kansanperinne

90 osumaa haulle. Näytetään tulokset 81–90.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Milloin on paras aika kaataa paju? Milloin tehdään saunavasta? Ja leikataan hiukset? Onko tämä rajatietoa vai kansanperinnettä ja mikä kirja antaisi vastauksen… 1809 Kansanperinteen kautta on sukupolvelta toiselle siirtynyt esimerkiksi monenlaisia luontoon ja työntekoon liittyviä uskomuksia. Seuraavista kirjoista löytyy perinnetietoa ja uskomusten taustaa. Laiho, Antto, Wanhan kansan merkkipäivät, Karisto, 1997. Relve, Hendrik, Puiden juurilla, puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä, Atena, 2002. (Tämän kirjan mukaan esimerkiksi saunavihdat on paras tehdä Juhannuksen aikoihin). Metsä ja metsän viljaa, SKS, 1994. Vanhassa vara parempi, vanhoja ja hyviksi havaittuja ohjeita nykyajan ihmisille, Valitut palat, 2000. Vilkuna, Kustaa, Vuotuinen ajantieto, Otava, 1994.
Kysyjä on nähnyt Saarenmaalla "venäläisen keinun" ja haluaisi nyt saada siihen rakennusohjeet. Keinu on kuulemma neliskanttinen. 2230 Löysimme tietoja vanhoista suomalaisista kyläkeinuista (liekku) olisikohan kyse samanlaisista keinuista. Teko-ohjeita ko. kirjoissa ei varsinaisesti ole, mutta tarkat kuvaukset kuitenkin. Tiedot voi tarkistaa seuraavista lähteistä: Sananjalka 3/1961, s. 67-109, Kalevalaseuran vuosikirja 11, s. 23-29, Kotiseutu 1935, s. 50-53. Kaikki kirjat on saatavissa kirjastostamme.
Luin joltakin keskustelupalstalta, että häissä oli esitetty vanhan kansan ohjeita avioliittoon (1940-luvulta?). Netistä en ohjeita löytänyt, mutta olisiko… 3601 Suomalaiseen kansankulttuuriin liittyvästä hääperinteestä on kirjoitettu paljonkin teoksia. Varsin perusteellisen kuvan entisaikojen häätavoista antaa esim. Maija-Liisa Heikinmäen kirja "Suomalaiset häätavat" (1981). Muita ovat mm. "Kahden kauppa" (toim. Terttu Kaivola, 1995) ja "Avioliiton historia" (Edvard Westermarck, 1932). Suoranaista avioelämää koskevaa ohjeistusta löytyy ainakin Irma Savolaisen toimittamasta "Häät"-nimisestä teoksesta vuodelta 2001. Kirjassa siteerataan vanhoja, 1800 - 1900 -lukujen vaihteessa ilmestyneitä oppaita mm. seuraavasti: - Vaimon on jatkuvasti tarkkailtava miehensä tapoja ja käytöstä, ja annettava kaikki miehen heikkoudet anteeksi. - Vaimon on tarkkailtava miehensä luonnetta, jotta hän osaa sovittaa oman...
Löytyykö kirjallisuutta / tietoa perinteisestä morsiussaunasta, morsiamen kylvettämisestä? En löydä netistä aiheesta kuin viittauksia. Mitään konkreettista en… 1154 "Häiden, kuten muidenkin juhlien edellä suomalaiset ovat käyneet saunassa. Etenkin morsiamen ja sulhasen on ollut tärkeää olla puhdas, kaunis ja terve astuessaan uuteen elämänvaiheeseen." (Lainaus kirjasta Kahden kauppa, juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, Toimittanut Terttu Kaivola) Morsiussaunasta samainen teos kirjoittaa mm. näin: "Varsinkin morsiamen kylvetykseen kuului monenlaisia rituaaleja... morsianta kylvetti ystävätärjoukko tai tehtävään erityisesti pyydetty vanhempi nainen. Sauna koristeltiin lehvin ja oljin, talvella havunoksin, ja lauteille levitettiin puhtaat lakanat. Saunan eteiseen vietiin pieni pöytä, johon óli katettu kahvia, viinaa tai olutta... Saunan ulkopuolelle kokoontui nuorisoa metelöimään ja...
