| Helsingissä Pitäjänmäellä sijaitsee Karvaamokuja. Mikä on karvaamo? |
1631 |
|
|
|
Karvaamo on vanhanaikainen nimitys nahkurinverstaalle. https://fi.wiktionary.org/wiki/karvari
Leikkisästi nimitystä on käytetty myös parturista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
En löytänyt Pitäjänmäen netti-historiikeista mainistaa nahkureista, mutta mahdollisesti sellainenkin on paikalla toiminut. Pitäjänmäki tunnetaan varsinkin konepajoista, korjaamoista ja tietenkin rantaradan asemasta. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/historiaa.html
https://kaupunginosat.net/pitajanmaki/alueen-historia-mainmenu-136
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-17-18.pdf
http://www.pita.fi/jaakiekko/historia/
|
| Mistä saisin lisää tietoa Malmin kaupunginosasta? |
301 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista löytyy hyvinkin paljon Malmin kaupunginosaa käsittelevää kirjallisuutta. Löydät ne Helmet-tietokannasta yksinkertaisesti kirjoittamalla hakukenttään sanat Malmi Helsinki ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjallisuuteen. Tässä suora linkki tuloslistaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmi%20helsinki__Ff%3Afacetcollections%3A11%3A11%3ATietokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kunkin teoksen sisältöä ja saatavuutta eri kirjastoista pääset tutkimaan klikkaamalla teosten nimiä. |
| Helsingin Kallion kaupunginosan historia |
1326 |
|
|
|
Kallion kaupunginosa on kokenut monia vaiheita ja muutoksia 1800-luvulta tähän päivään, niistä löytyy paljon sekä tutkittua tietoa että henkilökohtaisia muistoja sekä verkosta että painetusta kirjallisuudesta. Historiikit yltävät aika kauas menneisyyteen nykylukijan silmin. Kattavin historiikki lienee Juha Koskisen Kallion historia vuodelta 1990 (Kallio-Seura) (kts. linkki): http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1349799?lang=fin
Kallion kirjasto on koonnut Kallio-aiheista kirjallisuutta omaksi kokoelmaksi, sen sisältöön kannattaa tutustua. Tässä linkki Kallio-kokoelman tietokirjallisuusosaan(kts. linkki): https://bit.ly/2oL4OMo
Nyky-Kalliota, sen boheemia ilmapiiriä ja toisaalta gentrifikaatiota ja on... |
| Kuka kirjailija on kirjoittanut 2000-luvun alkupuolella kirjan, jossa keskeisessä roolissa on Pansion lähiö läntisessä Turussa? Tämä ei ole googlella tai… |
680 |
|
|
|
Niinkuin jo kysymyksessä arvelit, tämä ei ollut yksinkertaisella googlauksella selviävä juttu.
Turusta kirjoittavat kirjailijat käyttävät mieluusti kaupungin lähiöitä tapahtumaympäristönä. Usein lapsuuden ja nuoruuden naapurustot näyttäytyvät tekstissä tunnistettavina vaikkei niitä nimettäisikään. Esimerkiksi Riku Korhonen esikoisromaanissaan Kahden ja yhden yön tarinoita (Sammakko, 2003) yhdistelee ominaispiirteitä useista lähiöistä, mutta antaa kuitenkin maantieteellisen kiinnityspisteen käyttämällä kadun nimeä.
Marko Kitin Viidakossa (Arator, 2003) esiintyy Varissuo. Muissa novelleissaan lähiö on nimetön.
Yksi romaani kuitenkin löytyy, jossa Pansion (ja Pernon) alue mainitaan oikein nimeltä. Marko Fromin Hiljaisten... |
| Helsingin Alppiharjun kaupunginosa muodostuu Harjun ja Alppilan osa-alueista. Onko Harjun alue kuulunut joskus Kallion kaupunginosaan? |
2351 |
|
|
|
Kallion kaupunginosa näyttäisi olevan osin Harjun tilan mailla.
