| Tiedättekö, onko Bellmanin laulua Sång efter skördeanden eli Här dansar Fridolin suomennettu? Tarvitsisin sen viimeisestä säkeistöstä suomeksi säkeen "... och… |
1207 |
|
|
|
Tämä E. A. Karlfeldtin runo on suomennettu nimellä Fridolin tanssii. Suomentaja on R.R. Ryynänen. Laulun säveltäjä on Aksel Törnudd, ei siis Carl Michael Bellman.
Lähteet:
https://finna.fi
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
http://www.doria.fi/handle/10024/66475
Vaikuttaa siltä, että suomennos löytyy ainoastaan vuonna 1970 levytetyltä levyltä "Heikki Klemetti 1876 - 1953". Kappale on äänitetty 19.06.1939. Levyä ei ole muissa Suomen kirjastoissa kuin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Heikki Klemetti 1876 - 1953: Törnudd, Aksel, Fridolin tanssii
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
|
| Pysytyisittekö jälleen auttamaan meitä sitaatin suomennoksen metsästämisessä? Kyseessä on suora lainaus Paul Krugmanin teoksesta "The Return of Depression… |
1141 |
|
|
|
Kyseinen katkelma löytyy Krugmanin suomennetusta teoksesta ”Lama : talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot” (HS kirjat, 2009) sivulta 68. Koko katkelma menee seuraavasti: ”Lopulta käsite [moraalikato] tuli tarkoittamaan mitä tahansa tilannetta, jossa joku päättää, kuinka suuri riski otetaan, ja joku toinen maksaa viulut, jos asiat menevät huonosti ja riski toteutuu.” Hakasulkeissa oleva selitys on minun lisäämäni.
Aalto-yliopiston kirjasto avusti ystävällisesti tämän ratkaisussa katsomalla sitaattikohdan englanninkielisestä alkuteoksesta.
|
| Olen kääntämässä ohjelmaa, jossa siteerataan John Miltonin Kadotettua paratiisia. Katkelma on seuraavanlainen: "First Moloch, horrid king besmeared with blood… |
897 |
|
|
|
Kyseinen katkelma löytyy suomennoksesta ”Kadotettu paratiisi” sivulta 14. Yrjö Jylhän suomentamana koko kohta menee seuraavasti:
”Käy eellä julma Moolok tahrattuna
verellä ihmisen ja kyynelillä,
joit’ itki vanhemmat, kun tulipätsiin
laps uhrattiiin ja rummun pärinään
sen huuto hukkui.”
Sana ”Moolok” on suomennoksessa kursivoituna.
|
| Teen käännöstä suomenkielestä ruotsiin. Alkutekstissä käsitellään 30-luvun poliittista elämää Suomessa, mm. AKS:n toimintaa ja mukana on sitaatteja AKS… |
1263 |
|
|
|
Sibeliuksen sävellykseen löytyy ainakin yksi ruotsinnos (J. O. Wegelius, joka on ilmeisesti itse ollut jääkärikapteeni), joka on julkaistu laulukirjassa Carminum liber Aboensium (Åbo Akademis Studentkår, 1934). Julkaisu on tässä edessäni ja sen tekstin saa ottamalla yhteyttä minuun. Sama teksti on julkaistu Ylioppilaskunnan Laulajien Sibelius-kokoelmassa Säestykselliset mieskuorolaulut (2003), joka löytynee monista kirjastoista helposti. Tässä julkaisussa tekstin tekijän nimi on muodossa "Jarl Olof Vegelius".
Breitkopf & Härtelin joskus 1910-luvulla julkaisemassa Sibeliuksen laulun nuotinnoksessa on myös ruotsin- ja saksankieliset sanat, mutta Viola-tietokannassa olevista luettelointitiedoista ei selviä, kenen käännöksistä on kyse.... |
| Käännöstyössäni tarvitsisin AKS-marssin sekä samaten Jääkärimarssin tekstin ruotsiksi. Löytyykö näistä viralliset käännökset? |
1541 |
|
|
|
Laulujen käännösten "virallisuus" on aina suhteellinen asia, mutta Sibeliuksen Heikki Nurmion tekstiin säveltämän Jääkärien marssin ainoa yleisesti tunnettu ja julkaistu suomennos on Jarl Olof Wegeliuksen käsialaa. Se löytyy suoraan netistä osoitteesta http://svenska.yle.fi/artikel/2010/12/07/las-allt-om-slottsbalen-har ja on lisäksi muutamissa nuottijulkaisuissa tarjolla.
