| Onko vastaavia kirjoja olemassa kuin uusi sarjakuvaversio Anne Frankin päiväkirjasta? |
171 |
|
|
|
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Ulla Etton Nuori Priitu -sarjakuvaromaanissa seurataan talven 1917-1918 tapahtumia 17-vuotiaan Priitun ja muiden rovaniemeläisten nuorten silmin. Osa sen henkilöistä on historiallisia, osa fiktiivisiä.
Reetta Niemensivun Maalarisiskot kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Helena Westermackin, Maria Wiikin ja Ada Thilenin - ystävyydestä, opinnoista, matkustamisesta, rakkaudesta ja unelmien tavoittelusta aikana, jolloin taidetta tekeviin naisiin suhtauduttiin vielä epäillen.
Patric Nyströmin Viikinki Siiri -sarja on seikkailullista, viikinkiaikaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Giovanni Di Gregorion Sisarukset Grémillet -sarjassa Sarah, Cassiopée ja Lucille selvittävät menneisyyteen... |
| Suomalaisia, kansanopiston perustajiin, perustamiseen ja alkuvaiheisiin painottuvia kaunokirjallisia teoksia? |
151 |
|
|
|
Kaunokirjallisia teoksia onnistuin löytämään vain yhden, vuonna 1929 ilmestyneen Jalmari Hahlin romaanin Yösalo, jossa fennomaaninen nuori maisteri Anni Lehtovaara tulee kotiseudulleen kansanopiston opettajaksi. Hän on varakas ja lahjakas, mutta rakastuu ”epäsäätyiseen” mieheen ja joutuu ristiriitaan sekä isänsä että opistonsa johdon kanssa. Romaanista on julkaistu uusi painos vuonna 2019.
Aihetta käsitteleviä elämäkertoja:
Rautavirta, Eero: Jaakko Päivärinta, kansanvalistajapappi (1997)
Vuorio, Anelma: Kukaton morsian : kuvia isovanhempieni sekä vanhempieni Rope ja Edla Maria Kojosen elämäntaipaleelta (1975)
Lisäksi antologiasta Muistojen kansanopisto (2004) löytyy muisteloita eri opistoista ja eri aikakausilta. |
| Olen joskus lukenut tietokirjaa, jossa kerrottiin usean kartan voimin, millaisia ehdotuksia on tehty maa-alueista, jotka voisivat kuulua perusteilla olleeseen… |
125 |
|
|
|
Mahdollisia teoksia voisivat olla:
Finlandia: Otavan iso maammekirja 5, Keski-Suomi, Etelä-Savo (1985)
Jokipii, Mauno: Keski-Suomen maakunta- ja läänikehitys teoksessa Keski-Suomen historia 3 - Keski-Suomi itsenäisyyden aikana (1990)
Karhunen, Mauno: Keski-Suomi 9 - Keski-Suomen läänin perustamishistoria (1969)
Keski-Suomi vuoteen 2010: kokonaissuunnitelma 1984 (1985)
Tietoa Keski-Suomen läänistä verkossa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keski-Suomen_l%C3%A4%C3%A4ni
http://keski-suomi-portaali.fi/ |
| Yritin etsiä kolmesta maakunnallisesta verkkokirjastosta SDP:n historiaa, joka ajoittuisi vuosiin 1917-1919, mutta en löydä. Ainoa SDP:n historiateos, jonka… |
225 |
|
|
|
asiasanoilla työväenliike ja historia löytyy useita teoksia, missä siis käsitellään varmasti SDP:n historiaa.
Esimerkiksi: Työväestö ja Demokratita (2019), teoksessa on Pasi Ihalaisen artikkeli SDP:n eduskuntaryhmä demokratian määrittelijänä 1917-1920. Saatavana Jyväskylän pääkirjastolla.
jos asiasanana käyttää Sosialidemokraattinen puolue tai SDP, niin ainakin otsikkotasolla yksi vanhempi teos, eli: Suomen sosialidemokraattinen työväenliike 1899-1949 (vuodelta 1949) vaikuttaisi toimivalta. Saatavana Joutsan pääkirjaston varastosta.
