kaupunginosat

47 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minulla olisi kolme Oulun historiaan liittyvää kysymystä: 1. Missä (synnytys)sairaalassa (ja osoitteessa) oululaisvauvat syntyivät vv. 1963-1964 ja oliko… 4222 3.9.2013 1. Synnytykset hoidettiin 1960-luvulla Oulussa Tuiranpuistossa sijainneessa sairaalassa. Synnytyslaitos valmistui vuonna 1925 ja se otettiin seuraavana vuonna käyttöön. Synnytyssairaalana paikka sai toimia Oulun yliopistollisen keskussairaalan tuloon asti, vuoteen 1975. Sairaala kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Tuiran rakennuskantaan. Lisäksi asiakaskommentissa kerrotaan, että Oulun diakonissalaitoksella on myös syntynyt oululaisvauvoja 1960-luvulla. 2. Tästä Google Mapsin kartasta voi katsoa, mitä paikalla jossa Huvilatie on 1960-luvulla sijainnut, on nykyään. Huvilatie on jäänyt tavallaan Merikoskenkadun rakentamisen alle: http://goo.gl/maps/i6UL3 3. Ritva Toropaisen väitöskirja Oulun paikannimet (2005) kertoo, että nimi...
Mistä tulee Tampereen kaupunginosien Haukiluoma ja Multisilta nimet? 1135 17.6.2013 Haukiluoma on vanha paikallisnimi, jossa luoma merkitsee jokea pienempää virtaavan veden uomaa. Haukiluoma- nimellä on aikoinaan tarkoitettu huomattavasti nykyistä kaupunginosaa laajempaa maantieteellistä aluetta. Ilmeisesti alue kattoi koko Länsi-Tampereen ja alueita myös Nokian (entistä Pohjois-Pirkkalan maalaiskuntaa) puolelta. Nimi Haukiluoma viittaa ilmeisesti Nokian puolella sijaitsevaan Haukijärveen. Multisillan kaupunginosa on saanut nimensä Multiojan aikanaan ylittäneen puusillan mukaan.
Mitkä ovat tuoreimmat Jyväskylän kaupunginosien väkimäärät, siis kaupunginosittain eriteltyinä? 2558 9.12.2011 Jyväskylän kaupungin internetsivulta löytyy Jyväskylän kaupungin väestöarvio http://www.jyvaskyla.fi/info/tietoja_jyvaskylasta/vaestotilastoja
Mikä alue Tampereella on "Sorinahde"? Uudessa Kosken kaupungin historiakirjassa mainitaan, että yliopisto (silloin YKK) sai tilat Sorinahteelta. Missä on… 2423 9.11.2011 Tampereen seudun karttanimistö -tietokannan (http://teto.tampere.fi/nimisto/index.htm) mukaan Sorinahde on Ratinasta Kalevaan nouseva jyrkkä mäki. Alueella sijaitsee nykyään Tampereen yliopiston keskustakampus ja rautatie. Rautatien ylittävä, Kalevantien ja Vuolteenkadun yhdistävä silta on nimeltään Sorinahteen silta. Sorinahde ei siis ole kaupunginosa, vaan sijoittuu Kalevanharjun ja Ratinan kaupunginosien rajalle.
Tampereella on Kalevanrinne-niminen kaupunginosa. Asutaanko Kalevanrinteellä vai Kalevanrinteessä, viekö kyläilymatka Kalevanrinteelle vai Kalevanrinteeseen? 1414 5.8.2011 Kalevanrinnettä ei löydy Ritva Korhosen suomalaisten asutusnimien paikallissijataivutusten hakemistosta Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Valtion painatuskeskus, 1990), mutta Tampere-aiheisen kirjallisuuden ja lehtikirjoittelun perusteella kielenkäyttöön näyttäisivät vakiintuneen muodot Kalevanrinteessä ja Kalevanrinteeseen. "Kalevanrinteessä asuu vajaat 1 300 ihmistä." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008) "Kalevanrinteeseen nousi 1950-luvun lopulla Kalevankartanon kokonaisuus, jonka ensimmäiselle vaiheelle -- kansa antoi heti nimen Kiinanmuuri." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008) "Kalevanrinteeseen kauppakeskus ja 1500 asukasta" (otsikko...
Onko olemassa tilastoja Helsingin eri kaupunginosissa tapahtuneista henkirikoksien määristä? Tai rikoksista ylipäänsä? Haluaisin tietää Lauttasaaren… 1705 11.4.2011 Hei, Tilastokeskuksella ei ole ko tilastoja, mutta Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta (http://www.optula.om.fi) voi löytyä tietoa asiasta.