Tarvitsisin saamelaisen tarinan tuliketusta. Mistähän kirjasta löytäisin mahdollisimman laajan kertomuksen? 2553 Ainoa toistaiseksi löytämäni tulikettu-aiheinen satu on Tuliketun metsästys teoksessa Suomalaiset kansansadut 4--Hölmöläissadut--Valhesadut , SKS, 1993. Satu on kuitenkin hyvin lyhyt. Kari Kailan kirjassa Revontulet : kansankäsityksistä tutkimukseen (Helsinki : Ursa, 1998) kerrotaan kansanuskomusten tuliketusta revontulien synnyn selittäjänä. Tulikettu esiintyy myös Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa. Ilmatieteen laitoksen www-sivuilla osoitteessa http://www.fmi.fi/tutkimus_avaruus/avaruus_30.html on artikkeli revontulista. Artikkelissa mainitaan myös tulikettu-teoria.
Kesän aikana oli julkisuudessa muistaakseni joensuulainen mies, joka puhui joutilaisuudesta ja oli käsittäkseni tehnyt aiheesta myös jonkin kirjan/tutkimuksen… 1350 Joensuulainen tutkija Jyrki Piispa on tänä vuonna julkaissut kirjan nimeltä Ei terve työtä kaipaa - suomalainen laiskuus. Kirjasta ja kirjailijasta löytyy tietoa Helsingin Sanomien verkkoarkistosta http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp hakusanalla laiskuus. Painetussa Helsingin Sanomissa jutut ovat olleet 8.5. ja 1.5. 2000. Myös Et-lehden numerossa 7/2000 on ollut kirjasta juttu.
Mitä tarkoittaa perinnesana krykkypaalit tai krykkybaalit? Onko kyseessä joku juhla? 1759 Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan krykkypaali tarkoittaa kuuliaisia, kuuliaiskestejä. Krykky tulee ruotsin kielen kainalosauvaa merkitsevästä krycka-sanasta. Ensimmäisenä kuulutuspäivänä pidettiin kestit ja tanssiaiset, joissa morsiamelle annettiin nauhoilla koristettu keppi, koska hänet muka oli pudotettu saarnatuolista, jolloin jalka oli katkennut.
Mistä kirjoista löytyisi tietoa suomalaisista vanhoista juhannustaioista, etenkin niistä mitä nuoren neidon on tehtävä? 1100 Juhannustaioista ja muustakin juhannuksen viettoon liittyvästä löytyy tietoa mm. teoksissa Karjalainen: Uusi ajantieto (1989), Koskinen: Suomalaiset juhlat (1989), Karjalainen: Juhlan aika - suomalaisia vuotuisperinteitä (1994) ja Vilkuna: Vuotuinen ajantieto (1994).
Miten saunotaan "vanhan kansan munalöylyt"? 1935 Sanontaa ei löytynyt mistään perinne- eikä muusta suomen kielen sanakirjasta. Ainoa lähde, mistä sana "munalöylyt" löytyi, on Internetissä Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan kotisivuilla, leikkimielisellä Möd Knuller vastaa -palstalla (http://www.siba.fi/Opiskelijajarjestot/Saymaa/9905/mod.html). Kollegiaalisen konsultoinnin tuloksena päädyimme arveluun, että munalöylyt tarkoittaa äärettömän kovia löylyjä. Asiaa voi yrittää tiedustella Suomen Saunaseurasta (http://www.sauna.fi/default.htm) tai Kansanrunousarkistosta (http://www.finlit.fi/kra).
Mistä juontuu harjannostajaisten perinne? 1501 Tietoa harjannostajaisista löytyy teoksesta Kustaa Vilkuna, Työ ja ilonpito - kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä (1983), (s. 175-176).