Soikkanen: Kohti kansanvaltaa : Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 75 vuotta. 1, 1889-1937 (vuodelta 1975). (saatavana Jyväskylän pääkirjaston varastosta varauksella, sekä muutamassa muussa... |
| Millaisia olivat palveluiltaan ja varusteiltaan Suomessa 1700-luvulla maaseudun kylien ja maanteiden matkustajakodit ja kestikievarit? |
232 |
|
|
|
Majoituselinkeinon historiaa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Holmroos, Altti: Kustavin kuninkaantie
Jönsson, Håkan: Från krog till krog: Svenskt uteätande under 700 år
Kaht pualt jokke: Turkulaisia vuosisatojen varrelta
Kuninkaantieltä kerrottua: Matkailijoiden kuvauksia 1700-luvulta
Päiviö, Väinö: Puolituhatta vuotta talonpitoa Marttilan Krouvissa
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet
Ilmeisesti majoituksen taso vaihteli varsin paljon. Toisina aikoina ja paikoissa majoitus saattoi olla tasokastakin, mutta joskus matkailijoille oli tarjolla vain yksi huone kurjassa hökkelissä eikä välttämättä mitään ruokaa.
|
| Haluaisin lukea kirjoja Hämeen linnan ja Hämeenlinnan kaupungin historiasta yhdessä tai erikseen. Sekä tieto- että kaunokirjallisuus kiinnostaa minua. |
441 |
|
|
|
Kannattaa hakea aineistoja Vanamo-verkkokirjastostamme, jotta näet samalla aineiston saatavuuden.
Mene osoitteeseen vanamo.finna.fi
Kirjoita Hämeenlinna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikoista “Hae aiheista”.
Kirjoita Hämeen linna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikosta “Hae aiheista”.
Katso myös tämän vastauksen liite, joka käsittelee Hämeenlinnaa kaunokirjallisuudessa.
Joitakin poimintoja tietokirjoista:
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918 (2017)
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinnan historia : ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle (2014)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 1. osa, Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria (1917)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa,... |
| Mikähän olisi hyvä englanninkielinen Suomen historiaa käsittelevä teos? Mieluiten paino 1900-luvussa. |
474 |
|
|
|
Kenties Johnathan Clementsin A short history of Finland tai Henrik Meinanderin A history of Finland olisivat sopivia koosteita. Helmet hakutulos |
| Mikä on jeesiönjoen ja kitisen historia? Ovatko syntyneet heti jääkauden jälkeen? |
665 |
|
|
|
Kitinen saa alkunsa Kittilän pohjoisosasta ja laskee Sodankylän ja Pelkosenniemen kautta Kemijokeen. Jeesiöjoki eli Jesiöjoki on Kitisen oikea lisäjoki, joka sai alkunsa Jeesiöjärvestä Kittilän puolelta ja laskee Sodankylän kirkolla Kitiseen.
Kirjastokokoelman lähteiden perusteella on saatu seuraava tieto:
Maanpinta oli jään perääntymisvaiheessa lähes 200 metriä nykyistä tasoa alempana. Vetäytyvän jäätikön eteen patoutui pienempiä ja suurempiä jääjärviä. Kitisen laakson oltua vielä perääntyvän jään patoama pohjoisesta, sulamisvedet muodostuivat jääjärven Viiankiaavan-Saariaavan alueella. Jääjärvetkin olivat suureksi osaksi jäälohkareista täyttäneitä altaita, jossa vapaan veden osuus oli vähäinen. Jäätikön reunan... |
| Montako sanomalehteä Suomessa julkaistiin vuonna 1870 ja vuonna 1871? Saisinko myös tarkan lähteen, mistä olet löytänyt tiedon? |
318 |
|
|
|
Suomessa ilmestyi vuonna 1870 18 lehteä (9 suomeksi ja 9 ruotsiksi) ja vuonna 1871 20 lehteä (10 suomeksi ja 10 ruotsiksi). Teoksen taulukkoon on otettu mukaan vain ne sanomalehdet, jotka ovat ilmestyneet vähintään kuusi kuukautta. Vuositilastossa lehdet ovat mukana niinä vuosina, jolloin ne ilmestyivät ainakin kolme kuukautta.