Reino Hirvisepän tekemän Akateemisen Karjalaseuran marssin tekstistä en ole löytänyt ruotsinkielistä käännöstä, vaikka sitä toista kysyjää varten etsin (tässä kysymyksessä oli myös Jääkärimarssi esillä). Pidän itse mahdollisena, ettei tällaista ole koskaan edes julkaistu AKS:n kielipoliittisten asenteiden takia.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Saisinko Orwellin "Vuonna 1984" ensimmäisen virkkeen suomeksi molemmista suomennoksista (Talvitie ja Mattila)? Englanniksi se kuuluu ”It was a bright cold day… |
2067 |
|
|
|
Kirjan ensimmäinen lause kuuluu suomentajilta seuraavalla tavalla:
Talvitie: ”Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä. Kellot löivät juuri kolmeatoista.”
Raittila: ’’Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä, ja kellot löivät juuri kolmetoista.’’
Juurikaan eroa niissä ei siis ole. Joissakin kirjallisuusblogeissa ja -arvosteluissa on mainintoja siitä, että suomennokset eroavat keskenään juuri sensuurin takia. Niissä ei kuitenkaan mainita mitään varsinaisia tekstikohtia.
Myöskään tutkimusta ei löydy suomennosten osalta.
Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että suomennosten väliset erot ovat loppujen lopuksi pieniä. Orwellin teos ja sen suomennokset mainitaan kaksiosaisessa sarjassa Suomennoskirjallisuuden historia (SKS, 2007). Sarjan ensimmäisessä... |
| Kukahan on suomentanut seuraavat W. E. Henleyn viktoriaaniselta ajalta peräisin olevan "Voittamaton"-runon säkeet: Vaikka kuinka ahdas portti, Kuinka paljon… |
4567 |
|
|
|
Runoilija William Ernest Henleyltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Antologioissa tai lehdissä ei ilmeisesti ole myöskään julkaistu yksittäisiä runoja (Lähde: Runotietokanta Linkki maailman runouteen: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/)
Runo on antanut nimen Clint Eastwoodin elokuvalle Invictus - voittamaton, mutta nimeä lukuun ottamatta runoa ei ilmeisesti ole elokuvaan suomennettu: http://nyt.fi/a1353034992395
Runo löytyy kuitenkin suomennettuna netistä:
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=William_Ernest_Henley&diff=pr…
Suomentajaksi on merkitty Mark Sawalha. Suomennos ei kuitenkaan ole aivan sama kuin kysymäsi. Kysymäsi suomennos löytyy... |
| Onko Jorge Luis Borgesin teosta Ficciones suomennettu? Jos on, niin millä nimellä se löytyy kirjastosta? (Englanninkielinenkin teos käy.) |
1304 |
|
|
|
Jorge Luis Borgesin teosta Ficciones (1944) ei ole suomennettu. Teos on käännetty englanniksi ja julkaistu samalla nimellä kuin espanjankielinen alkuteoskin. Englanninkielistä käännöstä Borgesin teoksestä näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopistonkirjastossa. Koska kyse ei ole kurssikirjasta, teos pitäisi olla tilattavissa kaukolainaksi lähikirjastoosi.
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://es.wikipedia.org/wiki/Ficciones
http://en.wikipedia.org/wiki/Ficciones
|
| Onko hölmöläistarinoita käännetty englanniksi? |
1410 |
|
|
|
Hei!
