| Mistä pelikorttien maiden tunnukset ovat peräisin? |
1594 |
|
|
|
Otavan Suuri Ensyklopedia kertoo, että pelikorttien nykyisten tunnusten arvellaan edustavan neljää säätyä: Kirkonmiehiä sydän (hertta), sotilasaatelia keihäänkärki (pata), porvaristoa talon pohjakaava (ruutu) ja maanviljelijöitä apilanlehti (risti).
Suomen kielen maiden nimitykset hertta, ruutu ja pata ovat väännöksiä ruotsin kielestä, risti taas on saanut nimensä kuvion ulkonäöstä.
|
| Lähihoitajan ja koulutuksen ja sen työn historiasta |
11984 |
|
|
|
Sirkka Laurin teoksessa Hoitotyön ydinosaaminen ja oppiminen. WS 2007 käsitellään hoitotyön ja alan koulutuksen historiaa Suomessa. Lisää aineistoa löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Tekijä- ja nimeke-kentät voi muuttaa asiasanakentiksi harmaasta nuolesta ja sitten kirjoittaa kolme asiasanaa: hoitotyö, historia ja koulutus. Näin saa 4 viitettä (joista yksi on yllämainittu teos). Jättämällä koulutus-asiasanan pois tulokseksi saa 20 viitettä, teoksia, joissa käsitellään yleensä hoitotyön historiaa.
Asiasanoilla koulutus ja lähihoitajat tulee 10 viitettä.
Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy kirjastojen työasemilla käytössä olevista Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista.
|
| Haluaisin tietää mitä sanomalehtiä on ilmestynyt Kärsämäellä tai ko. seudulla vuonna 1940. |
1292 |
|
|
|
Kärsämäki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun läänin eteläosassa, Helsinki-Oulun ja Kokkola-Kajaanin valtatien risteyksessä. Kärsämäki on ollut siten kiinteässä kulttuurisessa yhteydessä Oulun, Kokkolan ja Kajaanin seutuihin.
1940-luku muodosti erikoisen poikkeavan jakson sanomalehdistön historiassa, sillä sota ja sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset rajoittivat lehden toimittamista ja julkaisua. Sodasta huolimatta sanomalehdet jatkoivat ilmestymistään. Tuohon aikaan Kärsämäellä ei kuitenkaan ilmestynyt varsinaista paikallislehteä.
Kaleva oli alkanut ilmestyä jo v.1899 ja jatkoi toimintaansa Oulun seudulla.
Kalajokilaakso, Keskipohjanmaa ja Kokkola -nimiset sanomalehdet ilmestyivät Kokkolan seudulla.
Kainuun Sanomat sekä Kajaani... |
| Ketkä henkilöt osallistuivat Suomen kuninkaanvaaliin? |
1316 |
|
|
|
Suomen eduskunta valitsi 9. lokakuuta 1918 Suomen kuninkaaksi Hessenin prinsi Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kasselin. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen eduskunta oli vajaalukuinen. Punaisten tappion takia eduskunnassa ei ollut vasemmiston edustajia ja tynkäeduskunnassa oli enimmillään 111 kansanedustajaa. Vesa Vareksen Kuninkaan tekijät – suomalainen monarkia 1917-1919, myytti ja todellisuus –teoksen mukaan ”Friedrich Karlin valitsemisen esittäjäksi oli valittu vanhasuomalainen talonpoika J. E. Antila ja kannattajaksi ruotsalainen aristokraatti Wrede. Valinta ja sen sisältämä symboliikka oli tarkkaan harkittu: talonpoikainen suomalainen kansa esitti kuninkaan valintaa, ja suomenruotsalainen ylimystö yhtyi siihen – kansallisen... |
| Onko olemassa kirjoja, joisa kerrotaan suomalaisten nimien alkuperästä? Mistä nimet tulevat ja mitä ne ovat alun perin tarkoittaneet jne. Voisitteko nimetä… |
2927 |
|
|
|
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko etu- vai sukunimiä. Etunimistä ja niiden historiasta on monia teoksia, esimerkkeinä Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet. Sukunimistä löytyy tietoja vaikkapa teoksesta Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta. Haku-sivun asiasana-kohtaan voi kirjoittaa hakusanaksi etunimet tai sukunimet. Tietokannan osoite on: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1174221667&ulang=…
|
| Tarvitsisin Kiinan historiasta kertovan teoksen, jossa olisi selvästi lueteltuna eri dynastiat ja keisarit suomalaisissa kirjoitusasuissaan. |
1535 |
|
|
|
Tauno-Olavi Huotarin ja Pertti Seppälän teoksesta "Kiinan kulttuuri" (Otava, 1990) löytyy lista, jossa on lueteltu kaikki Kiinan dynastiat vuosilukuineen. Listan nimet on kirjoitettu pinyin-transskriptiosysteemillä. Teos on muutenkin erinomainen johdatus Kiinan kulttuurin ja historiaan. Keisarilistaa teoksessa ei kuitenkaan ole.
