kaupunginosat

Tilaa aihepiirin kaupunginosat RSS-syöte
57 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–57.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko yleensä olemassa mitään aineistoa Hakaniemen-Kallion-Sörnäisten-Alppiharjun-Hermannin historiasta 1930-luvulta. 1205 Olettekin jo saanut kahdelta kollegaltani vastaukset lähes samanlaisiin kysymyksiinne. Niinpä tyydyn vain lisäämään sen, että asiaa kannattaa myös tutkia HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ . Hakutermeinä voitte käyttää kaupunginosien nimiä yhdistettyinä esim. sanoihin "historia" tai "paikallishistoria". Myös haulla "helsinki paikallishistoria" (ilman lainausmerkkejä) löytyy yhtä ja toista. Suosittelen kuitenkin, että tulette myös tutustumaan Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Helsinki-kokoelmaan. Kirja-aineiston lisäksi täältä löytyy esimerkiksi paikallislehtiä eri vuosikymmeniltä; niistäkin voisi olla apua ajankuvan luomisessa. Opastamme teitä mielellämme Helsinki-kokoelman käytössä. Halutessanne voitte myös varata ajan "Lainaa...
Tiedustelisin Kunnioittaen, mitä kirjoja taikka artikkeleita on kirjoitettu Hakaniemen-Kallion-Sörnäisten-Vallilan-Alppiharjun historiasta 1930-luvulta. 1277 Kallion kirjaston sivuilta löytyy luettelo Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta, mukana on myös viitteitä lehtiartikkeleihin: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Varsinkin näissä teoksissa käsitellään tuota aikaa: Waris, Heikki: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. 2.p. 1973 Kotiniemi, Lauri: Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY 1987 Koskinen, Juha: Kallion historia. Kallio-Seura 1990 Salmela-Järvinen, Martta: Taipui vaan ei taittunut: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1918–1939. WSOY 1966. Salmela-Järvinen, Martta: Kaikissa meissä vikaa on: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1939–1959. WSOY 1968 Pirhonen, Pentti: Stadin ässät : dokumenttiromaani … Tammi, 1985
Onko teillä kirjallista aineistoa alueen Hakaniemi - Kallio - Sörnäinen - Alppiharju - Vallila - Hermanni historiasta 1930-luvulta? 1831 - Teoksessa Narinkka (1997) s. 173 - 246 Gladh, Sven: Sörkka silloin ennen, ISBN ISBN: 951-772-988-X - Kallion kulmilla: Työläisperheen elinolot Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella vuosina 1890 - 1940, julk. Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö 1989, ISBN 951-95165-7-3 (nid.) - Siltasaari ennen ja nyt, julk. Siltasaariseura 1993,ISBN 952-90-5088-7 (sid.) - Kallion historia/Juha Koskinen, julk. Kallio-Seura ry. 1990 - Pitkänsillan tuolla puolen:Helsingin kaupunginarkiston järjestämä näyttely Kallion ja Sörnäisten kaupunginosien kehityksestä: Suomenkielinen työväenopisto 16.1 - 16.2.1986/ Impola, Sirkka, julk. Helsingin kaupunki 1986 Alppilan historia: Viertotietä itään ja länteen : Helsingin vanhoja kortteleita 3/Hackzell,...
Mistä saisi tietoa helsingin kaupunginosien päivien, asukastapahtumien tms. aikatauluista tänä keväänä tai kesänä? lähinnä minua kiinnostavat helsingin… 1039 Paras tapa lienee ottaa yhteytta kaupunginosayhdistyksiin, mikäli tiedot eivät löydy yhdistysten nettisivuilta: http://www.kaupunginosat.net/index.php?option=content&task=view&id=108&…
Ohjaan ikäihmisten ryhmää Kaurialan Palvelutalossa. He ovat kiinnostuneita Kaurialan alueen historiasta, pääasiassa 1900- luvun alusta alkaen. Löytyisikö… 1667 Kaurialan historiasta 1900-luvulla ei ole varsinaista historiikkia, vaan tietoja on etsittävä useista teoksista. Seuraavissa julkaisuissa on Kaurialaa koskevia mainintoja: Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa 1964 Rytkönen: Äidin ja mummun koulu ( tyttölyseon historiikki 1994 Hämeenlinna : Hämeenlinna-seuran julkaisut 1955 ja 1958 (käsitt. vanhaa uhrikiveä) Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas. Näköispainos vuonna 1927 julkaistusta laitoksesta 2004 Linnani on kotini: tarinoita Hämeenlinnasta Artikkeleita vanhasta hautausmaasta: Ilkka, Matti: Vanha hautausmaa. Hämeenlinna:Hämeenlinna-seuran julkaisu 1959 Palmunen, Einar: Hämeenlinnan historiaa vanhalla hautausmaalla. Hämeenlinna: Hämeenlinna-seuran julkaisu 1970 Vihervuori, Aimo: Turuntien...