Mikä on synkältä kuulostavan RISTINARKKU-nimen alkuperä, tarkoitus? Siis Tampereen itäinen kaupunginosa, entistä Messukylän aluetta. 6144 21.7.2010 Maija Louhivaara esittää kirjassaan Tampereen kadunnimet (Tampereen kaupunki, 1999), että synkältä kuulostavan Ristinarkku-nimen pohjana on ollut nimi Ristinorko. Nimen alkuosa viittaa kylän teiden risteykseen, "raitinristiin", ja loppuosa sen viereiseen notkoon raivattuun peltoon, "orkoon". Orko, "notko, notkoon raivattu niitty tai pelto", oli yleinen sana keskiaikaisissa kylännimissä. Orko-sanan muuttumisessa arkuksi lienee kyse ns. kirjurinetymologiasta: kirjuri, jolle sana orko oli tuntematon, korvasi sen mielestään ymmärrettävämmällä sanalla arkku. Louhivaara kertoo vastaavasta tapauksesta Vuoksen alueelta, jossa paikannimi Arkuntanhua esiintyy asiakirjoissa ensin muodossa Orkotanhua ja myöhemmin muodossa Arku(n)tanhua, joka sitten...
Kirjastonhoitaja, etsin tietoa "Malmin (Helsinki) mustalaisista". Teen Malmille muuttaneille ystävilleni "historiikkia" heidän uudesta kotiseudustaan. Malmin… 3789 11.1.2010 Timo Kopomaan ja Rikhard Mannisen julkaisussa Malmi - No logo? pohditaan mm. tätä asiaa. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu on myös verkossa, tässä muutama suora lainaus siitä: "Eräs huomautus siitä, miksi mustalaiset on pitkään liitetty kiinteästi Malmiin on, että sanapari “Malmin mustalaiset“ yksinkertaisesti sointuu yhteen sujuvasti. Kuva romaniasutuksesta leijuu yhä Malmin yllä. Käsitys juontaa sotien jälkeiseltä ajalta, jolloin romaniheimon vaellus näytti päättyvän Malmille. Malmilla on asunut suurehko romaniyhteisö aina viime vuosikymmeniin saakka. Malmin-Puistolan-Alppikylän alue toimi romanien leirialueena vuoteen 1953. Helsingin romanit oli asutettu silloisen kaupungin laidalle ja siellä heidät pyrittiin myös pitämään. Kaupunki...
Mitä aluetta kutsuttiin ryssien kaalimaaksi? 975 29.10.2009 Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti. Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa. Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään." Lähde: Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Työyhteisössäni olemme pähkäilleet mistä tulee "Kastellin häkki" -ilmaisu. Useat oululaiset ikäihmisetkään eivät ole osanneet meitä vähän nuorempia valistaa ko… 5509 20.10.2009 Kastellin häkki on ollut Kajaanintien poikki rakennettu saranoiden varassa kääntyvä portti kaupungin rajalla. Atte Kalajoki on pakinassaan Kastellin häkki ja myllyt Oulu-lehdessä 21.1.1996 kirjoittanut ilmaisun etymologiasta http://kirjastolinkit.ouka.fi/panu/oululehti1996/Oululehti21011996.pdf#… .
Onko yleensä olemassa mitään aineistoa Hakaniemen-Kallion-Sörnäisten-Alppiharjun-Hermannin historiasta 1930-luvulta. 1150 21.11.2008 Olettekin jo saanut kahdelta kollegaltani vastaukset lähes samanlaisiin kysymyksiinne. Niinpä tyydyn vain lisäämään sen, että asiaa kannattaa myös tutkia HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ . Hakutermeinä voitte käyttää kaupunginosien nimiä yhdistettyinä esim. sanoihin "historia" tai "paikallishistoria". Myös haulla "helsinki paikallishistoria" (ilman lainausmerkkejä) löytyy yhtä ja toista. Suosittelen kuitenkin, että tulette myös tutustumaan Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Helsinki-kokoelmaan. Kirja-aineiston lisäksi täältä löytyy esimerkiksi paikallislehtiä eri vuosikymmeniltä; niistäkin voisi olla apua ajankuvan luomisessa. Opastamme teitä mielellämme Helsinki-kokoelman käytössä. Halutessanne voitte myös varata ajan "Lainaa...