Mielestäni selkein suomenkielinen lista keisareista on wikipedian internet-artikkelissa osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_dynastiat
Täydellisempi lista keisareista löytyy wikipedian englanninkieliseltä sivulta osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Table_of_Chinese_monarchs
|
| Mistä voisin saada tietoa Marie-Antoinettesta. Tiedätkö esim. jotain nettisivuja tai kirjoja? |
894 |
|
|
|
Tietosanakirjojen artikkeleista kannattaa aloittaa. Niistä löytyy yleensä kaikki olennainen tieto tiiviseen muotoon pakattuna.
Kirjaston kokoelmista löytyy kyllä useita Marie-Antoinettea käsitteleviä kirjoja, kuten esimerkiksi:
-Haslip, Joan: "Marie Antoinette" (Otava, 1989)
-Zweig, Stefan: "Marie Antoinette" (WSOY, 1935)
-Tschudi, Clara: "Marie Antoinette 1-2" (1910)
Internetistä löytyy myös runsaasti tietoa. Kannattaa aloittaa Wikipedian erinomaisesta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie-Antoinette
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/hiidensa/post95.htm
Linkki:
http://wwww.helmet.fi/
|
| Millaisia juridisia seurauksia 1800-luvun jälkipuoliskolla olisi ollut (suomen suuriruhtinaskunnassa) lääkärillä tai lääkäriharjoittelijalla, joka hoitaa… |
1506 |
|
|
|
Olen selvitellyt kysymystäsi vanhojen lakikokoelmien avulla. Kirjastollamme on Suomen Suuriruhtimaanmaan Asetus-Kokous, joka alkoi ilmestyä 1860. Se sisältää uudet lait ja vanhojen lakien muutokset. Kirjastonhoitaja ei ole pätevä tulkitsemaan vanhoja sen enempää kuin uusiakaan lakeja, mutta esitän pykäliä, joista mielestäni voisi olla hyötyä. Lääkäreitä koskevista laeista en löytänyt sopivaa kohtaa. Sen sijaan kyseistä lääkäriä voitaisiin ehkä uhata naisrauhan rikkomista koskevalla pykälällä – sikäli kuin romaanin tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen vuotta 1889. Kun Suomi liitettiin Venäjään, voimaan jäi vuoden 1734 rikoslaki. Se sisältyy kirjaan ”Ruotzin Waldacunnan laki”, jonka on julkaissut WSOY 1984. Tämä rikoslaki (varsinaiselta... |
| Mistä voi saada tietoa viestinnästä kautta aikojen, kun pitäisi tehdä koulussa esitelmä siitä esim. kivikausi, rautakausi ja ne) |
1176 |
|
|
|
Löysin Helmetistä joitakin kirjoja, joista voisi löytyä tietoa aiheestasi:
"Savitauluista satelliitteihin", toimittanut Aimo Ruusunen.
Tämä kirja löytyy ainakin Pasilan , Kallion ja Töölön kirjastoista luokassa 384.09.
Korhonen, Mikko: "Kielen synty" luokassa 850 esim. Pasilan, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Sassoon, Rosemary: "Signs, symbols and icons: pre-history to computer age". Kirjaa on vain Keski-Espoon kirjastossa.
Myös Internetissä löytyy tietoa viestinnän historiasta osoitteessa: www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/johdatus…
|
| Voisitko kertoa mistä suomenkielisista teoksista voisi lukea am. senaattori Joseph McCarthyn kommunistivainoista 50-luvulla Yhdysvalloissa. Onko aiheeesta… |
1484 |
|
|
|
Joseph McCarthysta tai hänen politiikastaan ei ole ilmestynyt suomenkielistä kirjaa. Mutta hänestä on kirjoitettu lukuisia teoksia englanniksi, ja niitä on saatavilla Suomen yliopistokirjastoista. Helsingin yliopiston kirjaston aineistotietokannan verkko-osoite on http://www.helsinki.fi/helka/ , josta saatavuustiedot voi sen osalta tarvittaessa tarkistaa.
