käännökset

Tilaa aihepiirin käännökset RSS-syöte
1582 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1281–1300.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mihin perustuu kirkkoraamatun viimeisimmän raamatunkäännöksen (1992) mm. toisessa Mooseksen kirjassa ylipapin vaatetukseen ja pyhäkköteltan väliverhojen väriä… 1032 Tarkoitetaanko sellaisia tekstejä kuin 2. Moos. 36:35 ja 39:1-2? Vuonna 1933/38 käytettiin sanoja 1)punasininen 2)purppuranpunainen 3)helakanpunainen 4)(kerrattu) valkoinen Vuonna 1992 1)sinipunainen 2)purppurainen 3)karmiininpunainen 4)hieno kerrattu Heprealaisessa alkukielessä ko. kohdissa esiintyy itse asiassa neljäkin sanaa, jotka voidaan tulkita punaisen eri värisävyiksi (yksinkertaistetusti siirrettyinä latinalaisiin aakkosiin) tekelät argaman tola'at šani Näistä osa voidaan tulkita sekä substantiiveiksi että adjektiiveiksi, mikä selittänee sen, että kääntäjät (myös muissa kielissä) ovat tyytyneet pelkkään kolmeen värisävyyn. Eri vuosikymmenien poikkeavat käännösratkaisut voivat perustua osin siihen, että muinaisheprean sanojen...
Kolusin kirjaston läpi, mutta vieläkin olen klassikko runon suomennusta vailla...Miten Alexander Popen Eloisa to Abelard tanssii kauniilla äidinkielellämme ? 1538 Valitettavasti kysymääsi runoa ei näyttäisi olevan julkaistu kokonaisuudessaan suomennettuna. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä yliopistokirjastojen Lindasta kummastakaan ei löydy suomennoksia joissa kysymäsi runo voisi olla. Yleisten kirjastojen Frank-monihaun mukaan kysymäsi runo löytyy teoksesta TUHAT laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa / toimittanut ja suomentanut Aale Tynni,[Helsinki] : WSOY, 2004, mutta siinäkin se on vain osittain. Saman osan epäilen löytyvän äänikirjasta RUNOAITTA 2 : käännösrunoäänitteitä / koonnut Jarkko Laine ; lausujat Ritva Ahonen, Tuomas Anhava, Jarmo Heikkinen...et al. Osa 6 : Kuule! Rakkaani tulee! Kyseistä äänitettä ei valitettavasti ole meillä Turussa eli en voi tarkistaa asiaa,...
Onkohan venäläisen Aleksandr Ostrovskin näytelmä Groza (Ukkosmyrsky) suomennettu? Ja löytyisikö se mahdollisesti jostakin kokoelmasta? Hakuni eivät tuottaneet… 1611 Näytelmä on suomennettu nimellä ”Ukonilma” (Suomen Teatteriliitto, 1975). Suomentaja on Eino Kalima, ja kyseessä on painamaton näytelmä. Sitä löytyy monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.uniarts.fi/. Lainaamiseen tarvitsee Arsca-kirjastokortin, mutta sen saa kyseisestä kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus. Englanniksi Ostrovskin näytelmä on käännetty nimellä ”The Storm”. Käännös löytyy vieläpä digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/7991, sillä näytelmä on Yhdysvaltojen lain mukaan tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella. Ruotsiksi näytelmästä on olemassa ainakin radioteatterisovitus nimellä ”Ovädret: drama i sex scener...
Onko Goethen Westöstlicher Divan ilmestynyt suomeksi ja jos niin missä? 1559 Näyttäisi siltä, ettei Goethen teosta ”West-östlicher Divan” ole suomennettu kokonaisuudessaan. Sen sijaan osia ja yksittäisiä runoja siitä lienee ilmestynyt monissa julkaisuissa. Niitä sisältyy runsaammin ainakin Goethen ”Valitut teokset” -sarjan osaan 7, jonka on suomentanut Otto Manninen, ja Teivas Oksalan suomentamaan Goethe-valikoimaan ”Runotarten lemmikki”, jossa on runoja kokoelmaan kuuluvista ”Suleikan kirjasta” (”Buch Suleika”) ja ”Kapakkakirjasta” (”Das Schenkenbuch”). Yksittäisiä runoja on aika mahdotonta poimia kattavasti lukuisista Goethen runoja sisältävistä julkaisuista. Lehden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Giethen yksittäisiä suomennettuja runoja voi...
