Väitetään, että kaikkien Suomen järvien vesi mahtuisi Väneriin. Onko väite totta vai tarua? Jos tarua, niin löytyykö väitteelle jokin alkuperä? |
46 |
|
|
|
Vänerissä on vettä 153 km3. Linkki Fakta om VänerVesi.fi sivustolla kerrotaan Suomen järvistä:"Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on noin 235 kuutiokilometriä. Vettä on toisin sanoen noin 235 miljardia tonnia. Vesimäärä kuitenkin vaihtelee vuodenajan mukaan ja myös vuosien välillä. Kuivina kausina vettä voi olla 20 miljardia tonnia vähemmän, märkinä aikoina taas saman verran enemmän." Linkki vesi.fiSuomen järvissä on siis enemmän vettä kuin Ruotsin Vänerissä. Väite voi olla alkujaan yritys kuvailla Vänerin suurta kokoa ja syvyyttä. Suomen suuretkin järvet ovat matalampia kuin Väner Esim. Päijänne 15,39311967 km³ ja Kallavesi 4,6125 km³. |
Joissakin maissa on tapahtunut järvien liettymistä,Mistä on johtunut tämä ilmiö? |
147 |
|
|
|
Tieteen termipankki määrittelee liettymisen seuraavasti: "pintavesimuodostuman pohjanläheisten osien täyttyminen sedimenteillä."
Meillä Suomessa vesistöjen, jokien ja järvien liettymistä aiheuttavat esimerkiksi metsätalous- tai turvesoiden ojitusten seurauksena ojista kulkeutuva erilainen orgaaninen aines ja kiintoaines. Tämä aines järveen päätyessään sedimentoituu pohjaan. Ojitusten lisäksi muita vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineksen lähteitä ovat maatalouden pellot, kaupunkien ja taajaminen maankäyttö sekä kaivokset ja maanotto.
Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi: https://helda.helsinki.fi/items/ee5f20a9-e7c6-4df7-88dd-3debe329b574
Periaatteessa samat mekanismit... |
Mitä tarkoittaa miekojärven nimessä sana, mieko? Miekojärviä löytyy suomen Ylitorniosta ja ruotsin Överkalixin alueelta. |
166 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "vähän ennen kutuaikaa kala ui miekoa". Esimerkki miekko-substantiivin käytöstä on peräisin Kiteeltä.
|
Olen aina halunnut tietää miltä järvi, lampi tai joki näyttää tyhjänä. Millaiset pohjanmuodot on ja mitä pohjalla on. Haluaisin päästä katsomaan tuollaista… |
215 |
|
|
|
Suomessa on kunnostettu järviä kuivattamalla niitä väliaikaisesti osittain tai kokonaan, esim. Työtjärvi (Hollola), Haapajärvi (Lappeenranta) ja Pirttijärvi (Muhos). Utajärvellä sijaitseva Särkijärvi oli ensimmäinen kuivatettu järvi Suomessa. Kuivatusta alettiin valmistella syksyllä 2000 ja varsinainen tyhjentäminen aloitettiin helmikuussa 2001.
Lähde: Lehmijoki, Anne: Työtjärven kunnostussuunnitelma (pdf)
Aiheesta löytyy myös mm. Ylen artikkeli Hulkkianjärvi parani kuivatuksen avulla (Ilmarinen, 2013) ja Helsingin Sanomien artikkeli 10.5.2002 Tyhjennys pelasti Särkijärven: ranta-asukkaat tyytyväisiä parantuneeseen vedenlaatuun (Mainio, 2002).
1700-luvulta lähtien on tehty järvenlaskuja, joilla pyrittiin saamaan lisää maatalousmaata.... |
Asiakas kyseli vanhaa kauhukirjaa, jossa tyttö muuttaa uuteen kotiin joen varrelle. Joessa tai lähellä asuu kummitus, joka lopussa yrittää hukuttaa tytön… |
141 |
|
|
|
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin. |
Perimätieto kertoo, että jonain vuonna juhannuksena on ollut niin kovat pakkaset, että hevosella on ajettu saaresta puita järven jäätä myöten maihin. Yritin… |
282 |
|
|
|
Säähistoriamme vahvin ehdokas etsityksi vuodeksi lienee 1867. Talvi oli sinä vuonna poikkeuksellisen ankara: vielä maaliskuussa eteläisimmässäkin Suomessa mitattiin alle –30°C:n lämpötiloja ja huhtikuussakin oli vielä parinkymmenen asteen pakkasia. Toukokuu oli kylmä, joten lumi väheni hitaasti. Vielä kesäkuun puolella oli metsissä ja soilla suuret määrät lunta sekä monet järvet jäässä.
