| Minkä ikäinen Muumipeikko on? Minulle on sanottu, että olisi teini-ikäinen, koska seurustelee Niiskuneidin kanssa, mutta eikös kuitenkin nuoremmillakin voi… |
7224 |
|
|
|
Vaikka muumit ovat luonteeltaan inhimillisiä olentoja, niitä ei voida luokitella ihmisiksi eikä eläimiksi, niin kuin Mirja Kivi on osuvasti luonnehtinut, eikä niitä näin ollen välttämättä voi yksioikoisesti arvioida sen perusteella, mitä ihmisistä tai eläimistä tiedämme. Näin siitäkin huolimatta, että - Salme Aejmelauksen sanoin - muumikirjat kuuluvat uudenlaiseen satutyyppiin, jossa ihmismaailman lainalaisuuksia valotetaan huumorin ja psykologisen kuvauksen avulla.
Muumipeikon ikää ei muumikirjoissa kerrota, niin kuin ei sitäkään, millainen muumien elämänkaari on ja kuinka kauan ne ylipäänsä elävät. Ei siis ole lainkaan selvää, onko ihmiskeskeisellä teini-iän käsitteellä merkitystä muumimaailmassa. Niin ikään arvoitukseksi... |
| Missä Muumikirjassa on Vilijonkka, joka pelkää menettämistä ja kun hän sitten menettää myrskyssä (?) kaiken, koska se mitä hän on eniten pelännyt, on nyt… |
1350 |
|
|
|
Etsimäsi Vilijonkka on Tove Janssonin novellissa Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin (Filifjonkan som trodde på katastrofer). Novelli sisältyy teokseen Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berätteleser, 1962, suom. Laila Järvinen, useita painoksia).
Jansson, Tove: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1991)
http://www.kirjasampo.fi/
|
| En ole onnistunut löytämään tutkimusta liikkeestä, liikkumisesta, myös tanssista, Tove Janssonin Muumi-kirjoissa. Tutkimus on muistaakseni suomalainen ja ehkä… |
516 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Sirke Happosen Vilijonkka ikkunassa : Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike (WSOY, 2007).
|
| Etsin lapsuudessa kuuntelemaani kasettia. Kasetilla oli kaksi äänikirjaa, Mumin blir rik ja Mumin till sjöss. Äänirooleissa mm. Lasse Pöysti. Tarina perustuu… |
771 |
|
|
|
Näyttää siltä, että etsimäsi äänikirja Mumin : Mumin till sjöss ; Mumin blir rik (1982) on vielä lainattavissa Kainet-kirjastojen kokoelmissa Kuhmon kaupunginkirjaston lastenosastolla.
Voit tehdä äänikirjasta kaukolainapyynnön tai pyytää lähikirjastosi henkilökuntaa tekemään tilauksen puolestasi.
Tarkemmat tiedot kaukopalvelumaksuista löytyvät alla olevasta linkistä. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä tilauksen itsekin. Linkki kaukopalvelomakkeeseen löytyy myös linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p…
|
| Haluaisin tietää, onko Muumi-kirjoja käännetty arabian kielelle? Jos on, mistäköhän kirjastosta näitä käännöksiä löytyisi? |
1588 |
|
|
|
FILI:n ylläpitämän Käännöstietokannan (http://www.finlit.fi/fili/) mukaan Tove Janssonilta on käännetty yhteensä kolme kirjaa arabiaksi. Näistä kaksi on Muumi-kirjoja: Ailat al-Mumin al-finlandiyah (Trollkarlens hatt eli Taikurin hattu) ja Muntasaf al-shita fi Wadi al-mumin (Trollvinter eli Taikatalvi). Molemmat kirjat on kääntänyt Sukainah Ibrahim ja ne ovat ilmestyneet vuonna 2008. Tampereen kaupunginkirjastossa ne kuuluvat sekä pääkirjasto Metson että Hervannan kirjaston valikoimiin, ja varaamalla ne on mahdollista saada noudettavaksi myös muista kirjaston toimipisteistä.