"aamuisissa kun alkoi olla päivä, aholla juoksi kettu räivä, joka etsi aamusuurustansa,jolla nälkä kurni suoliansa"... miten sitten jatkuu??? mummu kertoi… 6039 Kyseessä on Aisopoksen satuun perustuva August Ahlqvistin runomukaelma ”Kettu ja korppi”, joka on ilmestynyt A. Oksasen eli Ahlqvistin runokokoelmassa ”Säkeniä” (G. W. Edlund, 1874). Runo löytyy myös Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta teoksesta ”Lausuntarunoja nuorelle väelle” (4. painos; Valistus, 1958). Koska Ahlqvistin – ja toki Aisopoksenkin – tekijänoikeudet ovat jo aikoja sitten rauenneet, laitan runon tähän kokonaisuudessaan: KETTU JA KORPPI (Mukaelma) Aamuisissa alkoi olla päivä, aholla kun juoksi ketturäivä, joka etsi aamusuurustansa, sillä nälkä kurni suoliansa, kun ei eilispäivän syömisistä ollut paljon yhtää [painovirhe?] virkkamista. Tuossapa nyt keksi korpin puussa, joll’ ol’ aika juustokyörä suussa. Vesi kiehahtavi...
Olen yrittänyt selvittää, miten tekstityksiä varten luotava "spotting list" on mahdollisesti käännetty suomeksi. Onkohan sille mitään vakiintunutta… 1090 Kysyimme käännöstä muutamilta tuotantoyhtiöiltä, saimme seuraa käännökset: dialogilista dialogilista (lähinnä aikakoodillinen) prikkauslista tai aikakoodattu lista
Mahtaako kreikkalaisen mytologian nereidillä englanninkieliseltä nimeltään Ione olla suomenkielistä vastinetta, vai käytetäänkö suomennoksissa samaa nimeä?… 1603 Selailin kirjastossa hyllyssä olleet kreikkalaista mytologiaa käsittelevät teokset, mutta tuota nimeä ei tullut siellä vastaan. Tuomas Anhava on kuitenkin suomentanut tuon Poundin runon nimellä ”Ione, kuollut kauan sitten”, joten sen perusteella voisi olettaa, että suomessakin käytetään nimestä samaa muotoa.
Onko Anna Maria Lenngrenin runoa Pojkarne suomennettu? 1276 Näyttäisi siltä, ettei kysymääsi runoa ole suomennettu kokonaisuudessaan. Laulun kolme ensimmäistä säkeistöä löytyvät suomeksi laulukirjasta ”Lauluja Lönnrotin ajoilta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002). Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Muinaisten_aikain_muisto löytyy puolestaan Lenngrenin runon suomennosmukaelma, jonka on tehnyt Carl Helenius ja joka on ilmestynyt ”Turun Viikko-Sanomissa” 1825. Siinäkin on vähemmän säkeistöjä kuin alkuteoksessa. Kohtuullisen määrän suomennosrunoutta sisältävä, osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne Lenngrenin runon suomennosta lainkaan. On tosin mahdollista, että runo olisi suomennettuna...
Mistä löytyisi kokonaisuudessaan Topiuksen sanoittama ja Paciuksen säveltämä yksinlaulu Metsän romanssi. Nuoteista ei väliä, tarvitysen vain sanat 1441 Kysymäsi laulun sanat löytyvät Fredrik Paciuksen sävellyskokoelmasta ”Yksinlauluja” (Edition Fazer, 1959). Sanat ovat sekä suomeksi että ruotsiksi, ja luonnollisesti opuksesta löytyvät vielä nuotitkin, vaikka et niitä tarvitsisikaan. Teoksen tarkemman saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä esimerkiksi vapaalla sanahaulla kappaleen nimellä ”Metsän romanssi”.
Miten kuuluu Shakespearen Twelft Night / Loppiaisaatto -nähtelmän rivi: "If music be the food of love, play on" (1. näytös, 1. kohtaus) suomeksi? 1318 Paavo Cajanderin suomentamana kysymyksessä siteerattu Loppiaisaatto-näytelmän ensimmäinen säe kuuluu seuraavasti: "Soitelkaa, jos on lemmen ruokaa soitto."
Minulla on pian tehtävänä analyysiessee jostakin nuorten kirjasta. Minua kiinnostaisi tehdä se jostakin näytelmästä, mutta en ole löytänyt nuorelle yleisölle… 2623 Näytelmävinkkejä esseeanalyysiin: Jessika - vapaana syntynyt / Leea Klemola. Kolauksia / Marita Hauhia. Kuokkavieraat / Emilia Pöyhönen. Kylmät kylkiluut / Kari Vaijärvi. Missä aalto jatkuu : neljä uutta näytelmää /(toimittanut Salla Taskinen. Perillä / Otso Huopaniemi. Sexton / Heini Junkkaala. Viilletty elämä / Marita Hauhia. Ohessa pari ehdotusta Jukka-Pekka Pajuselta, joka on ansiokkaasti suomentanut saksankielistä kirjallisuutta: Jokapäiväinen leipä / Gesine Danckwart. Pianonsoittaja / Elfriede Jelinek. Suosittelen näitäkin käännöksiä: Kreisi / Benjamin Lebert. Lukija / Bernhard Schlink. Nuorta valoa / Ralf Rothmann. Tapaus Kalteis / Andrea Maria Schenkel. Tiikeri olkapäällä / Günter Ohnemus. Kaikkien edellä mainittujen teosten...
Pitäisi tietää, miten kuuluu Cajanderin suomennos Shakespearen Hamletista. Käsittääkseni Act I, scene II. How weary, stale, flat and unprofitable, 134 Seem… 1431 Cajanderin suomennos löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Kysymäsi kohta kuuluu tuossa Cajanderin suomennoksessa näin: Kuin tylsää, kurjaa, tympeää ja tyhjää Tään mailman kaikki toimi minust’ on! Hyi! hyi! Se ruokoton on kasvitarha, Mi siementyyppi; runsaat rikkaruohot Sen höystäin peittää. Niiksikö on tullut!
Onko suomalaisia nykydekkareita käännetty venäjäksi? Löytyykö niitä Helmet-kirjastosta? 1637 Suomalaista uutta jännityskirjallisuutta on käännetty venäjäksi valitettavan vähän. HelMet-kirjastosta löysin alkuhätään kaksi kappaletta: - Leena Lehtolainen / Mednoje serdtse: detektiv (2006) - Hannu Luntiala / Poslednije soobtsenija (2008) Alla linkit näiden teosten sijaintietoihin sekä linkki kaikkiin HelMetin venäjänkielisten dekkareiden hakutulokseen: http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/alehtolainen/alehtolainen/1%2C1%2C9…? http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/aluntiala/aluntiala/1%2C1%2C9%2CB/e…? http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=&...
Terve! Minulla on vuoden1966 Marjatta Salosen suomentama Kolme Muskettisoturia kirja, joka on jaettuna on jaettu 6 osaan. Haluaisin tietää, että onko tämä… 2134 En saanut Salosen suomennosta käsiini, joten en voi vertailla sen sisältöä muihin käännöksiin. Kansallisbibliografia Fennica ei mainitse, että kyseessä olisi lyhennelmä ja myöskin kirjojen yhteinen sivumäärä viittaisi siihen, että kyseessä on lyhentämätön laitos. Joka tapauksessa varmuudella lyhentämätön laitos ko. kirjasta on ainakin Anna Louhivuoren 3-osainen käännös vuodelta 1968. Kolmen Muskettisoturin eri käännöksistä on kysytty aiemmin 14.8.2003 tässä palvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=57881437-8b9…
Etsin Paavo Cajanderin suomennosta William Shakespearen Henry V:lle, kuningas Henrik V. Haussa on kohta, joka löytyy näytöksestä 4, kohtauksesta 3 ja se kuuluu… 1912 Cajanderin suomennoksessa kysymäsi kohta menee näin: ”Tarinan ukko kertoo pojalleen, Ja tästä päiväst’ alkain aikain loppuun Ei päivä Crispianuksen niin pääty, Ett’emme tulis puheeksi me, me harvat, Me onnellisen harvat, veljet kaikki.” Lähteenä olen käyttänyt ”William Shakespearen kootut draamat” -sarjan osaa seitsemän (WSOY, 1950).
Löytyykö Lord Byronin runolle "So, we'll go no more a roving" suomennosta, mahdollisimman vanhaa kaiken lisäksi, jotta tekijänoikeudet olisivat jo rauenneet?… 1536 Kysymäsi runon suomennos ”Nyt emme käyskennellä” löytyy Aale Tynnin kääntämänä kokoelmasta ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1974; useita muitakin painoksia). Sen tekijänoikeudet ovat tosin vielä voimassa ja raukeavat vasta vuoden 2067 jälkeen, kun Tynnin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä. Muita suomennoksia en löytänyt enkä oikein usko, että tuosta runosta olisi tekijänoikeuksista vapautunutta suomennosta, koska Byronia suomennettiin vanhoina aikoina melko niukasti. Byronin runojen suomennoksista ovat toistaiseksi tekijänoikeuksista vapaita lähinnä muutamat Valter Juvan suomennokset, joiden joukossa ei kuitenkaan ole...
Onkohan laulua "Ring around the rosy, pocket full of posies, ashes, ashes, we all fall down" suomennettu? 5392 Ring a ring o' roses on vanha englantilainen lastenloru, joka syntyi Lontoossa vuoden 1665 ruttoepidemian aikana. Ring a-ring o' roses, A pocketful of posies. a-tishoo!, a-tishoo!. We all fall down. [Kysymyksessä siteerattu teksti on lorun amerikkalainen versio: Ring around the rosey, A pocketful of posies. ashes, ashes. We all fall down.] Kranssi, kranssi ruusuja, tasku täynnä rohtoja, hatsii, hatsuu, jokainen maahan kaatuu. "Kranssi, kranssi ruusuja" tarkoitti ruttoa sairastavan pieniä punaisia täpliä. "Tasku täynnä rohtoja" viittasi jo antiikista periytyvään tapaan ja uskomukseen, että hyvänhajuiset kukat ja yrtit suojelevat paholaisten hengityksen löyhkältä. "Hatsii, hatsuu" kuvasi aivastusta, ruttoaikoina tyypillistä tartunnan oiretta...
Satukirja hakusessa, kirjailija on ulkomainen; kirja on julkaistu suomeksi joskus 2000-luvun alkupuolella. Kirjassa on useita satuja, tai sitten kyseessä on… 993 Hei! Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena? Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
Onko Eerikin kronikka julkaistu jossakin Suomen kielellä? 1708 Valitettavasti tuota alun perin ruotsiksi kirjoitettua teosta ”Erikskrönikan” ei ole ilmeisesti suomennettu kokonaan. Mainitsemasi ”Suomen historian asiakirjalähteet” -teoksen lisäksi löytyy Julius Ailion vapaamuotoinen suomennoskatkelma Häme-Wikistä osoitteesta http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerikin_kronikka&redirect=no. Voi olla, että katkelmia on ilmestynyt joissakin muissakin tutkimuksissa, mutta syystä tai toisesta koko teosta ei ole kukaan vielä julkaissut. Arto-tietokannasta löytyy muutamia viittauksia kronikkaa koskeviin tieteellisiin artikkeleihin, mutta ne ovat ruotsinkielisiä. Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on luettavissa Runeberg-projektissa osoitteessa http://runeberg.org/erikkron/, mutta se lienee ruotsia...
Onko Buddhan lausahdukselle "Happiness comes when your work and words are of benefit to yourself and others" olemassa vakiintunutta suomennosta? 1181 Ei ole tietenkään varmaa, onko tuo lausahdus ensimmäiseksi Buddhaksi sanotun Siddhārtha Gautaman lausuma. Ja käännös englanninkielinen lausahduskin tietysti on. Joitakin tämäntapaisia ajatuksia kuitenkin löytyi hänen sanomanaan myös suomeksi, suoraa käännöstä ei löytynyt. H. S. Olcottin kirjassa Näin puhui Buddha (2006, suomentaja Pekka Ervasti, uudistettu laitos vuonna 1949 ilmestyneestä painoksesta)sanotaan näin: "Arvokkainta on tietää ihmisen olemassaolon ja päämäärän koko salaisuus, niin ettemme pane liian suurta arvoa tälle elämälle ja sen olosuhteille, vaan että elämme tavalla, josta koituu suurin onni ja vähin kärsimys sekä kanssaihmisille että itsellemme." (s. 31) Nirodha ry -yhdistyksen sivuilla (http://www.nirodha.fi/) kerrotaan...