Tosi niukasti löytyy, kirjassa Martigaou, Molboer, Sciocchi, Hölmöläinen on monikielisiä tarinakatkelmia hölmöläisistä neljän maan kansanperinteessä. Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan ei ole käännetty englanniksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
|
| Onkohan Mandelan aikalaisen, eteläafrikkalaisen runoilija Oswald Mtshalin sovittaman hippibiisin sanat suomennettu "virallisesti"? Where have all the angry… |
925 |
|
|
|
Todennäköisesti ei ole. Oswald Mbuyiseni Mtshalilta on suomennettu muutamia runoja Kulttuurivihkot-lehdessä (vuonna 1985, numerossa 4) ja Kiiltomadon testamentti: sodan ja rauhan tekstejä -julkaisussa (1983). Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole niiden joukossa. Suomennettujen runojen nimet ja alkusäkeet löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Kokonaista suomennettua runokokoelmaa ei ole. Myöskään tietoa, että runo olisi sävellettynä saanut suomenkielisen tekstin, ei löytynyt.
Runo kokonaisuudessaan löytyy zulun kielellä (ilmeisesti) ja englanniksi ainakin alla olevan linkin kautta:
http://www.poetryinternationalweb.net/pi/site/poem/item/23501/auto/0/0/…
|
| Onkohan Langston Hughesin runoja mahdollisesti suomennettu? Etsin suomennosta runolle "Dream deferred". |
1068 |
|
|
|
Langston Hughesin runoja on suomennettu vähänlaisesti. Yksi harvoista Hughes-suomennoksista on juuri A dream deferred, joka löytyy Hannu Tarmion kääntämänä nimellä Harlem antologiasta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Langston Hughes -suomennokset Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
|
| 1. Ovatko nämä Spenglerin ja Nietzschen ensimmäisiä suomennoksia: Oswald Spengler, Ratkaisun vuosia. 1. osa (1934) . Friedrich Nietzsche, Antikristus (1908). … |
1130 |
|
|
|
Nietzschen ”Näin puhui Zarathustra” on ilmestynyt suomeksi jo 1907. Ilmeisesti se on ollut ensimmäinen suomennettu Nietzschen kokonainen teos. En löytänyt mainintoja aikaisemmin suomennetuista kirjoituksistakaan, joskin tuona samana vuonna 1907 muutamia Nietzschen runoja ilmestyi Aarni Koudan kokoelmassa ”Dityrambeja”. Nietzschen ajatuksista on toki kirjoitettu lehdissä jo 1800-luvun puolellakin suomeksi, mutta ne eivät ole olleet suoria suomennoksia.
Tuo Spenglerin teos näyttäisi Fennica-tietokannan mukaan olleen ensimmäinen häneltä suomennettu teos.
Herderiltä ei ole tosiaan suomennettu juuri mitään, vaikka hänestä ja hänen ajatuksistaan löytyy toki materiaalia suomeksikin. Herderiltä on vanhoissa sanomalehdissä joitakin runoja,... |
| Hyvä vastaanottaja 1. Arto Paaasilinnan romaani Ísoisää etsimässä´käännetty ruotsiksi ja/tai eestiksi, jos niin mistä näitä saisi. 2. Isäni oli saanut… |
795 |
|
|
|
1. Isoisää etsimässä on käännetty vain sloveeniksi ja latviaksi. (Lähde: Suomen kirjallisuuden käännökset: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN )
2. Kantakortista löytyvät viime sotiimme osallistuneiden miesten sotapalvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen asti. Periaatteessa kantakortin tiedot ovat, tietyin rajoituksin, julkisia.
Lisää tietoa kantakortista ja muista lähteistä löytyy Arkistolaitoksen Arkistojen portti -sivustolta:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil…
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
|
| Imre Kálmánin Mustalaisruhtinattaren unkarinkielisessä versiossa esitetään laulu "Hajmási Péter, Hajmási Pál" - millähän nimellä tämä laulu tunnetaan Suomessa? |
916 |
|
|
|
Musiikkiin erikoistunut kollega tunsi laulun hyvin ja kertoi, että tätä Imre (tunnetaan myös nimellä Emmerich) Kalmanin operetin kappaletta on todennäköisesti esitetty vain operetin unkarinkielisissä versioissa, eikä siitä näin olisi suomenkielistä versiota. Kappale on operetin loppupuolelta.