Lapsena kavelin Läntistä Brahenkatua pitkin mummolaan Porvoonkatu 11. Silloin naapuritalot olivat puurakennuksia. Minkä nimisiä mahtoivat rakennukset olla? Ne… 2538 Puurakennukset Porvoonkatu 1-9:ssa ovat olleet Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiön rakennuttamia työväenasuntoja. Talojen rakennusmestarina toimi Heikki Kaartinen. Porvoonkadulla on ehkä ollut Ruoholahteen rakennettujen "sadan markan villojen" tapaisia taloja. Lähde: Suomen rakennustaiteen museo. Porvoonkatu 1-9 sijaitsee korttelissa 362, mutta Alancon ja Pakarisen "Signe Brander"-kirjassa, viereisen korttelin no 361 taloja sanotaan Harjun huvila-alueen eli Kinaporin työväen asunnoiksi. Helsingin kaupunkia paljon valokuvannut Signe Brander on ottanut kuvan Vaasankadusta(ent. Harjunkatu korttelissa 361), josta voi tarkistaa, ovatko talot olleet samanlaisia kuin Porvoonkadulla. Valokuva on sivulla 34. Branderin ottamia valokuvia...
Halusin tietoa Josafatin kallioiden nimen historiasta. Toinen asia jota erikseen kysyin oli sukunimeni suojaus. Olen sukuni vanhin. 3590 Josafatin kalliot sijaitsevat Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Etsin tietoja ensin internetistä Googlella, mutta en valitettavasti löytänyt sellaisia sivustoja, joissa olisi kerrottu nimen historiasta. Ryhdyin siis etsimään tietoja kirjastotietokannoistamme. Josafatin kallioista en löytänyt kirjallisuusviitteitä, joten päätin etsiä Kallion historiaa käsitteleviä teoksia. Helmet-tietokannastamme http://www.helmet.fi löysin seuraavia teoksia: Väripostikortteja Kalliosta : kuvia vuosisadan takaa / toimittaneet Juha Koskinen ja Hannu Routio. Helsinki: Kallio-seura, 2004. Kaduilla Kallion : historiallinen kaupunkikierros Kalliossa 8.5.-9.5.2001. Helsinki: Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus, 2001. Kotikaduilla : kaupunkilaiselämää...
Seutuhistoriaa Lahden kaupungin Sopenkorpi/Kärpänen kaupunginosista. Erityisesti elämää Vuohtiankadulla ja Okeroistentiellä. Harmaa muistikuva, että eräs… 3130 Varsinaista kaupunginosahistoriaa ei Kärpäsen tai Sopenkorven alueista ole meidän tietojemme mukaan tehty tai ainakaan julkaistu. Äidinkielenopettaja Pirjo Sandelius on tehnyt historiikin Kärpäsen koulusta "Kärpäsen koulu 50 vuotta 1950-2000". Kärpäsen ja Sopenkorven alueen oma asukasyhdistys Harjuntaustaseura on sellainen taho, joka voisi tietää alueen historiasta enemmän. Kärpäsen kirjaston henkilökunta voi antaa seuran yhteystiedot (kirjaston puhelinnumero on 03-8125 403 ja yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/karpanen.htm). Muutamista Etelä-Suomen sanomien artikkeleista voisi myös olla apua: Lyyrylä, Eila: "Yhtenäisyys ja luonto Sopenkorven laitamilla" (ESS 1983:5, s. 7), Miestamo, Hanna: "Mökkiä ku...
Haluaisin tietää Merihaka-nimen alkuperän. Haka rakennusliike rakensi ensimmäiset tornitalot. Tuliko nimi sen mukaan? 2776 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulta www.kotus.fi löytyy tietoa Helsingin nimistöstä. (http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/helsinki). Nimestä Merihaka kerrotaan, että tämän täytemaalle rakennetun asuinalueen nimi on luotu liittyen nimeen Hakaniemi. Hakaniemen nimi taas on ollut alun perin vain niemen nimi, myöhemmin se on muuttunut tarkoittamaan aluetta. Internetin vapaan tietosanakirja Wikipedian artkkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihaka) kertoo, että Merihaka-nimen alkuperästä on olemassa kaksi käsitystä; toisen mukaan alueen nimi tulee nimestä Hakaniemi, toisen mukaan taas alue on nimetty rakennusyhtiö Hakan mukaan.
Haluaisin tietää, onko olemassa kirjallisuutta tai jotain muuta lähdettä, mistä saisi tietoa Haritun historiasta. Harittu on osa Turkua, ja se sijaitsee… 2063 Harittu oli 1400-luvulla kaksitaloinen kylä, joka kuului Kaarinan pitäjään. Varhaisimmat tiedot Haritun talosta ovat jo vuodelta 1378, jolloin Kaarinan lautamieheksi on kirjattu Haritun Simo. Harittu liitettiin Turkuun vuoden 1939 alusta lukien, mutta varsinainen Haritun tila siirtyi Turun kaupungille vasta 1950-luvulla. Haritun-alue käsitti Haritun tilan rakennukset ja sen tilukset. Kun Harittu liitettiin Turkuun, sai se omakotirakentamista varten laaditun asemakaavan 1940-luvun alkuvuosina. Haritun tilan peltoja viljeltiin kuitenkin aina 1970-luvulle asti. Tarkempaa tietoa Haritun kaupunginosan historiasta löytää esimerkiksi Koivula-Haritun Omakotiyhdistyksen julkaisemasta kirjasesta Lähiö kotina, 2002. Haritun varhaisvaiheista mainitaan...