Tietoa Joseph McCarthysta löytyy suomeksi mm. seuraavista teoksista:
- Muutosten vuosisata. 6:1946-1960, WSOY, 1995
- Suuri maailmanhistoria. Osa 14: Ennen liennytystä, Koko Kansan Kirjakerho,1983
- Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen: Yhdysvaltain historia, Otava, 1991
Yllä mainitut kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -aineistohausta (http://www... |
| Minkälaista oli 1970-luvun muoti? |
4684 |
|
|
|
Kuvia 1970-luvun muodista löydät Googlen kuvahausta hakusanoilla: fashion 70’s.
Suomenkielisiä kuvauksia 70-luvun muodista voit lukea mm. seuraavilta verkkosivuilta:
http://www.jyvaskyla.fi/ksmuseo/haloo/nuoriso/70muoti1.htm
http://plaza.fi/ellit/tyylinmetsastajat/oppaat/kauneusihanteet-1960-70-…
Muodin historiasta on kirjastoissa saatavilla myös kirjallisuutta. Tässä muutama vihje 70-luvun muotia käsittelevistä kirjoista:
-Täältä tulee nuoriso!: 1950-79, toim. Kai Häggman, WSOY 2006
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1970s, Thames and Hudson 1997
-70s fashion/vintage fashion and beauty ads, ed. Jim Heimann, Taschen 2006
|
| Teen historian tutkielmaa Japanista. Miten voisin rajata aihealuetta hieman pienemmäksi kun aiheena on "kulttuurien kohtaaminen"? Mistä tähän aiheeseen löytyy… |
1830 |
|
|
|
Japanin pitkästä kulttuurihistoriasta on kirjoitettu paljon. Kirjastojen asiasanoilla Japani ja kulttuurihistoria löytyy mm. tällaisia teoksia, joiden avulla voisit aihettasi rajata:
- Contemporary Japanese thought / edited by Richard F. Calichman
- Japanilainen nainen : kuvissa ja kuvien takana / Seija Jalagin & Annamari Konttinen (toim.)
- Samuraiden aika / [toimittajat: Toimi Jaatinen ... et al.] ; [kirjoittajat: Peter von Bagh ... et al.]
- Samurait : Japanin klassisia sankaritarinoita / Juhani Lompolo
- Geishan maailma : tarua ja totta / Ilmari Vesterinen
- Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat / Juhani Lompolo
- The idea of Japan : western images, western myths / Ian Littlewood
- Japanin kulttuurihistoria :... |
| Löytyisikö kirjastosta uuden-seelannin maoreista ja heidän kulttuuristaan kertovia kirjoja? |
1791 |
|
|
|
Löydät maoreja koskevaa kirjallisuutta Piki-verkkokirjastosta laittamalla asiasanaksi ”maorit”. Kannattaa tehdä lisäksi toinen haku asiasanoilla ”Uusi-Seelanti” ja ”historia”. Tulokseksi saat mm. Orbell: The illustrated encyclopaedia of maori myth & legend, Simmons: Whakairo: maori tribal art, Maori art & culture, Thomas: Oceanic art, Bellwood: The Polynesians, Varto: Ihmisen tie 2, Ihmisen suku 4, Sahlins: Islands of history. Materiaali on pääosin englanninkielistä. Suomenkielistä aineistoa löytyy esim. isoista tietosanakirjoista.
Maorien musiikista löytyy ao hauilla myös aineistoa. Melkein kaikissa Uutta-Seelantia koskevissa matkaoppaissa käsitellään maoreiden historiaa ja kulttuuria.