Tiedustelisin Kunnioittaen, mitä kirjoja taikka artikkeleita on kirjoitettu Hakaniemen-Kallion-Sörnäisten-Vallilan-Alppiharjun historiasta 1930-luvulta. 1180 20.11.2008 Kallion kirjaston sivuilta löytyy luettelo Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta, mukana on myös viitteitä lehtiartikkeleihin: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Varsinkin näissä teoksissa käsitellään tuota aikaa: Waris, Heikki: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. 2.p. 1973 Kotiniemi, Lauri: Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY 1987 Koskinen, Juha: Kallion historia. Kallio-Seura 1990 Salmela-Järvinen, Martta: Taipui vaan ei taittunut: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1918–1939. WSOY 1966. Salmela-Järvinen, Martta: Kaikissa meissä vikaa on: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1939–1959. WSOY 1968 Pirhonen, Pentti: Stadin ässät : dokumenttiromaani … Tammi, 1985
Onko teillä kirjallista aineistoa alueen Hakaniemi - Kallio - Sörnäinen - Alppiharju - Vallila - Hermanni historiasta 1930-luvulta? 1741 20.11.2008 - Teoksessa Narinkka (1997) s. 173 - 246 Gladh, Sven: Sörkka silloin ennen, ISBN ISBN: 951-772-988-X - Kallion kulmilla: Työläisperheen elinolot Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella vuosina 1890 - 1940, julk. Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö 1989, ISBN 951-95165-7-3 (nid.) - Siltasaari ennen ja nyt, julk. Siltasaariseura 1993,ISBN 952-90-5088-7 (sid.) - Kallion historia/Juha Koskinen, julk. Kallio-Seura ry. 1990 - Pitkänsillan tuolla puolen:Helsingin kaupunginarkiston järjestämä näyttely Kallion ja Sörnäisten kaupunginosien kehityksestä: Suomenkielinen työväenopisto 16.1 - 16.2.1986/ Impola, Sirkka, julk. Helsingin kaupunki 1986 Alppilan historia: Viertotietä itään ja länteen : Helsingin vanhoja kortteleita 3/Hackzell,...
Mistä saisi tietoa helsingin kaupunginosien päivien, asukastapahtumien tms. aikatauluista tänä keväänä tai kesänä? lähinnä minua kiinnostavat helsingin… 969 31.3.2008 Paras tapa lienee ottaa yhteytta kaupunginosayhdistyksiin, mikäli tiedot eivät löydy yhdistysten nettisivuilta: http://www.kaupunginosat.net/index.php?option=content&task=view&id=108&…
Ohjaan ikäihmisten ryhmää Kaurialan Palvelutalossa. He ovat kiinnostuneita Kaurialan alueen historiasta, pääasiassa 1900- luvun alusta alkaen. Löytyisikö… 1577 7.9.2007 Kaurialan historiasta 1900-luvulla ei ole varsinaista historiikkia, vaan tietoja on etsittävä useista teoksista. Seuraavissa julkaisuissa on Kaurialaa koskevia mainintoja: Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa 1964 Rytkönen: Äidin ja mummun koulu ( tyttölyseon historiikki 1994 Hämeenlinna : Hämeenlinna-seuran julkaisut 1955 ja 1958 (käsitt. vanhaa uhrikiveä) Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas. Näköispainos vuonna 1927 julkaistusta laitoksesta 2004 Linnani on kotini: tarinoita Hämeenlinnasta Artikkeleita vanhasta hautausmaasta: Ilkka, Matti: Vanha hautausmaa. Hämeenlinna:Hämeenlinna-seuran julkaisu 1959 Palmunen, Einar: Hämeenlinnan historiaa vanhalla hautausmaalla. Hämeenlinna: Hämeenlinna-seuran julkaisu 1970 Vihervuori, Aimo: Turuntien...
Lapsena kavelin Läntistä Brahenkatua pitkin mummolaan Porvoonkatu 11. Silloin naapuritalot olivat puurakennuksia. Minkä nimisiä mahtoivat rakennukset olla? Ne… 2416 3.8.2007 Puurakennukset Porvoonkatu 1-9:ssa ovat olleet Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiön rakennuttamia työväenasuntoja. Talojen rakennusmestarina toimi Heikki Kaartinen. Porvoonkadulla on ehkä ollut Ruoholahteen rakennettujen "sadan markan villojen" tapaisia taloja. Lähde: Suomen rakennustaiteen museo. Porvoonkatu 1-9 sijaitsee korttelissa 362, mutta Alancon ja Pakarisen "Signe Brander"-kirjassa, viereisen korttelin no 361 taloja sanotaan Harjun huvila-alueen eli Kinaporin työväen asunnoiksi. Helsingin kaupunkia paljon valokuvannut Signe Brander on ottanut kuvan Vaasankadusta(ent. Harjunkatu korttelissa 361), josta voi tarkistaa, ovatko talot olleet samanlaisia kuin Porvoonkadulla. Valokuva on sivulla 34. Branderin ottamia valokuvia...
