointi on monin paikoin täysin entisestä muuttunut.
Viipuri-keskuksen sivuilta löytyy luettelo, jossa on Viipurin katujen nykyisiä ja entisiä nimiä. Kannaksenkadun nykyinen nimi löytyy sitä kautta. Se on Leningradskoe šosse.
Viipuri-keskuksesta löytyi tietoa myös muista nimistä. Naistenkaivontie Papulassa on nykyään Svetogorski pereulok.
Keskuksesta kerrottiin myös, että Lähderinne sijaitsi Lepolan ja Ristimäen hautausmaiden lähellä, mutta sieltä ei löytynyt vastaavaa nykyisen kadun nimeä. Lähdekatu on ilmeisesti nykyään prospekt Povedy.
Viipurikeskuksen sivuja ei ainakaan... |
| Mitkä ovat tuoreimmat Jyväskylän kaupunginosien väkimäärät, siis kaupunginosittain eriteltyinä? |
2585 |
|
9.12.2011 |
|
Jyväskylän kaupungin internetsivulta löytyy Jyväskylän kaupungin väestöarvio
http://www.jyvaskyla.fi/info/tietoja_jyvaskylasta/vaestotilastoja
|
| Missä Suomen kaupunkien kaupunginosissa on suurin asukastiheys? Top 10 olisi tarpeen. |
4058 |
|
5.7.2011 |
|
Kuntaportaalin mukaan tiheimmin asuttu kunta on Helsinki. Yli tuhannen asukkaan kuntatiheyteen yltävät lisäksi Kauniainen, Kerava ja Järvenpää http://www.kuntaportaali.org/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;1… .
Kaupunkien ja kuntien omilta nettisivuilta löytyy kuntakohtaisia asumistiheystietoja, esim.
- Helsinki http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_01_25_Hki_alueittain,.p…
- Oulu, asukastiheys kaupunginosittain
http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/uusioulu/selvitykset/taydennysrakenta… .
Tilastokeskuksen tilastoja
Asuminen ja asuinolot http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp .
|
| Etsin graduani varten hyvää lähdeteosta Turun keskustan kaupunkikehityksestä. Tietoa pitäisi saada esim. kaupunkirakenteen kehityksestä, eri aikakausien… |
794 |
|
3.11.2010 |
|
Turun kaupunkihistoriasta on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Paras kokoelma löytyy tietysti Turun kaupunginkirjastosta. Saat luettelon kirjoittamalla Turun kirjaston Vaski-tietokannan Pikahaku-ruutuun sanat Turku kaupunkihistoria:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1288772919&ulang=…
Alla muutamia ehkä sinulle sopivia. Nämä kirjat löytyvät myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi):
- Turku : historiaa ja arkkitehtoninen kuva / Juri Kurbatov (2007)
- Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta / Hannu Laaksonen (2007)
- Muuttuva kaupunki : Turku eilen ja tänään / Harri Kalpa (1989)
- Moderni Turku 1920- ja 1930 -luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930 -talen : 22 artiklar /... |
| Onko tosiaan niin kuin väitetään, että Reykjavik olisi Islannin ainoa kaupunki? |
3388 |
|
4.6.2010 |
|
Islannin suurlähetystön ylläpitämillä internetsivuilla (http://www.iceland.org/fi/suurlahetysto/tietoa-islannista/maa-ja-kansa/…) on runsaasti tietoa Islannista. Kaupunkiasioista siellä kerrotaan näin:
"Islannin suurin kaupunki on Reykjavík, jossa on noin 114 000 asukasta. Pääkaupunki ja sen lähikaupungit Mosfellsbær, Kópavogur, Garðarbær, Seltjarnarnes ja Hafnarfjörður muodostavat tiheimminasutun, yhteensä noin 185 000 asukkaan taajaman. Noin 60 % islantilaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Muut suuret keskukset ovat: Akureyri pohjoisessa (16 086; 2003), Keflavík 50 kilometrin päässä Reykjavíkista (10 907; 2003) ja Vestmannasaaret etelärannikolla (4 344; 2003). Keflavikin lentokentälle laskeutuvat kaikki ulkomailta saapuvat lentokoneet.... |
| Kuka oli Jyväskylän kaupungin perustaja? |
3752 |
|
10.3.2010 |
|
Jyväskylän kaupungin perustaja oli Carl Christian Rosenbröijer. Jyväskylän historiasta voit lukea seuraavista verkkopalveluista:
Jyväskylän aikamasiina, http://www3.jkl.fi/historia/ (Rosenbröijeristä, joka teki aloitteen kaupungin perustamisesta http://www3.jkl.fi/historia/henkilot/rosenbroijer/ ) ja Markkinapaikasta mainio kaupunki http://www3.jkl.fi/historia/lyhyt/ . Jyväskylä sai kaupunkioikeudet 1837.
|
| Security check vei kaksi kirjastokirjaani lentomatkalla - miten korvaan nämä? Ostanko valmiiksi samat kirjat kirjakaupasta ja tuon ne kirjastoon vai… |
1111 |
|
10.9.2009 |
|
Niteet voi joko korvata vastaavilla teoksilla tai maksaa kyseisten niteiden korvaussummat.Niteet on korvattava sen kaupungin kirjastoon, jonka omaisuutta ne ovat.
|
| Mistä voi saada tietää mitä maa-alueita Espoon kaupunki omistaa? |
973 |
|
14.7.2009 |
|
Kaupungin kartanlaatijat varmastikin tietävät, mikä on Espoota ja mikä ei. Kartta- ja kaavaotteet tilataan kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksiköstä, puh. (09) 8162 5500
|
| Mistä voisin saada tietoa Turun kaupungin 1910-1930-luvun osoitteista? Esimerkiksi katuosoitetta Pohjoinen Takamaa ei nykyisin löydy. |
1694 |
|
16.2.2009 |
|
Tiedonhaku Turun kaupunginkirjaston tietokannassa (asiasanoilla paikannimet turku) tuo hakutulokseen kirjoja, joista voisi olla apua Turun kaupunkihistorian kysymyksissä.
