historia

Tilaa aihepiirin historia RSS-syöte
1062 osumaa haulle. Näytetään tulokset 161–180.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi vanhojen voiveisten kahvat ovat painavampia kuin veitsen terä? 280 Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä: kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke. Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva. Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997) Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife".
Kuka keksi Looney Tunes hahmot? 332 Englanninkielinen Wikipedia tiesi kertoa, että Looney Toons hahmojen luojat ovat Leo Schleshinger, Hugh Harman ja Rudolf Ising. Linkki Wikipediaan He loivat animaatiohahmonsa Warner bros yhtiölle. Finna-hausta löytyy runsaasti kirjoja Warner Bros. yhtiön historiasta. Linkki Finna-hakutulos  
Vanhoissa suomi-filmeissä rikas neiti menee ostamaan iltapukua hienosta vaatelikkeestä. Siellä mannekiinit esittelevät hänelle pukuja. Onko tuo totta (Oliko… 231 Tällainen tapa tosiaan oli olemassa. Suurten kansainvälisten muotitalojen salonkimuotinäytöksistä kerrotaan esimerkiksi Hopeapeilissä 1.2.1939 (s. 26) sekä Eevassa 1.5.1939 (s. 33). Suomessa tällaiset näytökset olivat ilmeisesti paljon harvinaisempia. Salonkimuotinäytökset ja mainitaan ohimennen teoksissa Madame: Sanelma Vuorre (Tuominen, Pirjo 1991) ja Tabe (Slioor, Tabe 1997), lisätietoja niistä ei kuitenkaan löytynyt.
Onko Pasilassa vanhoja lehtiä, joissa käsitellään Piia Ristikankaretta, tai Raisa Räisästä? 247 Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy sekä vanhojen lehtien fyysisiä vuosikertoja että mikrofilmattuja sanomalehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen. Ristikankareen ja Räisäsen varsin hyvin tunnetuista katoamistapauksista on varmasti löydettävissä lukuisia artikkeleita. Pasilan kirjasto. Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet.
Onko vastaavia kirjoja olemassa kuin uusi sarjakuvaversio Anne Frankin päiväkirjasta? 178 Tässä joitakin lukuvinkkejä. Ulla Etton Nuori Priitu -sarjakuvaromaanissa seurataan talven 1917-1918 tapahtumia 17-vuotiaan Priitun ja muiden rovaniemeläisten nuorten silmin. Osa sen henkilöistä on historiallisia, osa fiktiivisiä. Reetta Niemensivun Maalarisiskot kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Helena Westermackin, Maria Wiikin ja Ada Thilenin - ystävyydestä, opinnoista, matkustamisesta, rakkaudesta ja unelmien tavoittelusta aikana, jolloin taidetta tekeviin naisiin suhtauduttiin vielä epäillen. Patric Nyströmin Viikinki Siiri -sarja on seikkailullista, viikinkiaikaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Giovanni Di Gregorion Sisarukset Grémillet -sarjassa Sarah, Cassiopée ja Lucille selvittävät menneisyyteen...
Suomalaisia, kansanopiston perustajiin, perustamiseen ja alkuvaiheisiin painottuvia kaunokirjallisia teoksia? 157 Kaunokirjallisia teoksia onnistuin löytämään vain yhden, vuonna 1929 ilmestyneen Jalmari Hahlin romaanin Yösalo, jossa fennomaaninen nuori maisteri Anni Lehtovaara tulee kotiseudulleen kansanopiston opettajaksi. Hän on varakas ja lahjakas, mutta rakastuu ”epäsäätyiseen” mieheen ja joutuu ristiriitaan sekä isänsä että opistonsa johdon kanssa. Romaanista on julkaistu uusi painos vuonna 2019. Aihetta käsitteleviä elämäkertoja: Rautavirta, Eero: Jaakko Päivärinta, kansanvalistajapappi (1997) Vuorio, Anelma: Kukaton morsian : kuvia isovanhempieni sekä vanhempieni Rope ja Edla Maria Kojosen elämäntaipaleelta (1975) Lisäksi antologiasta Muistojen kansanopisto (2004) löytyy muisteloita eri opistoista ja eri aikakausilta.