Tove Janssonilta on lisäksi käännetty arabiaksi Sommarboken eli Kesäkirja nimellä Kitāb al-ṣaif (2011, kääntäjä Ahmad Šalabī).
|
| Mistä muumikirjasta löytyy tämä lause: "Täällä on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla… |
3646 |
|
|
|
Kysymyksessä esitettyä tekstikatkelmaa ei sellaisenaan löydy mistään muumikirjasta - "lainaus" on peräisin kahdesta erillisestä lähteestä.
Katkelman alkuosa on kirjasta Vaarallinen juhannus (Laila Järvisen alkuperäinen suomennos), kohtauksesta, jossa Muumimamma on kattanut iltateen uuteen kotiinsa hämmentävässä teatterilaivassa: "- Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?"
Loppu taas on peräisin Muumipapan muistelmista kirjassa Muumipapan urotyöt (jälleen Laila Järvisen alkuperäisen suomennoksen mukaan), sen neljännestä luvusta, "jossa kertomus valtameripurjehduksestamme huipentuu suurenmoiseen myrskynkuvaukseen ja... |
| Mistä teoksesta löytyy Tove Janssonin Muumipeikon juhannusruno? |
4110 |
|
|
|
Runo löytyy netitse monilta sivuilta, mm. alla olevalta:
http://varssyja.wordpress.com/juhannus-tervehdyksia/
Varsinaisissa muumikirjoissa runoa ei ole. Tove Jansson -seurasta arveltiin, että se saattaisi olla Tove Janssonin varhaisempaa tuotantoa johonkin Muumien oheistarkoitukseen. Se voisi olla myös sanoitus lauluun.
Mutta valitettavasti alkuperäistä runoa ei löydetty.
|
| Mikä mahtaa olla sellainen Muumi-aiheinen tietokirja, jossa ainakin esitellään kaikki muumisarjan hahmot? Muistan lainanneeni sellainen kirjan alle vuosi… |
1365 |
|
|
|
Kaikki alkuperäiset muumihahmot esitellään Sirke Happosen kirjassa Muumiopas (SKS, 2012).
|
| Missä Muumi-televisiosarjan jaksossa Muumipeikko sanoo, että "Miten voi olla jano vaikka on juonut koko yön"? Entä mitä Muumipeikko on kyseisessä jaksossa koko… |
4085 |
|
|
|
Alunperin Muumin repliikki koko yön juomisen jälkeisestä janosta löytyy Tove Janssonin sarjakuvatarinasta Muumipeikko ja pyrstötähti (varhaisempi suomennos tarinasta ilmestyi nimellä Pyrstötähti). Tässä tarinassa nautitaan palmuviiniä. Samaa juomaa tarjoillaan myös kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti - joskin paljon kohtuullisemmin: Muumipappa kaataa lasilliset itselleen, Muumimammalle ja kotinsa menettäneelle Piisamirotalle. Televisiosarjaa ei valitettavasti ollut ulottuvillani.
Tieto Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen sukulaisuudesta perustuu kirjaan Muumipapan urotyöt. Televisiosarjassa ei kirjallisista ja verkkolähteistä löytämieni mainintojen perusteella viitata tähän sukulaisuussuhteeseen lainkaan, joten on mahdollista, että sarjan... |
| Mistä löytäisin runon Nuuskamuikkusen lähdöstä kun hän on pakannut reppunsa ja sammuttanut nuotion ja on tullut syksy |
6052 |
|
|
|
Nuuskamuikkusen laulun löydät esim. kirjoista Suuri Muumikirja (WSOY 1995) ja Muumilaakson laulukirja (WSOY 1994). Nuuskamuikkusen laulussa tunnelma on keväinen, mutta samalla kaihoisa.
Nuuskamuikkunen etsii kadonnutta sadelaulua kirjassa Muumilaakson marraskuu. Näkymättömässä lapsessa on novelli nimeltä Kevätlaulu, jossa Muikkunen myös etsii laulua. Kirjoissa ei kuitenkaan ole itse runoja lähtemisestä. Tove Jansson on kirjoittanut Nuuskamuikkusen laulun erikseen, ja sen on säveltänyt Erna Tauro.