Suomessa ilmestyi puolestaan vuonna 1870 14 aikakauslehteä (6 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Vuoden 1871 tietoa ei ole, mutta vuonna 1875 lehtiä oli jo 18 (10 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Lehti on otettu mukaan tilastoon, jos siitä on ao. vuonna ilmestynyt yksi numero. Näytenumeroiksi jääneitä ei ole huomioitu.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia 1: sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905 (s. 281-282)
Suomen lehdistön... |
| Haluaisin tietoa Nousiaisten historiasta 1800-luvun lopusta alkaen. |
350 |
|
|
|
Nousiaisten historiasta on kirjoitettu teossarja
Nousiaisten historia. 1 / Oja, Aulis. Nousiaisten kunta : Nousiaisten seurakunta 1977
Nousiaisten historia. 2 / Heino, Ulla. Helsinki1980.
Nousiaisten historia. III osa, [1970-luvun alusta 2010-luvun puoliväliin]/Jalonen, Kimmo , kirjoittaja; Tiihonen, Paavo , valokuvaaja. 2015
Lisäksi Nousiaisten historiaa löytyy muita julkaisuja,
Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta/Johansson, Anu ; Suna, Eija. Nousiaisten kunta : Turun maakuntamuseo : Varsinais-Suomen liito pain. 2002.
Nousiaisten posti 100-vuotta / Tiihonen, Paavo (moniste). Kustantaja tuntematon 1992.
Nousiaisten Moisio - ikkuna... |
| Mihin työvoimapiiriin Loimaa kuului jatkosodan aikana? Ja mistä työvoimapiirien arkistot voisi löytää? |
309 |
|
|
|
Vuonna 1942 Suomi jaettiin työvoimapiireihin ja käytännön työttömyyden torjuntaa hoitivat työvoimalautakunnat. Myöhemmin 1970-luvulla perustettiin valtiollinen Työnvälitystoimisto, nimi muuttui sittemminTyövoimatoimistoksi. 2000-luvulla tuli käyttöön nimi TE-toimistot ja nykyiset TE-toimistot perustetiin 2013, jolloin ne liitettiin ELY-keskusten yhteyteen. Jokaisen muutoksen yhteydessä uudistettiin nimen lisäksi palveluitakin.