Olen joskus lukenut tietokirjaa, jossa kerrottiin usean kartan voimin, millaisia ehdotuksia on tehty maa-alueista, jotka voisivat kuulua perusteilla olleeseen… 134 Mahdollisia teoksia voisivat olla: Finlandia: Otavan iso maammekirja 5, Keski-Suomi, Etelä-Savo (1985) Jokipii, Mauno: Keski-Suomen maakunta- ja läänikehitys teoksessa Keski-Suomen historia 3 - Keski-Suomi itsenäisyyden aikana (1990) Karhunen, Mauno: Keski-Suomi 9 - Keski-Suomen läänin perustamishistoria (1969) Keski-Suomi vuoteen 2010: kokonaissuunnitelma 1984 (1985) Tietoa Keski-Suomen läänistä verkossa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keski-Suomen_l%C3%A4%C3%A4ni http://keski-suomi-portaali.fi/
Yritin etsiä kolmesta maakunnallisesta verkkokirjastosta SDP:n historiaa, joka ajoittuisi vuosiin 1917-1919, mutta en löydä. Ainoa SDP:n historiateos, jonka… 246 asiasanoilla työväenliike ja historia löytyy useita teoksia, missä siis käsitellään varmasti SDP:n historiaa. Esimerkiksi: Työväestö ja Demokratita (2019), teoksessa on Pasi Ihalaisen artikkeli SDP:n eduskuntaryhmä demokratian määrittelijänä 1917-1920. Saatavana Jyväskylän pääkirjastolla. jos asiasanana käyttää Sosialidemokraattinen puolue tai SDP, niin ainakin otsikkotasolla yksi vanhempi teos, eli: Suomen sosialidemokraattinen työväenliike 1899-1949 (vuodelta 1949) vaikuttaisi toimivalta. Saatavana Joutsan pääkirjaston varastosta. Soikkanen: Kohti kansanvaltaa : Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 75 vuotta. 1, 1889-1937 (vuodelta 1975). (saatavana Jyväskylän pääkirjaston varastosta varauksella, sekä muutamassa muussa...
Millaisia olivat palveluiltaan ja varusteiltaan Suomessa 1700-luvulla maaseudun kylien ja maanteiden matkustajakodit ja kestikievarit? 252 Majoituselinkeinon historiaa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:   Holmroos, Altti: Kustavin kuninkaantie Jönsson, Håkan: Från krog till krog: Svenskt uteätande under 700 år Kaht pualt jokke: Turkulaisia vuosisatojen varrelta Kuninkaantieltä kerrottua: Matkailijoiden kuvauksia 1700-luvulta Päiviö, Väinö: Puolituhatta vuotta talonpitoa Marttilan Krouvissa Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet   Ilmeisesti majoituksen taso vaihteli varsin paljon. Toisina aikoina ja paikoissa majoitus saattoi olla tasokastakin, mutta joskus matkailijoille oli tarjolla vain yksi huone kurjassa hökkelissä eikä välttämättä mitään ruokaa.  
Haluaisin lukea kirjoja Hämeen linnan ja Hämeenlinnan kaupungin historiasta yhdessä tai erikseen. Sekä tieto- että kaunokirjallisuus kiinnostaa minua. 485 Kannattaa hakea aineistoja Vanamo-verkkokirjastostamme, jotta näet samalla aineiston saatavuuden. Mene osoitteeseen vanamo.finna.fi  Kirjoita Hämeenlinna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikoista “Hae aiheista”. Kirjoita Hämeen linna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikosta “Hae aiheista”.   Katso myös tämän vastauksen liite, joka käsittelee Hämeenlinnaa kaunokirjallisuudessa.   Joitakin poimintoja tietokirjoista: Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918 (2017) Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinnan historia : ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle (2014) Hämeenlinnan kaupungin historia. 1. osa, Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria (1917) Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa,...