Halusin tietoa Josafatin kallioiden nimen historiasta. Toinen asia jota erikseen kysyin oli sukunimeni suojaus. Olen sukuni vanhin. 3410 29.5.2007 Josafatin kalliot sijaitsevat Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Etsin tietoja ensin internetistä Googlella, mutta en valitettavasti löytänyt sellaisia sivustoja, joissa olisi kerrottu nimen historiasta. Ryhdyin siis etsimään tietoja kirjastotietokannoistamme. Josafatin kallioista en löytänyt kirjallisuusviitteitä, joten päätin etsiä Kallion historiaa käsitteleviä teoksia. Helmet-tietokannastamme http://www.helmet.fi löysin seuraavia teoksia: Väripostikortteja Kalliosta : kuvia vuosisadan takaa / toimittaneet Juha Koskinen ja Hannu Routio. Helsinki: Kallio-seura, 2004. Kaduilla Kallion : historiallinen kaupunkikierros Kalliossa 8.5.-9.5.2001. Helsinki: Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus, 2001. Kotikaduilla : kaupunkilaiselämää...
Seutuhistoriaa Lahden kaupungin Sopenkorpi/Kärpänen kaupunginosista. Erityisesti elämää Vuohtiankadulla ja Okeroistentiellä. Harmaa muistikuva, että eräs… 2903 28.11.2006 Varsinaista kaupunginosahistoriaa ei Kärpäsen tai Sopenkorven alueista ole meidän tietojemme mukaan tehty tai ainakaan julkaistu. Äidinkielenopettaja Pirjo Sandelius on tehnyt historiikin Kärpäsen koulusta "Kärpäsen koulu 50 vuotta 1950-2000". Kärpäsen ja Sopenkorven alueen oma asukasyhdistys Harjuntaustaseura on sellainen taho, joka voisi tietää alueen historiasta enemmän. Kärpäsen kirjaston henkilökunta voi antaa seuran yhteystiedot (kirjaston puhelinnumero on 03-8125 403 ja yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/karpanen.htm). Muutamista Etelä-Suomen sanomien artikkeleista voisi myös olla apua: Lyyrylä, Eila: "Yhtenäisyys ja luonto Sopenkorven laitamilla" (ESS 1983:5, s. 7), Miestamo, Hanna: "Mökkiä ku...
Haluaisin tietää Merihaka-nimen alkuperän. Haka rakennusliike rakensi ensimmäiset tornitalot. Tuliko nimi sen mukaan? 2540 1.11.2006 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulta www.kotus.fi löytyy tietoa Helsingin nimistöstä. (http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/helsinki). Nimestä Merihaka kerrotaan, että tämän täytemaalle rakennetun asuinalueen nimi on luotu liittyen nimeen Hakaniemi. Hakaniemen nimi taas on ollut alun perin vain niemen nimi, myöhemmin se on muuttunut tarkoittamaan aluetta. Internetin vapaan tietosanakirja Wikipedian artkkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihaka) kertoo, että Merihaka-nimen alkuperästä on olemassa kaksi käsitystä; toisen mukaan alueen nimi tulee nimestä Hakaniemi, toisen mukaan taas alue on nimetty rakennusyhtiö Hakan mukaan.
Haluaisin tietää, onko olemassa kirjallisuutta tai jotain muuta lähdettä, mistä saisi tietoa Haritun historiasta. Harittu on osa Turkua, ja se sijaitsee… 1895 13.7.2006 Harittu oli 1400-luvulla kaksitaloinen kylä, joka kuului Kaarinan pitäjään. Varhaisimmat tiedot Haritun talosta ovat jo vuodelta 1378, jolloin Kaarinan lautamieheksi on kirjattu Haritun Simo. Harittu liitettiin Turkuun vuoden 1939 alusta lukien, mutta varsinainen Haritun tila siirtyi Turun kaupungille vasta 1950-luvulla. Haritun-alue käsitti Haritun tilan rakennukset ja sen tilukset. Kun Harittu liitettiin Turkuun, sai se omakotirakentamista varten laaditun asemakaavan 1940-luvun alkuvuosina. Haritun tilan peltoja viljeltiin kuitenkin aina 1970-luvulle asti. Tarkempaa tietoa Haritun kaupunginosan historiasta löytää esimerkiksi Koivula-Haritun Omakotiyhdistyksen julkaisemasta kirjasesta Lähiö kotina, 2002. Haritun varhaisvaiheista mainitaan...