Aleksi ja Arto –tietokannoista, joita voit... |
| Asuivatko sotilaat kasarmeilla vai perheensä parissa (kun ei sodittu) Karjalan rakuunarykmentissä vuosina 1712-1737? |
1534 |
|
|
|
Internetistä löytyy tavallisella Google-haulla (www.google.fi) hakusanalla ”Karjalan rakuunarykmentti” jonkin verran tietoa aiheesta Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys ry:n ylläpitämällä internet-sivustolla (http://yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/index.htm ). Näin spesifin kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto, yhteystiedot sivulla http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ , palvelee siviiliasiakkaita osoitteessa Maurinkatu 1, 00171 Helsinki, puh. 09-181 26351. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyy teos Vuorinen, Aimo: Sotilaiden Lappeenranta: vanhan varuskunnan vaiheita, Lappeenrannan kilta, 1998. Teoksessa mainitaan ainakin Suomen rakuunarykmentti.... |
| Löytyykö alankomaiden edesmenneestä kuningattaresta Vilhelmiinasta (1880-1962) esim. elämänkerta kirjaa ? |
1213 |
|
|
|
Kuningatar Vilhelmiinasta löytyy kaksi elämäkertaa suomeksi: Yksinäisenä mutta ei yksin WSOY 1959 sekä Palatsissa on hiljaista, tekijänä Booy, Thijs WSOY 1965. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin pääkirjaston varastosta, tarkemmat tiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
|
| Belgiassa on Spa-niminen paikkakunta. Onko kaupunki ottanut nimensä englanninkielisestä sanasta vai onko englanti lainannut belgialaisen paikannimen? |
8486 |
|
|
|
Jo roomalaiset tunsivat Belgian Span mineraalilähteet ja tervehdyttävät vedet. Kaupungin nimi on tullut ilmeisesti joko latinankielisestä sanasta 'espa' (suihkulähde, suihkukaivo) tai niin ikään latinankielisen lauseen 'salus per aquam' (terveyttä vedestä) alkukirjaimista.
1500-luvulla Englannissa alkoi herätä kiinnostusta roomalaisten suosimiin terveyttä edistäviin kylpyihin, erityisesti Bathin kaupungissa.*
Vuonna 1571 Belgian Spassa** vieraillut William Slingsby rakensi Yorkshireen kaivon, joka sai vetensä läheisestä, rautapitoisesta lähteestä. Paikka sai nimen Harrogate, ja siellä tarjoiltiin asiakkaille lääkitseviä vesiä. Vuonna 1596 tri. Timothy Bright alkoi puhua paikasta nimellä 'The English Spaw'.
Myöhemmin sana 'spaw' muuttui... |
| Kuka valittiin vuonna 1930 Merenkulkuhallituksen pääjohtajaksi, Bergman vai Lehtonen? |
743 |
|
|
|
Teoksessa Kaukiainen, Yrjö: Navigare necesse est: merenkulkulaitos 1917-1992 mainitaan sivuilla 58-59 pääjohtajan vaali. Pääjohtajaksi valittiin vuonna 1930 Väinö Kustaa Bergman, mutta toimikausi jäi alle vuoden mittaiseksi. Luotsi ja majakkaosaston päälliköksi nimitettiin samana vuonna Juho Lehtonen.
|
| Onko Keuruulla ollut Lahomäen kartanon nimistä tilaa? Mistä siitä löytyisi tietoa? |
1335 |
|
|
|
Keuruulla on ainakin vuonna 1701 ollut Lahomäki-niminen talo. (Lähde: Aksel Waren, Keuruun pitäjän historia, 1890). Talossa on asunut tuona vuonna 8 tilallista ja 4 tilatonta asujaa, joten kovin suuri talo se ei ole ollut. Lahomäki-nimistä kartanoa ei ainakaan Suomen maatilat ja Suuri maatilakirja –kirjasarjojen mukaan ole ollut.
|
| Sain jostain käteeni "Vihdin 1500-luvun kartan", mutta en pannut mieleeni mistä sen kopioin. Voitteko auttaa minua? Mielelläni haluaisin kyseisen kartan… |
1146 |
|
|
|
Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta.
Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta:
http://www.vihti500.info/
|
| Löytyykö Helsingin Arabianrantaa ja sen historiaa käsittelevää kirjallisuutta? |
2610 |
|
|
|
Helsingin Arabianranta on uusi asuinalue, josta ei vielä ole julkaistu juurikaan kirjallisuutta. Tietoa kaupunginosasta löytyy Internetistä Helsingin kaupungin sivuilta:
www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kaupunkisuunnitteluvirasto > Ajankohtaiset suunnitelmat > Projektialueet > Arabianranta
sekä
http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/305Vanhakaupunk… .
Historiallisesti nykyinen Arabianranta on Helsingin Vanhaakaupunkia. Vanhankaupungin historiasta kertoo teos Markku Heikkinen, Helsinki, Helsingin kaupunginmuseo, 1989.
Myös Annalan kartano sekä Arabian tehtaat liittyvät alueen historiaan. Annalasta kertovat teokset:
Villa Anneberg - Annalan huvila, porvarisidyllistä kaupunkilaisten keitaaksi,... |