Lähteitä:
http://muumittaja.blogspot.fi/2012/08/tove-janssonin-muumi-teokset-erna…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muumi
|
| Missä järjestyksessä Tove Janssonin muumikirjat menevät? |
23650 |
|
|
|
Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:
Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).
Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)
Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)
Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)
Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).
Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).
Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)
Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan och havet, 1965/1980.)
Muumilaakson marraskuu... |
| Ovatko Muumikirjojen Tiuhti ja Viuhti tyttöjä, poikia, tyttö ja poika vai sukupuolettomia olentoja? |
9149 |
|
|
|
Tiuhti ja Viuhti (Tofslan och Vifslan) muodostavat niin erottamattoman kaksikon, ettei heitä käsitellä erikseen sellaisella tavalla, joka olisi pakottanut Tove Janssonin alkuperäisissä ruotsinkielisissä muumikirjoissa viittaamaan jompaankumpaan sukupuolta ilmaisevalla han- tai hon-pronominilla - en ainakaan sellaista kohtaa onnistunut löytämään. Jos kuitenkin otetaan huomioon se, mitä Boel Westin kirjoittaa Jansson-elämäkerrassaan Tove Jansson : sanat, kuvat, elämä, voitaneen Tiuhti ja Viuhti tulkita tytöiksi: tosielämän Tofslan ja Vifslan - joihin Taikurin hatussa esiintyvien hahmojen nimetkin perustuvat - olivat Tove Jansson itse (Tofslan) ja Vivica Bandler (Vifslan). Siellä täällä tosin näkee tulkintoja, joiden mukaan toinen olisi poika... |
| Tervehdys! Olen etsinyt internetistä kuumeisesti lempisitaattini alkuperäiskielistä muotoa. Tove Jansson kirjoittaa kirjassaan Travelling Light: “Maybe my… |
1102 |
|
|
|
Alkuteoksessa lainaus kuuluu seuraavasti: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min." Se löytyy novellista "Åttiårsdag" sivulta 28.
|
| Miksi Muumilaakson tarinoita-televisiosarjassa esimerkiksi Pikku Myyllä, Nuuskamuikkusella, Hemulilla ja Vilijonkalla on vaatteet, mutta sitten osa hahmoista,… |
1903 |
|
|
|
Muumilaakson tarinoita -televisiosarja pohjautuu kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin muumikirjoihin ja hänen luomiinsa hahmoihin.
Muumipeikot ovat karvaisia toisin kuin monet muut näiden kirjojen ja televisiosarjan hahmoista. Ehkäpä sillä on ollut vaikutusta asiaan. Tai sitten taiteilija on vain päättänyt vaatettaa jotkin hahmoistaan ja jättää toiset ilman vaatteita.
Tuu-tikki-niminen Muumikirjojen henkilö sanoo kirjassa Taikatalvi (s. 22) näin:
"Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi."
|
| Mitä taidesuuntausta/suuntauksia Tove Janssonin maalaukset ja piirrokset edustavat? |
1641 |
|
|
|
Tove Janssonin sanotaan kuuluvan kuvataiteilijana modernismin laaja-alaiseen suuntaukseen. Hyvä teos hänen kuvataiteilijan työstään on Erik Kruskopfin kirja Kuvataiteilija Tove Jansson. Taidemuseo Martta Wendelinin sivuilla on myös esitelty taiteilijaa:
http://sivustot.tuusula.fi/museot/wendelin/tekstisivu.tmpl?numero=85000…
|
| Miksi Tove Janssonin hahmot Tofslan och Vifslan käännettiin Tiuhti ja Viuhti? Kuka käännöksen teki? |
3482 |
|
|
|
Tiuhti ja Viuhti esiintyvät ensimmäisen kerran kirjassa Taikurin hattu, jonka on suomentanut, kuten suuren osan muistakin Muumikirjoista, Laila Järvinen. Alkuteos Trollkarlens hatt ilmestyi 1948 ja suomennos vuonna 1956.
Helsingin Sanomissa (13.7.2001) kerrotaan kuvataiteilija ja kääntäjä Laila Järvisestä (1895-1969), ja kerrotaan mm., että
"etenkin nimet olivat vaativia käännettäviä: jotkut, kuten Vilijonkka ja Hattivatti, kääntyivät helposti, mutta esimerkiksi Niiskuneiti ja Nuuskamuikkunen olivat hankalia."