Unkarinkielisessä nimessä on kaksi ihmisen nimeä, joten varsinaisesti siinä ei ole mitään kääntämistä, mutta tällä nimellä sitä ei siis ilmeisesti ole Suomeksi esitetty.
|
| Etsin tietoa Enid Blytonin The Famous Five -kirjasarjasta. Tietojeni mukaan, kirjasarja on uudelleenkirjoitettu englanniksi ja nykyaikaistettu vuonna 2010,… |
913 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Enid Blytonin Viisikkojen nykyaikaistetuista versioista ei ole tehty suomennoksia. Kaikki vuoden 2010 jälkeen ilmestyneet Viisikot ovat uusintapainoksia vanhoista suomennoksista.
Blytonin kirjojen suomalaiselta kustantajalta Tammelta kerrottiin, että heillä ei ole aikomusta suomentaa Viisikkoja uudelleen ko. uusista englanninkielisistä versioista.
Lähteet:
https://finna.fi
Kustannusosakeyhtiö Tammi / Lasten- ja nuortenkirjat
|
| Mistä löytäisin luettelon lastenkirjoista, joita on käännetty joko suomesta ranskaan tai ranskasta suomeen päin? Olen kiinnostunut varsinkin lastenkirjoista,… |
2920 |
|
|
|
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Ranskasta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "fre" (=ranskan kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi", ja lisäksi voi antaa haluamansa aikarajauksen. Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-luokitus".
https://finna.fi
Suomesta ranskaksi käännetty kirjallisuus löytyy vastaavalla tavalla Fennicasta kielikoodeja vaihtamalla, tai Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta: hakutyypiksi valitaan "käännöskieli" ja "ranska". Lisätyksi hakuehdoksi voi vielä laittaa "kohderyhmä" ja "lapset ja nuoret".
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/... |
| Onkohan seraavaa masennuksesta kertovaa Emily Dickinsonin runoa käännetty suomeksi? ""I felt a funeral in my brain, and mourners to and fro kept treading,… |
1856 |
|
|
|
"I felt a funeral in my brain..." on suomennettu ainakin kahdesti. Sirkka Heiskanen-Mäkelän tulkinta (Hautajaisia päässäni vietettiin...) sisältyy Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen vuonna 1983 julkaisemaan Dickinson-valikoimaan Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia. Tästä ilmestyi laajennettu laitos vuonna 1992. Sama suomennos pienin muutoksin on mukana myös Heiskanen-Mäkelän itse kustantamassa kokoelmassa Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009).
Runouslehti Tuli&savu julkaisi numerossaan 4/2006 Anna-Mari Räsänen-Rogersin käännöksen (Tunsin Hautajaiset, Pääni sisällä...).
|
| Minulla on englanninkielinen artikkeli sloganeista, jonka otsikko on 'The rhetorical functions of slogans: classifications and charachteristics' Artikkelin on… |
731 |
|
|
|
Tieteellisten termien merkitykset tuntee parhaiten työsi ohjaaja. Kannattaa kysyä häneltä käsitteen täsmällistä merkitystä.
Rhetorical-sanalla on useita merkityksiä. Tässä yhteydessä se voisi tarkoittaa vaikuttamaan pyrkivää tai tarkoitushakuista. Function-sanan voisi kääntää esim. sanaksi tehtävä. Mutta sanayhdistelmälle voi olla olemassa myös oma vakiintunut käännöksensä.
|
| Onko Shakespearen St. Crispin´s Day Speech (from Henry V) suomennettu? |
1911 |
|
|
|
"Crispianuksen päivän puhe" on peräisin Shakespearen näytelmästä Henrik V, sen neljännen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, jossa se on kuninkaan ensimmäinen repliikki.
Näytelmästä on olemassa kaksi suomennosta, Paavo Cajanderin (Kuningas Henrik Viides, 1905) ja Matti Rossin (Henrik V, 2009). Rossin käännöksessä rivit on numeroitu; kuningas Henrikin Crispianuksen päivän puhe on riveillä 26-84.
|
| Poika tykkäsi Kim Kimseliuksen Faaraon kirous kirjasta. Se oli seikkailu joka liittyi myös viidesluokkalaisen historiantunteihin. oli ensimmäinen kirja jonka… |
1160 |
|
|
|
Valitettavasti heikon kysynnän vuoksi muita Kim Kimseliuksen kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Karisto on Kimseliuksen tuotantoa kustantanut taho ja heille voisi tietenkin lähettää asiasta palautetta.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
|
Kysy kirjastonhoitajalta