Mikähän olisi hyvä englanninkielinen Suomen historiaa käsittelevä teos? Mieluiten paino 1900-luvussa. 524 Kenties Johnathan Clementsin A short history of Finland tai Henrik Meinanderin A history of Finland  olisivat sopivia koosteita. Helmet hakutulos
Mikä on jeesiönjoen ja kitisen historia? Ovatko syntyneet heti jääkauden jälkeen? 726 Kitinen saa alkunsa Kittilän pohjoisosasta ja laskee Sodankylän ja Pelkosenniemen kautta Kemijokeen. Jeesiöjoki eli Jesiöjoki on Kitisen oikea lisäjoki, joka sai alkunsa Jeesiöjärvestä Kittilän puolelta ja laskee Sodankylän kirkolla Kitiseen. Kirjastokokoelman lähteiden perusteella on saatu seuraava tieto: Maanpinta oli jään perääntymisvaiheessa lähes 200 metriä nykyistä tasoa alempana.  Vetäytyvän jäätikön eteen patoutui pienempiä ja suurempiä jääjärviä. Kitisen laakson oltua vielä perääntyvän jään patoama pohjoisesta, sulamisvedet muodostuivat jääjärven Viiankiaavan-Saariaavan alueella. Jääjärvetkin olivat suureksi osaksi jäälohkareista täyttäneitä altaita, jossa vapaan veden osuus oli vähäinen. Jäätikön reunan...
Montako sanomalehteä Suomessa julkaistiin vuonna 1870 ja vuonna 1871? Saisinko myös tarkan lähteen, mistä olet löytänyt tiedon? 342 Suomessa ilmestyi vuonna 1870 18 lehteä (9 suomeksi ja 9 ruotsiksi) ja vuonna 1871 20 lehteä (10 suomeksi ja 10 ruotsiksi). Teoksen taulukkoon on otettu mukaan vain ne sanomalehdet, jotka ovat ilmestyneet vähintään kuusi kuukautta. Vuositilastossa lehdet ovat mukana niinä vuosina, jolloin ne ilmestyivät ainakin kolme kuukautta. Suomessa ilmestyi puolestaan vuonna 1870 14 aikakauslehteä (6 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Vuoden 1871 tietoa ei ole, mutta vuonna 1875 lehtiä oli jo 18 (10 suomeksi ja 8 ruotsiksi).  Lehti on otettu mukaan tilastoon, jos siitä on ao. vuonna ilmestynyt yksi numero. Näytenumeroiksi jääneitä ei ole huomioitu. Lähteet: Suomen lehdistön historia 1: sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905 (s. 281-282) Suomen lehdistön...
Haluaisin tietoa Nousiaisten historiasta 1800-luvun lopusta alkaen. 376 Nousiaisten historiasta on kirjoitettu teossarja Nousiaisten historia. 1 / Oja, Aulis. Nousiaisten kunta : Nousiaisten seurakunta 1977  Nousiaisten historia. 2 / Heino, Ulla. Helsinki1980. Nousiaisten historia. III osa, [1970-luvun alusta 2010-luvun puoliväliin]/Jalonen, Kimmo , kirjoittaja; Tiihonen, Paavo , valokuvaaja. 2015 Lisäksi Nousiaisten historiaa löytyy muita julkaisuja,  Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta/Johansson, Anu  ; Suna, Eija. Nousiaisten kunta : Turun maakuntamuseo : Varsinais-Suomen liito pain. 2002. Nousiaisten posti 100-vuotta / Tiihonen, Paavo (moniste). Kustantaja tuntematon 1992. Nousiaisten Moisio - ikkuna...
Mihin työvoimapiiriin Loimaa kuului jatkosodan aikana? Ja mistä työvoimapiirien arkistot voisi löytää? 325 Vuonna 1942 Suomi jaettiin työvoimapiireihin ja käytännön työttömyyden torjuntaa hoitivat työvoimalautakunnat. Myöhemmin 1970-luvulla perustettiin valtiollinen Työnvälitystoimisto, nimi muuttui sittemminTyövoimatoimistoksi. 2000-luvulla tuli käyttöön nimi TE-toimistot ja nykyiset TE-toimistot perustetiin 2013, jolloin ne liitettiin ELY-keskusten yhteyteen. Jokaisen muutoksen yhteydessä uudistettiin nimen lisäksi palveluitakin. https://www.ely-keskus.fi/web/suomi-100-taustat-ja-tarinat/mista-ely-ke… Nykyisin Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikat sijaitsevat Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa, joten voi olettaa, että Loimaan työvoimapiiri on kuulunut jo alusta lähtien Varsinais-Suomen alueeseen. https://toimistot.te-...