Laila Järvinen käänsi monien muidenkin kirjailijoiden töitä, mm. Astrid Lindgrenin ja Enid Blytonin. Hän on kirjoittanut myös itse muutamia kirjoja.
|
| Mitä tyylilajia/tyylikautta Tove Janssonin Muumipapan urotyöt edustaa? Onko kirja modernismia? |
7531 |
|
|
|
Kyllä, Tove Janssonin muumikirjat edustavat modernismia. Janssonin muumikirjat olivat ilmestyessään jotakin aivan uutta ja omaperäistä kotimaisen lastenkirjallisuuden kentällä. Suomeksihan ensimmäiset muumikirjat ilmestyivät vasta useita vuosia alkukielisen ruotsinkielisen painoksen jälkeen. (Muumipapan urotyötkin ilmestyi suomeksi vasta 1963, vaikka alkuteos oli ilmestynyt jo vuonna 1950.)
Suomenkielisessä lastenkirjallisuudessa oltiin siis askeleen jäljessä ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden kehityksestä. Jos suomenkielisessä maailmassa Janssonin teokset edustivat jotakin uutta ja ihmeellistä, niin suomenruotsalaisissa kodeissa oli luettu jo useita vuosia aikaisemmin ruotsalaisen Astrid Lindgrenin modernia Peppi Pitkätossua.
Jansson... |
| Mistä teoksista ovat seuraavat: runo Alfhild, Lauri Viita; novelli Poika, Sari Malkamäki; novelli Uintiaamu, Tove Jansson? Tiedosta kiitollinen. |
2383 |
|
|
|
Lauri Viidan runo "Alfhild" ("Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät...") löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista.
Viita, Lauri: Betonimylläri (WSOY, useita eri painoksia).
Viita, Lauri: Kootut runot (WSOY, useita eri painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla / toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen (Tammi, 1978, 1986).
Suomalaiset klassikkorunoilijat ja heidän koskettavimmat runonsa(Gummerus, 2008)
Sari Malkamäen novelli "Poika" sisältyy kirjailijan novellikokoelmaan "Tiikerikakku" (Otava, 1994).
Tove Janssonin novelli "Uintiaamu" löytyy teoksesta "Kesäkirja" (WSOY, 1973)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta
www.helmet.fi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/... |
| Tove Janssonin kirjan "Kuvanveistäjän tytär" vuoden 1968 kansikuvassa on Viktor Janssonin Katajanokan ateljee ja pieni tyttö.Kuvan kerrotaan olevan Per Olov… |
1394 |
|
|
|
Kysymyksesi osoittautui varsin visaiseksi. Ensimmäiseksi tulee toki mieleen, että ateljeessa seisova tyttö olisi Tove Jansson. Tällöin kuva ei kuitenkaan voi olla Per Olovin ottama, koska Tove oli häntä 6 vuotta vanhempi. Bildhuggarens dotter -kirjan vuoden 2003 painoksen sisälehdeltä saa kuitenkin sen käsityksen, että kannen ateljee-kuva olisi nimenomaan Per Olov Janssonin ottama. Kirjassa on useita kuvia, jotka on merkitty Per Olov Janssonin nimiin. Yhdellä sivulla on Per Olovin otamaksi merkitty kuva, joka on muuten täysin identtinen kannen kuvan kanssa, mutta siinä ei ole tyttöä. Voisiko olla niin, että tyttö on lisätty kuvaan jälkeen päin?
Kirjassa Valolla piirtäjä: 60 vuotta valokuvaajana (Musta taide 2006) Per Olov Jansson kertoo mm... |
| Kuinka paljon kutakin Tove Janssonin Muumi-kirjaa on myyty? |
2101 |
|
|
|
Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja kaunokirjallisuuden myynnistä.
Yhteystiedot löytyvät molempien nettisivuilta:
http://www.kustantajat.fi/
http://www.kirjakauppaliitto.fi/
|
Kysy kirjastonhoitajalta