Touko-kesäkuun vaihteesta löytyy useita mainintoja hevoskyydeistä järvien jäillä. 28.5. matkattiin hevosella Impilahdesta suoraan Laatokan yli Käkisalmeen. Lahden seudulla ajettiin Vesijärven yli reellä ja hevosella vielä 29.5. Parikkalassa ajettiin hevosella kirkon läheisellä järven selällä 2.6. Tohmajärvellä taivallettiin hevospelillä jäätä pitkin 4.6.... |
Mikä on sanan otmen etymologia? Esiintyy mm. itäsuomalaisen järven nimessä. |
216 |
|
|
|
Otmen-sanaa esiintyy tosiaankin Joensuun alueella muutaman järven (Keski-Otmen, Ala-Otmen ja Otmenenjärvi) sekä vaaran (Otmenvaara) nimissä. Nämä kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan. Muualta Suomesta en vastaavaa nimeä löytänyt.
Otmen-sanaa ei löytynyt mistään tarkistamistani lähteistä. Tutkimieni lähteiden joukossa ovat Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversio (Kotus), Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja, L-P (SKS, 1995) sekä Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007, saatavilla myös verkossa: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…).
Tutkin myös murresanakirjoja, saamen kielien sanakirjoja sekä karjalan kielen sanakirjaa. Venäjän kielen sanakirjan avulla pääsin kenties lähimmäksi.... |
Löysin netistä kuvan, jossa Arto Paasilinna oli soutelemassa Lahnajärvellä. Mikähän noista Lahnajärvistä mahtaa olla kyseessä? |
135 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä kukaties Lemillä Etelä-Karjalassa sijaitseva Lahnajärvi, joka mainitaan Paasilinnan romaanissa Suomalainen kärsäkirja? Kirjassa seikkailevan Emilia-norsun emäntä Lucia Lucander (alkujaan Sanna Tarkiainen) oli "kotoisin Lemiltä, jossa hänen vanhemmillaan oli ollut pieni maatila. -- Lucian entinen kotitila sijaitsi ihan kirkonkylän liepeillä kauniin Lahnajärven rannalla." (s. 216–217) |
Miksi useissa kirkasvetisissä järvissä ei ole kalaa? Liittyykö happamuuteen, vai mikä on syynä? |
214 |
|
|
|
Tietoja kalojen puuttumisesta kirkasvetisistä järvistä kokonaan ei löytynyt. Kalastuskirjojen mukaan kalalajit voivat kylläkin vaihdella sen mukaan, onko vesi kirkasta vai sameaa. Kalojen oleskelupaikkoihin vaikuttavat myös esim. tuulen suunta, ilmanpaine, veden korkeus ja veden lämpötila.
Yhdellä keskustelupalstalla mainitaan kirkasvetisen järven haasteeksi sen, että kalat näkevät veneen tai kalastajan hahmon jo kaukaa ja ehtivät karkuun ks. https://bit.ly/3RRbAMK
Lähteet:
Manninen, Ari: Suuri suomalainen kalastuskirja
Jukarainen, Ilkka: Suuri kalastuskirja
|
Kuulin että Ruotsin järvessä Vänern olisi kuulemma enemmän vettä kuin kaikissa Suomen järvissä yhteensä niin pitääkö se paikkaansa? |
1187 |
|
|
|
Vänern-järven tilavuus on 153 kuutiokilometriä (km³).
Suomen pelkästään yli hehtaarin kokoisten järvien kokonaistilavuus on arviolta noin 235 kuutiokilometriä (km³).
Lähde: Wikipedia |
Mikä on sisäjärvi? |
469 |
|
|
|
Sisä-etuliite järvistä puhuttaessa ei tuo sanan merkitykseen mitään lisäarvoa, koska järvet jo sinänsä ovat sisävesiä. Sanakirjamme suosittelevatkin sisäjärven asemesta käyttämään sanaa järvi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisäjärvihttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisävesi
Kirjallisuutta:Matti Leppäranta, Lauri Arvola, Timo Huttula, Suomalainen järvikirja |
Mitä Tampereen Iidesjärven 'lempinimi' Iidesmotari tarkoittaa ja mistä järvi on saanut tämän nimen? Eli mihin sana 'motari' viittaa? |
1133 |
|
|
|
Iidesmotari-nimi lienee johdettu Iidesjärven toisesta kutsumanimestä Iidesmotti, jossa 'motti' tarkoittaa monttua. Tällä on ilmeisesti haluttu viitata järven pieneen kokoon, jota Kalle Päätalon Tammerkosken sillalla -kirjassa kommentoidaan seuraavasti:
"Päästin Lainan käden ja kysyin edessämme välkehtivää lampea näyttäen:
- Minkä niminen lampi tuo on?
- Iidesjärvi...
- Järveksi kuttutaan, vaikka kyllä toi on oikeesti lampi! Heikinkallio sanoi." (s. 85)
Iidesjärven nimen alkuperää ei osata varmuudella sanoa. Suurin osa vakavasti otettavista selityksistä viittaa iilimatoon, joka kansan suussa oli iiles tai iileskotti. Jälkimmäinen tarkoittaa myös siiliä. Iidesjärven nimi on esiintynyt erilaisissa murteellisissa muodoissa, mm. Iiles- ja... |
Kittilässä, lähellä Hanhimaan kylää on alue nimeltään siengalaiskuusikko. Mitähän nämä siengalaiset oikein ovat? |
315 |
|
|
|
Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v. 1986... |
Mikä on Sveitsin suurin järvi? |
376 |
|
|
|
Sveitsin pinta-alaltaan suurin järvi on Genevenjärvi (580 m2). https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Sveitsin_j%C3%A4rvist%C3%A4
|
Monessa paikkaa lukee, että Suomessa on kolme kanjonijärveä, joista Hossan Julma-Ölkky on suurin. Mitä nuo kaksi muuta mahtavat olla? |
1117 |
|
|
|
Emme ikävä kyllä löydä kysymykseesi mitään kirjallista vastausta eikä sanontakaan ollut tuttu, mutta syynä lienee myös että suomessa tämän tyyppisistä muodostelmista käytetään useita eri nimiä ja nimityksiä.