http://www.vihreatsylit.fi/?p=5087
Heikki Wariksen kirjassa Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle kerrotaan tilanteesta vuonna 1900: "entiset huvila-alueet olivat laajentuneet kaupunginosiksi, joista suurin oli Kallio... Sen takana olivat Kaiku, Surutoin, Harju ja satamaradan toisella puolella Vallila. (s. 53)
Alppiharjun (ja Harjun historiasta) löytyy tietoa mm. Alppila-seuran sivuilta:
http://www.alppila.net/alppiharju
|
| Kysymykseni liittyy Espoon asuinalueisiin ja niiden jakoihin. Kuuluuko Lystimäki Olariin? Olen aina ajatellut, että Lystimäki ja esim. Tontunmäki ovat omia… |
1356 |
|
|
|
Espoon kaupungin sivuston mukaan Espoo jakaantuu viiteen kaupunkikeskukseen (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus) ja pienempiin paikalliskeskuksiin (Kauklahti ja Pohjois-Espoon Kalajärvi):
http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat
Espoon virallisen kaupunginosaluettelon mukaan Lystimäki ja Tontunmäki eivät ole virallisia kaupunginosia:
http://www.espoo.fi/download/noname/%7B1FB2DFBE-D345-44E0-A003-B7082925…
Wikipedia-artikkelin mukaan Lystimäki on Olarin kaupunginosan osa-alue ja Tontunmäki Niittykummun:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Espoon_kaupunginosista
|
| Seppo Jokisen Koskisia olen lukenut, mutta en kaikkia... Nyt pohdin että muistaakseni yksi kirjoista tapahtuu Kissanmaa / Hipposkylä -kulmilla. Vai tapahtuuko?… |
795 |
|
|
|
Hukan enkeleissä on keskeisenä tapahtumapaikkana Kissanmaalle sijoitettu Hukantupa-niminen palvelutalo.
|
| Onko sellaista kirjastosivustoa enää olemassa, jossa kerrotaan kirjoista jotka liittyvät Helsingin kaupunginosiin? En muista sen sivuston nimeä, mutta… |
713 |
|
|
|
Tarkoittanette Tarinoiden Helsinki -verkkopalvelua. Palvelun toiminta on valitettavasti lopetettu vähäisen käytön vuoksi 30.3.2015.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen tietokannasta voitte etsiä Helsinkiin ja Helsingin kaupunginosiin liittyvää kirjallisuutta kyseisen kaupunginosan nimellä. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimet, joilla voi rajata kokoelman, kielen jne..
Myös Kirjasammosta (ks. linkki alla) voi etsiä tiettyyn paikkaan liittyvää kirjallisuutta.
http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Palvelut/Tarinoiden+Helsinki
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
http://www.kirjasampo.fi/fi#.VS5M2fPyV1N
|
| Kaarinassa on kaupunginosa Kultanummi. Onko nimi vanha vai onko se uusi keksintö? Mistä se tulee? |
1059 |
|
|
|
Kaarinan alueen paikannimissä on pyritty tuomaan esille alueen historiaa. Nimiksi on pyritty saamaan tunnettuja ja arvokkaita nimiä, erityisesti juuri kylän- ja talonnimiä sekä huomattavien luonnonpaikkojen nimiä. Kultanummi on näistä kumpaakin, sillä Kultanummi oli alun perin peltoaukeama Kauselassa sijainneella Isotalo-nimisellä tilalla, mutta Kauselasta löytyi myös samanniminen asuintila. Kultanummi löytyy jo vuoden 1702 kartoista eli kohtalaisen vanhasta paikannimestä on kyse.
Lähteet:
Aalto, Anja (toim.) 2006. Nummesta Kaarinaksi. Paikannimien historiaa. Kaarina seura ry.
Lisätietoja:
Oja, Aulis 1946. Kaarinan pitäjän historia osa I. Kaarinan historiatoimikunta.
|
| Mistä saisin tilastotietoa Helsingin eri alueiden autottomien talouksien määrästä? Olen löytänyt yleistä tilastotietoa Helsingistä, mutta en tarkempaa, eri… |
1492 |
|
|
|
Hei,
Tilastokeskuksen Suomi postinumeroalueittain -palvelusta löytyy tieto postinumeroalueella olevista asuntokunnista auton käyttömahdollisuuden mukaan. Käyttömahdollisuus tarkoittaa että asuntokuntaan (talouteen) kuuluu yksi tai useampi auton omistaja tai haltija. Postinumeroalueella 00530 (Kallio) on auton käyttömahdollisuus 29,5 %:lla asuntokunnista.