Haluaisin mahdollisimman paljon tietoa Fredriksbergissä, nykyisin Pasila, sijainneesta sikalasta. Armeijan? 1920-luvulla? Löytyisikö jokin kirja aiheesta? 307 Ylen sivuilla on 1.10.2019 julkaistu juttu “Pasilassa oli vain kaksi maatilaa ja suopohjainen järvi – sitten nousi villi puutaloalue, futuristinen Itä-Pasila ja pian Suomen vilkkain asemakeskus”, jossa mainitaan Fredriksbergin ja Böhlen tilat. Kyseisessä jutussa on käytetty haastattelujen lisäksi lähteenä Helsingin tietokeskuksen kirjaa Pasila : Helsingin uusi keskus (1998).  Kyseinen kirja on saatavilla Pasilan kirjaston varaston käsikirjakappaleena ja sitä voi lukea paikan päällä Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät Pasilan kirjaston Helmet-sivuilta. Pasilan kirjastosta löytyy myös oma Helsinki-kokoelma, joten sieltä voisi löytyä aiheeseen tietoa vielä lisää. Kannattaa kysyä...
Haluaisin tietää millaiset Hitas-järjestelmän säännöt ovat olleet 1990-luvulla? 242 Tiedustelin asiasta Helsingin kaupungin asuntopalveluista. Siellä todettiin, että silloinen asuntolautakunta ja kaupungin hallitus ja valtuusto on tehnyt muutoksia moneen kertaan tuon 1990-luvun jälkeen. Näiden päätösten seurauksena on myös Hitas-järjestelmän sääntöjä sovellettu uudelleen. Vanhoja versioita säännöistä/ohjeista ei ole säilytetty, ainakaan noin vanhoja. Tuolloin asuntoasiainosastolla oli tiettävästi jälleenmyynnin valvonta, kun taas nykyisin prosessia valvotaan rakennuttajan hankinta-arvopäätöksestä alkaen aina yhtiön sääntelystä vapautumiseen asti. 1990-luvulla oli enimmäishinnan määrittelyssä käytössä rakennuskustannusindeksi ja Hitas-luovutushintaindeksi, josta korkein hinta vahvistettiin. Liitteenä on...
Minkälaista työpukua naispuoliset kirjastonhoitajat käyttivät 1900-luvun alussa? 201 Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein. Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/ Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana. Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa...
Sukututkimukseni johdatti minut Östersundiin; henkilö, jota etsin on matkustanut Suomesta lehtitietojen mukaan kesäkuussa 1891 sinne ja majoittui Hotel… 163 Hei, Östersundista tuolta ajalta olemme saaneet tähän mennessä kaivettua tällaista tietoa. Östersundissa oli rautatieasema jo 1880 (alla linkki kuvaan asemarakennuksesta) ja rautatien myötä Jämtlannista tuli turistien suosima paikka (https://digitaltmuseum.se/021018105308/jarnvagsstationen-i-ostersund-1880) Mörsilin parantola (Mörsils sanatorium) aloitti toimintansa (n. 60 kilometriä Östersundista, vesireitti Storsjö-järven yli lienee ollut nopein reitti). Tosin terveitä tämä tuskin houkutteli paikkakunnalle. Lisätietoa Östersundista tuolta ajalta löytyy tästä: https://www.jamtli.com/wp-content/uploads/2022/05/1895-Torget_1_Inlasning-aktorer.pdf Lisäksi Gregorie marknad (markkinat) veti tuolloin n. 2000 asukkaan kuntaan 5000...
Tosikertomuksia Pohjois-Amerikan uudisasukkaiden kohtaamisista intiaanien kanssa 404 Tässä kirjavinkkejä: Brown, Dee: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen : lännen valloitus intiaanien näkökulmasta (Otava 1973, uusin painos 2016) Catlin, George: Pohjois-Amerikan intiaanit : kirjeitä ja muistiinpanoja tavoista ja oloista 1832-1839 (Patruuna, 2022) Kettu, Katja: Fintiaanien mailla (WSOY, 2016) McClintock, Walter: Mustajalat : elämää intiaanien parissa (Otava, 2004) Mortensen, Einar Odd: Turkiskauppiaana intiaanireservaatissa : karun kiehtova elämäni Pohjois-Kanadan erämaassa 1925-1928 (Minerva, 2009) Neihardt, John G.: Musta Hirvi puhuu (Basam Books, 2013) Thoreau, Henry: Kolme matkaa erämaahan (Alligaattori, 2014)