Muutan Vanhankaupunginkoskelle Arabiaan ja olen kiinnostunut alueen historiasta. Mitä siitä löytyy? 1250 Vanhankaupunginkosken alueella onkin takanaan pitkälti historiaa, onhan se paikka, josta Helsingin kaupunki sai alkunsa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaan kosken partaalle vuonna 1550. Ns. Vantaan Helsingin aikaa kesti vuoteen 1640, jolloin hallitsija määräsi Helsingin siirrettäväksi Vironniemelle (nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan seutu). Lisää Vanhastakaupungista ja Vanhankaupunginlahden alueesta voi lukea esimerkiksi seuraavista teoksista: Narinkka 1994. Helsingin kaupunginmuseo 1994. Lönnqvist, Bo ja Rönkkö, Marja-Liisa: Helsinki: kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi 1988. Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Simo Laakkonen [et al.]. Helsingin kaupunginmuseo 1999....
Tarvitsisin tietoa Töölön väestörakenteesta (esitelmää varten). 1016 Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.) Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä. Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Mistä saisin tietoja Helsingin Kalliosta ( kaupungin osasta) ja mistä olisi mahdollista tulostaa tai kopioida Kallion kartan ? Kiitos kovasti. 1757 Kallio-tietoutta ja lähdekirjallisuutta löytyy näiltä sivuilta: Kallion kirjaston kokoama kaupunginosasivu: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kaupunginosa/ Kallion kaupunginosa kirjallisuudessa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Kallion kulttuuripysäkki: http://www.nk.hel.fi/talot/harju/pysakki/index.htm www.kaupunginosat.net: http://www.kaupunginosat.net Kartan saat Helsingin ja pääkaupunkiseudun opaskartasta: http://kartta.hel.fi/ (klikkaa kohtaa Kallio) Muita karttoja: Kaupunginosat.net, listasta Kallio ja Kallion sivulta listalta Kallio kartalla, http://www.kaupunginosat.net/
Opiskelen Lontoossa ja olen tekemassa päättötyötä Helsingissä sijaitsevasta Piilopuistosta (Taka-Töölössa) ja olisin kiinnostunut näkemään vanhoja valokuvia… 1951 Helsingin kaupunginkirjastossa on keskitetysti hankittu Helsinki-aiheista materiaalia Pääkirjaston Helsinki-kokoelmaan, joka on käsikirjakokoelma. (Samoja teoksia on myös lainakappaleina). Kannattaa kuitenkin myös ottaa yhteyttä suoraan seuraaviin paikkoihin: Kaupunginarkisto, Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Suomen rakennustaiteen museon kirjasto. Ensimmäisten sijainnit ja aukioloajat löydät Helsingin kaupungin sivuilta, http://www.hel.fi , rakennustaiteen museon kirjaston tästä osoitteesta http://www.mfa.fi/kirjasto
Yksittäisten talojen / korttelien historiaa, alueelta Punavuori, Eira. Onko historiatietoa Albertinkatu 27:ssä sijaitsevasta Anita Snellmannin Jugend-talosta… 3211 Seuraavista kirjoista saattaa löytyä etsimääsi tietoa: Ollila: Puhvelista punatulkkuun// Nenonen: Herrasväen ja työläisten kaupunki// Moorhause: Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915// Moorhause: Helsingin jugendkorttelit // Helsingin muuttuvat kasvot (video). Aineiston saatavuuden voit tarkistaa pääakaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi) tai ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoon. Lisäksi sinun kannattaa kysyä aiheesta Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta http://www.kaapeli.fi/~srmkirj/srm1.htm, Kasarminkatu 24, puh 669373 sekä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta http://www.hel.fi/HKR/.
Mistä löytyy mahdollisimman paljon tietoa Suutarilasta, niin historiasta kuin luonnonoloista ? 1270 Suutarilasta saat tietoa mm. Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsinki alueittain -sivuilta http://www.hel.fi/tietokeskus/Alkusivu.htm, siellä Suutarilan peruspiiri. Historiasta löydät tietoa esim. teoksesta Helsingin pitäjän historia I-III, kasvillisuudesta uudesta Helsingin kasvit -kirjasta (Kurtto- Helynranta, 1998). Pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on käytettävissäsi Helsingin geoteknillinen /kallioperäkartta, joka kertoo pinnanmuodostuksesta. Ilmatieteen laitos julkaisee kuukausittaista ilmastokatsausta, mutta siinä ei ole tietoja sadevesimääristä ja lämpötiloista Helsingissä kaupunginosittain vaan kolmen havaintoaseman osalta, jotka ovat Kaisaniemi, Hki-Vantaan lentoasema ja Isosaari. Voit tietysti vielä ottaa yhteyttä Ilmatieteen...
Mistä löytäisin tietoa Helsingin alueella olevista vanhoista huviloista? 1795 Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria). Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan...