| Miksi kirjat suomennetaan joskus eri järjestyksessä kuin ne on julkaistu? Esim. Lee Childin ensimmäinen Reacher-kirja ei ole suomennettu ensimmäisenä vaan… |
1527 |
|
|
|
Kirjan suomalainen kustantaja päättää julkaisemisjärjestyksen. Kirjailija ja hänen alkuperäinen kustantajansa voivat tietenkin myös vaikuttaa siihen, mitkä kirjailijan teokset käännetään.
Kirjailija Lee Childin suomennokset on julkaissut kustannusliike Karisto. Heille voi antaa palautetta aiheesta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Tietoa Lee Childin suomennetuista teoksista löytyy Kariston sivuilta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
|
| Käännöstyössäni esiintyy Umberto Ecolta peräisin oleva sitaatti "La lingua dell´Europa è la traduzione". Löysin sille suomennoksen "Kääntäminen on Euroopan… |
979 |
|
|
|
Sitaatti tosiaan löytyy monellakin eri kielellä eri sivuilta, mm. näiltä:
http://ec.europa.eu/translatores/how/index_fi.htm
http://ec.europa.eu/news/culture/081126_1_fi.htm
http://europeisnotdead.com/disco/words-of-europe/
http://ec.europa.eu/italia/attualita/primo_piano/istruzione/linguadelle…
Suomeksi sitaatista löytyy myös ainakin toinen käännös:
Euroopan kieli on [kielten välinen] käännös:
http://www.madrid.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=622&c…
Sivustot eivät kuitenkaan mainitse lähdettä, eivätkä kääntäjää.
Alla olevan Brysselissä vuonna 2011 järjestetyn Petra-kokouksen sivuston: http://www.petra2011.eu/sites/default/files/the_petra_recommendations_1…
kautta löytyi kuitenkin tieto, että Umberto Econ... |
| Charles de Gaulle lausui vuonna 1943: "Telle est la Résistance française. Indivisible comme la France elle-même […] ardeur puissante et fraternelle d’où… |
800 |
|
|
|
Ikävä kyllä mahdollista suomennosta ei löytynyt.
|
| Onko Mercedes Sosan laulujen sanoja saatavana suomeksi? |
2575 |
|
|
|
Musiikki- ja mediaosastomme paneutui asiaan ja tiedottaa, että Sosan hiteistä suomennettuna löytyy ainoastaan Alfonsina ja meri. Teoksen on suomeksi levyttänyt Anneli Saaristo vuonna 1985 albumilleen Näin jäätiin henkiin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 20 sivulta 110-111.
|
| Onko William Congreven "(Heaven has no Rage, like Love to Hatred turned,) Nor Hell a Fury, like a Woman scorned." -fraasille olemassa suomennosta? Se on… |
2185 |
|
|
|
Näytelmäkirjailija ja runoilija William Congreven teoksia ei ole suomennettu (Lähteet: Suomen kansallisbibliografia: https://finna.fi ja Näytelmäkulma: http://www.dramacorner.fi/ ja Linkki maailman runouteen -tietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) Tälle yksittäiselle fraasille ei myöskään löytynyt käännöstä.
|
| Kysymykseni koskee katkelmaa Jean Cocteaun päiväkirjoista, alla englanninkielinen käännös. Onkohan kyseistä teosta suomennettu ja missä kirjastossa se olisi… |
930 |
|
|
|
Ranskalaisen runoilijan Jean Cocteaun päiväkirjoista on suomennettu vain kirja nimeltä Oopiumi: päiväkirja vieroituskuurin ajalta (suomentaja Sirkka Suomi, 1987).
Tässä kirjassa Cocteau käsittelee muutamassa kohdassa unia ja unta, mutta kysymäsi kaltaista katkelmaa siitä ei löytynyt.
Cocteaulta on julkaistu useita päiväkirjoja, joista löytyvät tiedot alla olevasta bibliografiasta:
http://www.jeancocteau.net/oeuvre_bibliographie_en.php
Kysymäsi Cocteaun päiväkirjan katkelma löytyy englanniksi myös Jonathan Carrollin romaanista Outside the Dog Museum, mutta tätäkään teosta ei ole suomennettu:
http://books.google.fi/books?id=bZ14pa_B3RYC&pg=PA28&dq=And+then+I+real…
|
| Käännettävänäni olevassa tekstissä on seuraava sitaatti Leniniltä: "Государство есть машина для угнетения одного класса другим, машина, чтобы держать в… |
842 |
|
|
|
Alla olevasta linkistä löytyi Leninin 11.7.1919 Sverdlovin yliopistossa pitämä puhe, jonka otsikko on "Valtiosta". Puheesta löytyi tällainen virke: "Valtio on kone, jolla luokka sortaa toista luokkaa, kone, jolla yhden luokan alaisuudessa pidetään muut alistetut luokat." Käsittääkseni kyseessä on sitaatin suomennos.
Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike julkaisi puheen vuonna 1945 erillisenä niteenä.
https://www.marxists.org/suomi/lenin/1919/7/11.htm
https://finna.fi
|
| Sain käännettäväkseni sitaatin Anna Ahmatovan runosta/runoteoksesta Requiem. Tässä alkuperäinen katkelma: Звезды смерти стояли над нами, И безвинная корчилась… |
1221 |
|
|
|
Kyllä, runo on suomennettu. Se löytyy teoksesta Ahmatova Anna / Valitut runot / toimittanut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola, 2008.
Runo on osa Requiem 1935-1940 -runoelmasta, ja osa sen runosta Johdanto.
|
| Tarvitsisin pikaisesti tiedon, onko Walt Whitmanin Leaved of Grassista olemassa suomennosta. Minulla on käännettävänä pieni katkelma Song of Myselfistä, netin… |
1755 |
|
|
|
Laulu itsestäni on suomennettu kolmesti. Varhaisin suomennos on Ruohonlehtiä-kokoelmassa 1954 ilmestynyt Viljo Laitisen käännös. Arvo Turtiaisen kääntämänä runo ilmestyi vuonna 1965 kokoelmassa Ruohoa. Tuorein suomennos on Valitut runot -kokoelmassa 2007 ilmestynyt Markus Jääskeläisen käännös.
Laitinen:
(olen suuri, sisälläni on maailmoja.)
Turtiainen:
(olen rajaton, sisällän kaikkeuksia.)
Jääskeläinen:
(Minussa on tilaa, sisälleni mahtuu mitä tahansa.)
|
| Löytyvätkö Pauli Ylitalon sanat lauluun Vanha virsi Taalainmaalta? |
2205 |
|
|
|
Ylitalon suomenkieliset sanat kyseiseen lauluun löytyvät ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 14 (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 1997) sivuilta 34–35.
|
| Onkohan William Wordsworthin "Lines Written In Early Spring" -runoa suomennettu? |
677 |
|
|
|
Aila Meriluodon suomennos Wordsworthin Lines written in early spring -runosta löytyy Edith Holdenin kirjasta Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava, 1979).
|
| Tiedättekö, onko Bellmanin laulua Sång efter skördeanden eli Här dansar Fridolin suomennettu? Tarvitsisin sen viimeisestä säkeistöstä suomeksi säkeen "... och… |
1179 |
|
|
|
Tämä E. A. Karlfeldtin runo on suomennettu nimellä Fridolin tanssii. Suomentaja on R.R. Ryynänen. Laulun säveltäjä on Aksel Törnudd, ei siis Carl Michael Bellman.
Lähteet:
https://finna.fi
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
http://www.doria.fi/handle/10024/66475
Vaikuttaa siltä, että suomennos löytyy ainoastaan vuonna 1970 levytetyltä levyltä "Heikki Klemetti 1876 - 1953". Kappale on äänitetty 19.06.1939. Levyä ei ole muissa Suomen kirjastoissa kuin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Heikki Klemetti 1876 - 1953: Törnudd, Aksel, Fridolin tanssii
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
|
| Pysytyisittekö jälleen auttamaan meitä sitaatin suomennoksen metsästämisessä? Kyseessä on suora lainaus Paul Krugmanin teoksesta "The Return of Depression… |
1121 |
|
|
|
Kyseinen katkelma löytyy Krugmanin suomennetusta teoksesta ”Lama : talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot” (HS kirjat, 2009) sivulta 68. Koko katkelma menee seuraavasti: ”Lopulta käsite [moraalikato] tuli tarkoittamaan mitä tahansa tilannetta, jossa joku päättää, kuinka suuri riski otetaan, ja joku toinen maksaa viulut, jos asiat menevät huonosti ja riski toteutuu.” Hakasulkeissa oleva selitys on minun lisäämäni.
Aalto-yliopiston kirjasto avusti ystävällisesti tämän ratkaisussa katsomalla sitaattikohdan englanninkielisestä alkuteoksesta.
|
| Olen kääntämässä ohjelmaa, jossa siteerataan John Miltonin Kadotettua paratiisia. Katkelma on seuraavanlainen: "First Moloch, horrid king besmeared with blood… |
875 |
|
|
|
Kyseinen katkelma löytyy suomennoksesta ”Kadotettu paratiisi” sivulta 14. Yrjö Jylhän suomentamana koko kohta menee seuraavasti:
”Käy eellä julma Moolok tahrattuna
verellä ihmisen ja kyynelillä,
joit’ itki vanhemmat, kun tulipätsiin
laps uhrattiiin ja rummun pärinään
sen huuto hukkui.”
Sana ”Moolok” on suomennoksessa kursivoituna.
|
| Teen käännöstä suomenkielestä ruotsiin. Alkutekstissä käsitellään 30-luvun poliittista elämää Suomessa, mm. AKS:n toimintaa ja mukana on sitaatteja AKS… |
1237 |
|
|
|
Sibeliuksen sävellykseen löytyy ainakin yksi ruotsinnos (J. O. Wegelius, joka on ilmeisesti itse ollut jääkärikapteeni), joka on julkaistu laulukirjassa Carminum liber Aboensium (Åbo Akademis Studentkår, 1934). Julkaisu on tässä edessäni ja sen tekstin saa ottamalla yhteyttä minuun. Sama teksti on julkaistu Ylioppilaskunnan Laulajien Sibelius-kokoelmassa Säestykselliset mieskuorolaulut (2003), joka löytynee monista kirjastoista helposti. Tässä julkaisussa tekstin tekijän nimi on muodossa "Jarl Olof Vegelius".
Breitkopf & Härtelin joskus 1910-luvulla julkaisemassa Sibeliuksen laulun nuotinnoksessa on myös ruotsin- ja saksankieliset sanat, mutta Viola-tietokannassa olevista luettelointitiedoista ei selviä, kenen käännöksistä on kyse.... |
| Käännöstyössäni tarvitsisin AKS-marssin sekä samaten Jääkärimarssin tekstin ruotsiksi. Löytyykö näistä viralliset käännökset? |
1498 |
|
|
|
Laulujen käännösten "virallisuus" on aina suhteellinen asia, mutta Sibeliuksen Heikki Nurmion tekstiin säveltämän Jääkärien marssin ainoa yleisesti tunnettu ja julkaistu suomennos on Jarl Olof Wegeliuksen käsialaa. Se löytyy suoraan netistä osoitteesta http://svenska.yle.fi/artikel/2010/12/07/las-allt-om-slottsbalen-har ja on lisäksi muutamissa nuottijulkaisuissa tarjolla.
Reino Hirvisepän tekemän Akateemisen Karjalaseuran marssin tekstistä en ole löytänyt ruotsinkielistä käännöstä, vaikka sitä toista kysyjää varten etsin (tässä kysymyksessä oli myös Jääkärimarssi esillä). Pidän itse mahdollisena, ettei tällaista ole koskaan edes julkaistu AKS:n kielipoliittisten asenteiden takia.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Saisinko Orwellin "Vuonna 1984" ensimmäisen virkkeen suomeksi molemmista suomennoksista (Talvitie ja Mattila)? Englanniksi se kuuluu ”It was a bright cold day… |
2014 |
|
|
|
Kirjan ensimmäinen lause kuuluu suomentajilta seuraavalla tavalla:
Talvitie: ”Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä. Kellot löivät juuri kolmeatoista.”
Raittila: ’’Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä, ja kellot löivät juuri kolmetoista.’’
Juurikaan eroa niissä ei siis ole. Joissakin kirjallisuusblogeissa ja -arvosteluissa on mainintoja siitä, että suomennokset eroavat keskenään juuri sensuurin takia. Niissä ei kuitenkaan mainita mitään varsinaisia tekstikohtia.
Myöskään tutkimusta ei löydy suomennosten osalta.
Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että suomennosten väliset erot ovat loppujen lopuksi pieniä. Orwellin teos ja sen suomennokset mainitaan kaksiosaisessa sarjassa Suomennoskirjallisuuden historia (SKS, 2007). Sarjan ensimmäisessä... |
| Kukahan on suomentanut seuraavat W. E. Henleyn viktoriaaniselta ajalta peräisin olevan "Voittamaton"-runon säkeet: Vaikka kuinka ahdas portti, Kuinka paljon… |
4466 |
|
|
|
Runoilija William Ernest Henleyltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Antologioissa tai lehdissä ei ilmeisesti ole myöskään julkaistu yksittäisiä runoja (Lähde: Runotietokanta Linkki maailman runouteen: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/)
Runo on antanut nimen Clint Eastwoodin elokuvalle Invictus - voittamaton, mutta nimeä lukuun ottamatta runoa ei ilmeisesti ole elokuvaan suomennettu: http://nyt.fi/a1353034992395
Runo löytyy kuitenkin suomennettuna netistä:
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=William_Ernest_Henley&diff=pr…
Suomentajaksi on merkitty Mark Sawalha. Suomennos ei kuitenkaan ole aivan sama kuin kysymäsi. Kysymäsi suomennos löytyy... |
| Onko Jorge Luis Borgesin teosta Ficciones suomennettu? Jos on, niin millä nimellä se löytyy kirjastosta? (Englanninkielinenkin teos käy.) |
1242 |
|
|
|
Jorge Luis Borgesin teosta Ficciones (1944) ei ole suomennettu. Teos on käännetty englanniksi ja julkaistu samalla nimellä kuin espanjankielinen alkuteoskin. Englanninkielistä käännöstä Borgesin teoksestä näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopistonkirjastossa. Koska kyse ei ole kurssikirjasta, teos pitäisi olla tilattavissa kaukolainaksi lähikirjastoosi.
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://es.wikipedia.org/wiki/Ficciones
http://en.wikipedia.org/wiki/Ficciones
|
| Onko hölmöläistarinoita käännetty englanniksi? |
1365 |
|
|
|
Hei!
Tosi niukasti löytyy, kirjassa Martigaou, Molboer, Sciocchi, Hölmöläinen on monikielisiä tarinakatkelmia hölmöläisistä neljän maan kansanperinteessä. Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan ei ole käännetty englanniksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
|