esimerkiksi kirjassa Kesäläinen, Tuomo, & Kejonen, Aimo (2015). Suomen rotkot. [Helsinki] : Salakirjat.ISBN 978-952-5774-62-7 sivulla 22 kerrotaan että "rotkojen nimet kertovat paljon niiden ulkonäöstä, ominaisuuksista ja historiasta. Rotko, kuru, kanjoni, kortsi, raviini, portti, kirkko, louhi, halsi, halssi, ..., rako, hauta, kuoppa, sola,...ölkky, äytsi, kolu, lovi, uuroo..."
Suomen ympäristöhallinnon verkkosivuilla kallioiden luontotyyppiyhdistelmiksi https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhana…... |
Mitä tarkoittaa sana orma? On sukunimi ja myös järven nimi. |
1046 |
|
|
|
Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa... |
Jos on joskus lapsena pissinyt järvi-/meriveteen uintireissulla, niin mihin se häviää sieltä? |
2202 |
|
|
|
Veteen päästetty virtsa liukenee ja hajoaa. Noin 95% virtsasta on joka tapauksessa vettä, ja loppu koostuu ureasta, kivennäisaineista ja suoloista. Samoja kivennäisiä ja suoloja vedessä on jo valmiiksi - merivedessä enemmän, järvivedessäkin jonkin verran maaperästä liuenneina. Urea eli virtsa-aine on puolestaan aineenvaihdunnassa syntyvä orgaaninen yhdiste, jota vesikasvit voivat käyttää ravinteena. Ureaa valmistetaan myös teollisesti, sillä sitä tarvitaan lannoiteteollisuuden tuotteisiin, kuten esimerkiksi typpilannoitteisiin, rehuraaka-aineisiin sekä torjunta-aineisiin.
Kalojen juominen vaihtelee niiden elinympäristön mukaan. Makeanveden kalojen kudosten suolapitoisuus on suurempi kuin ympäröivän veden, joten ne saavat vettä... |
Voisitko kertoa millaiset ovat espanjan mantereen vesistöt ja merialueet. |
901 |
|
|
|
Espanjan alueesta löytyy runsaasti tietoa monella kielellä.
Vesistöistä ja merialueista saa helposti kokonaiskuvan kartan avulla. Toenperän kirjastoissakin löytyy Espanjan aluekarttoja. https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FMap%2F%22&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FAtlas%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLumme%2FTOE%2F%22&lookfor=espanja+&type=AllFields
Lisätietoja Espanjan vesistöistä voisi saada esim. maantieteen kirjoista https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&lookfor=maantiede&type=AllFields
Myös... |
Minun pitäisi varmistaa GT Tiekartasta, että Suomesta löytyy järvi nimeltä PYHÄLIÖ. Väitteen mukaan se on järvi hiukan kaakkoon paikkakunnalta PYHÄLTÖ… |
762 |
|
|
|
Karttakeskuksen GT tiekartastossa Suomi 2013 järven nimi on Pyhältö. Pyhältö nimisiä paikkakuntia on myös Lempäälässä ja Liedossa, mutta niiden läheisyydessä ei ole järviä. Tämä Pyhältö-järvi ja samanniminen kylä sijaitsevat Kymenlaaksossa Haminan kaupungissa.
GT tiekartan hakemistosta ei löydy Pyhäliö nimeä. Kotimaisten kielten keskus ylläpitää asutusnimiluetteloa. Sieltäkään ei löydy Pyhäliö nimeä. Maanmittauslaitoksen maastokartat ovat katsottavissa verkossa. Niistä ei löydy Pyhäliö-nimistä paikkaa. Sen sijaan Haminassa oleva järvi on kartassa nimeltään Pyhältö. Myös paikalliselta kyläyhdistykseltä saadun tiedon mukaan järven nimi on Pyhältö.
Asutusnimiluettelo
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/
Maanmittauslaitos Karttapaikka... |
Mikä on Espanjan suurin järvi? Mikä sen pinta-ala ja keskisyvyys on? |
4961 |
|
|
|
Espanjan suurin järvi on Zamoran maakunnassa sijaitseva Sanabria (El lago de Sanabria). Sen pinta-ala on 3 187 500 neliömetriä ja keskisyvyys 35 metriä.
http://www.limnetica.com/Limnetica/Limne08/L08u049_The_Sanabria_lake.pdf
http://www.spain.info/en/reportajes/el_lago_de_sanabria_el_embrujo_de_l…
|