- SJÖSTRÖM, Ralf-Erik: Steg i staden, osat 1 ja 2.
- Mäkikalli-Grägg-Lahtinen: MODERNI Turku 1920- ja 1930-luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930-talen : : 22 artiklar
- LEVO, Tuula: TURUN HENKILÖNNIMIPOHJAISET KADUNNIMET
- Soiri-Snellman, Helena: PIISPANKATU : rakennushistoriallinen, sosiologinen ja biologinen tutkimus Turun Piispankadun asuinmiljööstä
- Kostet- Talamo-Kemiläinen - Turun maakuntamuseo: TURUN nimistö, osa 1
- Junnila-Paasikivi-Perälä-Hummelstedt-Raunio-Turun maakuntamuseo:
TURUN nimistö, osa 2 Turun I-X kaupunginosien sekä... |
| Kun Helsinki perustettiin 1640 ... 1643, monenneksiko suurin se oli silloin Suomessa. Kolmasko? Turun ja Viipurin jälkeen? |
1937 |
|
2.11.2007 |
|
Helsinki perustettiin 1550. Kaupungit olivat tuohon aikaan Suomessa pieniä ja niitä oli vähän. 1500-luvulta säilyneistä kameraalisista (julkiseen talouteen liittyvistä) lähteistä käy ilmi porvarien lukumäärä kaupungeissa. Porvarien lukumäärän perusteella lasketun arvion mukaan Kustaa Vaasan hallituskauden lopulla, eli 1500-luvun puolivälissä, Turun väkiluku olisi ollut 2000-3000, Viipurin noin 2000, Rauman noin 600, Porin noin 500, Helsingin noin 500 ja Porvoon ja Tammisaaren kummankin noin 200.
Lähde: Suomen taloushistoria 1, Agraarinen Suomi, Tammi 1980.
Helsingin historiasta löytyy tietoa Helsingin kaupunginmuseon sivuilta ja museolta voi myös kysyä kaupungin historiaan liittyviä kysymyksiä. Helsingin kaupunginmuseon sivut www.hel.fi/... |
| Helsingin sanomien Kuukausiliitteessä oli "joskus" juttu, jossa kuljettiin Helsingin keskustassa ja mietittiin, minkälaista paikalla oli ollut silloin kuin… |
1380 |
|
12.10.2007 |
|
Ilkka Malmbergin artikkeli Koskematon Helsinki ilmestyi Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä helmikuussa 2004 (2/2004). Artikkelissa pohdittiin millainen Helsinginniemi olisi, jos kaupunkia ei olisi rakennettu.
Lähde: Aleksi
|
| Minkälaisia kuvateoksia teillä on Kotkasta, onko Kotkan kirkosta historia? |
1080 |
|
8.10.2007 |
|
Kyyti-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) löytyy mm. seuraavat Kotkan kirkkojen historiaa käsittelevät teokset:
-Harjunpää, Kaisu: Kotkan kirkko 1898-1998.1998
-Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkon historia. 1995
Kotkan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy mm. lehtileikkeitä Kotkan kirkoista ja vhs-tallenne Kotkan neljä kirkkoa. Kotiseutukokoelman teoksiin voi tutustua Kotkan pääkirjastossa.
Kotka-aiheisia kuvateoksia ovat mm.
-Kotkalainen kirja. 2006.
-Komulainen, Jorma: Kotka. 2002
-Mäkelä, Pekka: Kotka, merestä noussut. 1987
-Vainonen, Joel M.: Kotka. 1982
-Bonin, Volker von: Kotka. 1975
-Savikko, Jorma: Kotka. 1962
-Kotka. (toimittanut: Eino Mäkinen) 1952
-Sandberg, Börje: Kotka. 1936
Edellä mainitut kirjat ovat mm. Kotkan... |
| Näin närhen ( linnun ) kaupungin keskustassa, ko. oleva lintu on mielestäni aika harvinainen näky keskellä kaupunkia. olenko oikeassa? |
1255 |
|
19.9.2007 |
|
Närhi on todellakin harvinaisempi ilmestys kaupungeissa. Varsinkin keväällä ja kesällä närhet pysyttelevät tiiviisti metsän kätköissä, mutta syys- ja talvisaikaan ne siirtyvät pellonreunojen ja lintulautojen läheisyyteen ravintoa kärkkymään. Syksyllä närhi myös varastoi ruokaa (mm. tammenterhoja, pähkinöitä jne.) talven varalle. Vastaus pohjautuu Pertti Koskimiehen "Suomen lintuopas" -teoksen (2005) antamiin tietoihin.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