Suomi postinumeroalueittain on maksullinen palvelu, jota voi käyttää ilmaiseksi Tilastokirjastossa Helsingin Kalasatamassa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sijaitsevassa Tilastotiedon palvelupisteessä.
www.tilastokeskus.fi/info
|
| Minulla olisi kolme Oulun historiaan liittyvää kysymystä: 1. Missä (synnytys)sairaalassa (ja osoitteessa) oululaisvauvat syntyivät vv. 1963-1964 ja oliko… |
5129 |
|
|
|
1. Synnytykset hoidettiin 1960-luvulla Oulussa Tuiranpuistossa sijainneessa sairaalassa. Synnytyslaitos valmistui vuonna 1925 ja se otettiin seuraavana vuonna käyttöön. Synnytyssairaalana paikka sai toimia Oulun yliopistollisen keskussairaalan tuloon asti, vuoteen 1975. Sairaala kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Tuiran rakennuskantaan. Lisäksi asiakaskommentissa kerrotaan, että Oulun diakonissalaitoksella on myös syntynyt oululaisvauvoja 1960-luvulla.
2. Tästä Google Mapsin kartasta voi katsoa, mitä paikalla jossa Huvilatie on 1960-luvulla sijainnut, on nykyään. Huvilatie on jäänyt tavallaan Merikoskenkadun rakentamisen alle:
http://goo.gl/maps/i6UL3
3. Ritva Toropaisen väitöskirja Oulun paikannimet (2005) kertoo, että nimi... |
| Mistä tulee Tampereen kaupunginosien Haukiluoma ja Multisilta nimet? |
1298 |
|
|
|
Haukiluoma on vanha paikallisnimi, jossa luoma merkitsee jokea pienempää virtaavan veden uomaa. Haukiluoma- nimellä on aikoinaan tarkoitettu huomattavasti nykyistä kaupunginosaa laajempaa maantieteellistä aluetta. Ilmeisesti alue kattoi
koko Länsi-Tampereen ja alueita myös Nokian (entistä Pohjois-Pirkkalan
maalaiskuntaa) puolelta. Nimi Haukiluoma viittaa ilmeisesti Nokian puolella sijaitsevaan Haukijärveen.
Multisillan kaupunginosa on saanut nimensä Multiojan aikanaan ylittäneen puusillan mukaan.
|
| Mitkä ovat tuoreimmat Jyväskylän kaupunginosien väkimäärät, siis kaupunginosittain eriteltyinä? |
2879 |
|
|
|
Jyväskylän kaupungin internetsivulta löytyy Jyväskylän kaupungin väestöarvio
http://www.jyvaskyla.fi/info/tietoja_jyvaskylasta/vaestotilastoja
|
| Mikä alue Tampereella on "Sorinahde"? Uudessa Kosken kaupungin historiakirjassa mainitaan, että yliopisto (silloin YKK) sai tilat Sorinahteelta. Missä on… |
2757 |
|
|
|
Tampereen seudun karttanimistö -tietokannan (http://teto.tampere.fi/nimisto/index.htm) mukaan Sorinahde on Ratinasta Kalevaan nouseva jyrkkä mäki. Alueella sijaitsee nykyään Tampereen yliopiston keskustakampus ja rautatie. Rautatien ylittävä, Kalevantien ja Vuolteenkadun yhdistävä silta on nimeltään Sorinahteen silta. Sorinahde ei siis ole kaupunginosa, vaan sijoittuu Kalevanharjun ja Ratinan kaupunginosien rajalle.
|
| Tampereella on Kalevanrinne-niminen kaupunginosa. Asutaanko Kalevanrinteellä vai Kalevanrinteessä, viekö kyläilymatka Kalevanrinteelle vai Kalevanrinteeseen? |
1484 |
|
|
|
Kalevanrinnettä ei löydy Ritva Korhosen suomalaisten asutusnimien paikallissijataivutusten hakemistosta Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Valtion painatuskeskus, 1990), mutta Tampere-aiheisen kirjallisuuden ja lehtikirjoittelun perusteella kielenkäyttöön näyttäisivät vakiintuneen muodot Kalevanrinteessä ja Kalevanrinteeseen.