https://www.ely-keskus.fi/web/suomi-100-taustat-ja-tarinat/mista-ely-ke…
Nykyisin Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikat sijaitsevat Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa, joten voi olettaa, että Loimaan työvoimapiiri on kuulunut jo alusta lähtien Varsinais-Suomen alueeseen. https://toimistot.te-... |
| Haluaisin mahdollisimman paljon tietoa Fredriksbergissä, nykyisin Pasila, sijainneesta sikalasta. Armeijan? 1920-luvulla? Löytyisikö jokin kirja aiheesta? |
280 |
|
|
|
Ylen sivuilla on 1.10.2019 julkaistu juttu “Pasilassa oli vain kaksi maatilaa ja suopohjainen järvi – sitten nousi villi puutaloalue, futuristinen Itä-Pasila ja pian Suomen vilkkain asemakeskus”, jossa mainitaan Fredriksbergin ja Böhlen tilat. Kyseisessä jutussa on käytetty haastattelujen lisäksi lähteenä Helsingin tietokeskuksen kirjaa Pasila : Helsingin uusi keskus (1998). Kyseinen kirja on saatavilla Pasilan kirjaston varaston käsikirjakappaleena ja sitä voi lukea paikan päällä Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät Pasilan kirjaston Helmet-sivuilta. Pasilan kirjastosta löytyy myös oma Helsinki-kokoelma, joten sieltä voisi löytyä aiheeseen tietoa vielä lisää. Kannattaa kysyä... |
| Haluaisin tietää millaiset Hitas-järjestelmän säännöt ovat olleet 1990-luvulla? |
235 |
|
|
|
Tiedustelin asiasta Helsingin kaupungin asuntopalveluista. Siellä todettiin, että silloinen asuntolautakunta ja kaupungin hallitus ja valtuusto on tehnyt muutoksia moneen kertaan tuon 1990-luvun jälkeen. Näiden päätösten seurauksena on myös Hitas-järjestelmän sääntöjä sovellettu uudelleen. Vanhoja versioita säännöistä/ohjeista ei ole säilytetty, ainakaan noin vanhoja. Tuolloin asuntoasiainosastolla oli tiettävästi jälleenmyynnin valvonta, kun taas nykyisin prosessia valvotaan rakennuttajan hankinta-arvopäätöksestä alkaen aina yhtiön sääntelystä vapautumiseen asti. 1990-luvulla oli enimmäishinnan määrittelyssä käytössä rakennuskustannusindeksi ja Hitas-luovutushintaindeksi, josta korkein hinta vahvistettiin.
Liitteenä on... |
| Minkälaista työpukua naispuoliset kirjastonhoitajat käyttivät 1900-luvun alussa? |
190 |
|
|
|
Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein.
Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/
Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana.
Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa... |
| Sukututkimukseni johdatti minut Östersundiin; henkilö, jota etsin on matkustanut Suomesta lehtitietojen mukaan kesäkuussa 1891 sinne ja majoittui Hotel… |
156 |
|
|
|
Hei,
Östersundista tuolta ajalta olemme saaneet tähän mennessä kaivettua tällaista tietoa.
Östersundissa oli rautatieasema jo 1880 (alla linkki kuvaan asemarakennuksesta) ja rautatien myötä Jämtlannista tuli turistien suosima paikka
(https://digitaltmuseum.se/021018105308/jarnvagsstationen-i-ostersund-1880)
Mörsilin parantola (Mörsils sanatorium) aloitti toimintansa (n. 60 kilometriä Östersundista, vesireitti Storsjö-järven yli lienee ollut nopein reitti). Tosin terveitä tämä tuskin houkutteli paikkakunnalle.
Lisätietoa Östersundista tuolta ajalta löytyy tästä:
https://www.jamtli.com/wp-content/uploads/2022/05/1895-Torget_1_Inlasning-aktorer.pdf
Lisäksi Gregorie marknad (markkinat) veti tuolloin n. 2000 asukkaan kuntaan 5000... |
| Tosikertomuksia Pohjois-Amerikan uudisasukkaiden kohtaamisista intiaanien kanssa |
370 |
|
|
|
Tässä kirjavinkkejä:
Brown, Dee: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen : lännen valloitus intiaanien näkökulmasta (Otava 1973, uusin painos 2016)
Catlin, George: Pohjois-Amerikan intiaanit : kirjeitä ja muistiinpanoja tavoista ja oloista 1832-1839 (Patruuna, 2022)
Kettu, Katja: Fintiaanien mailla (WSOY, 2016)
McClintock, Walter: Mustajalat : elämää intiaanien parissa (Otava, 2004)
Mortensen, Einar Odd: Turkiskauppiaana intiaanireservaatissa : karun kiehtova elämäni Pohjois-Kanadan erämaassa 1925-1928 (Minerva, 2009)
Neihardt, John G.: Musta Hirvi puhuu (Basam Books, 2013)
Thoreau, Henry: Kolme matkaa erämaahan (Alligaattori, 2014) |
| Minua kiinnostaa vuosittain suoritettujen ylioppilastutkintojen määrä ja naisten osuus ylioppilaista vuosina 1900 - 1907. |
482 |
|
|
|
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ei ole noin vanhoja tietoja, eikä niitä löydy heidän arkistostaankaan. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta vastattiin, että tiedot saattaisivat löytyä Kansallisarkistossa.