"Kalevanrinteessä asuu vajaat 1 300 ihmistä." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008)
"Kalevanrinteeseen nousi 1950-luvun lopulla Kalevankartanon kokonaisuus, jonka ensimmäiselle vaiheelle -- kansa antoi heti nimen Kiinanmuuri." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008)
"Kalevanrinteeseen kauppakeskus ja 1500 asukasta" (otsikko... |
| Onko olemassa tilastoja Helsingin eri kaupunginosissa tapahtuneista henkirikoksien määristä? Tai rikoksista ylipäänsä? Haluaisin tietää Lauttasaaren… |
1789 |
|
|
|
Hei,
Tilastokeskuksella ei ole ko tilastoja, mutta Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta (http://www.optula.om.fi) voi löytyä tietoa asiasta.
|
| Mikä on synkältä kuulostavan RISTINARKKU-nimen alkuperä, tarkoitus? Siis Tampereen itäinen kaupunginosa, entistä Messukylän aluetta. |
6726 |
|
|
|
Maija Louhivaara esittää kirjassaan Tampereen kadunnimet (Tampereen kaupunki, 1999), että synkältä kuulostavan Ristinarkku-nimen pohjana on ollut nimi Ristinorko. Nimen alkuosa viittaa kylän teiden risteykseen, "raitinristiin", ja loppuosa sen viereiseen notkoon raivattuun peltoon, "orkoon". Orko, "notko, notkoon raivattu niitty tai pelto", oli yleinen sana keskiaikaisissa kylännimissä. Orko-sanan muuttumisessa arkuksi lienee kyse ns. kirjurinetymologiasta: kirjuri, jolle sana orko oli tuntematon, korvasi sen mielestään ymmärrettävämmällä sanalla arkku. Louhivaara kertoo vastaavasta tapauksesta Vuoksen alueelta, jossa paikannimi Arkuntanhua esiintyy asiakirjoissa ensin muodossa Orkotanhua ja myöhemmin muodossa Arku(n)tanhua, joka sitten... |
| Kirjastonhoitaja, etsin tietoa "Malmin (Helsinki) mustalaisista". Teen Malmille muuttaneille ystävilleni "historiikkia" heidän uudesta kotiseudustaan. Malmin… |
4017 |
|
|
|
Timo Kopomaan ja Rikhard Mannisen julkaisussa Malmi - No logo? pohditaan mm. tätä asiaa. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu on myös verkossa, tässä muutama suora lainaus siitä:
"Eräs huomautus siitä, miksi mustalaiset on pitkään liitetty kiinteästi Malmiin on, että sanapari “Malmin mustalaiset“ yksinkertaisesti sointuu yhteen sujuvasti. Kuva romaniasutuksesta
leijuu yhä Malmin yllä. Käsitys juontaa sotien jälkeiseltä ajalta, jolloin romaniheimon vaellus näytti päättyvän Malmille. Malmilla on asunut suurehko romaniyhteisö aina viime vuosikymmeniin
saakka. Malmin-Puistolan-Alppikylän alue toimi romanien leirialueena vuoteen 1953. Helsingin romanit oli asutettu silloisen kaupungin laidalle ja siellä heidät pyrittiin myös pitämään. Kaupunki... |
| Mitä aluetta kutsuttiin ryssien kaalimaaksi? |
1052 |
|
|
|
Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
|
| Työyhteisössäni olemme pähkäilleet mistä tulee "Kastellin häkki" -ilmaisu. Useat oululaiset ikäihmisetkään eivät ole osanneet meitä vähän nuorempia valistaa ko… |
6038 |
|
|
|
Kastellin häkki on ollut Kajaanintien poikki rakennettu saranoiden varassa kääntyvä portti kaupungin rajalla. Atte Kalajoki on pakinassaan Kastellin häkki ja myllyt Oulu-lehdessä 21.1.1996 kirjoittanut ilmaisun etymologiasta http://kirjastolinkit.ouka.fi/panu/oululehti1996/Oululehti21011996.pdf#… .
|