Kirjassa Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Mervi ja Pekka Kaarninen, Otava, 2002) sivulla 390 on taulukko, jossa on laskettu kahden vuoden ajalta tiedot ylioppilaiden määrästä äidinkielen ja sukupuolen mukaan. Tiedot löytyvät siinä aikaväliltä 1870-1919. Lähteenä mainitaan käytetyn lehteä TIDSKRIFT UTGIVEN AV PEDAGOGISKA FÖRENINGEN I FINLAND, joka löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Ylioppilaiden kokonaismäärä jokaiselta vuodelta löytyy kirjan seuraavalta... |
| Miten ja milloin Suomen eri kansallispukujen ulkonäkö on alunperin päätetty? |
198 |
|
|
|
Kansallispuvut ovat uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista, ja niistä ensimmäiset on koottu 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pukuja kokosivat kansatieteen ja pukuhistorian tutkijat ja asiantuntijat. Vuonna 1979 perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto, ja vuodesta 2010 tehtävää on hoitanut Suomen kansallispukukeskus.
Tarkempaa tietoa löytyy Suomen käsityön museon sivuilta: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/suomen-kansallispukukeskus/kansalli…
Suomalaiset kansallispuvut -sivusto: http://www.kansallispuvut.fi/index.htm |
| Etsin erityisesti nukke- tai pehmoleluaiheisia kirjoja |
165 |
|
|
|
Kun haussa on mahdollisimman pitkä lista kirjoja, suosittelen hyödyntämään tässä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokantaa, josta voi hakea lasten- ja nuortenkirjallisuutta erilaisin ehdoin. Useimpien kirjojen tiedoista löytyy myös lyhyt kuvausteksti, josta voi päätellä, miten merkittävää osaa nuket tai pehmolelut tarinassa esittävät.
Tässä linkit valmiisiin hakuihin.
Nukkeaiheisia lasten- ja nuortenkirjoja: https://bit.ly/3j8cNTr
Pehmoleluaiheisia lasten- ja nuortenkirjoja: https://bit.ly/3uVqwj8
Aikuisten kaunokirjallisuutta:
Burton, Jessie: Nukkakaappi (Otava, 2017)
Davys, Tim: Amberville : paluu alamaailmaan (Tammi, 2009)
Mikkonen, Sari: Ihmisen poikaset (WSOY, 2000)
Stevens, Amanda: Nukketyttö (dekkari) (HarperCollins,... |
| Etsin tietolähdettä tavallisen kansan, lähinnnä maaseudulla eläneiden elämästä, asunnoista, vaatetuksesta, ruosta jne 1600-1700-lukujen taitteesta. |
274 |
|
|
|
Suomen maaseudulla 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneiden ihmisten arkielämään löytyy monia erilaisia tulokulmia, mutta aineistoa pitäisi kyllä löytyä suhteellisen runsaasti. Vinkkaan tässä tietokirjallisuutta, mutta toki myös kaunokirjallisuudesta löytyy varmasti paljon 1600- ja 1700-lukujen maaseutukuvauksia. Tiedonlähteenä tietokirjallisuus on kuitenkin yleensä kaunokirjallisuutta luotettavampaa.
Voit lähteä etsimään tietoa maaseutuväestön arjesta ja kulttuurista esimerkiksi erilaisista Suomen historian yleisteoksista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -teossarjan ensimmäinen osa (2006) tai Suomen kulttuurihistoria -teossarjan ensimmäinen ja toinen osa (2002). Saattaa olla myös hyödyllistä tutustua... |
Kysy kirjastonhoitajalta