historia

Tilaa aihepiirin historia RSS-syöte
1062 osumaa haulle. Näytetään tulokset 681–700.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Vasta Helsinkiin muuttaneina olemme ihmetelleet, mihin Helsinki siirrettiin nykyisen asuntomme lähettyviltä Vanhasta Kaupungista. Sanotaan, että Vironniemelle,… 1313 Kaupunki siirrettiin nykyiseen keskustaan, suunnilleen Kruununhaan paikkeille. Seuraavassa raportissa kerrotaan Vironniemen suuralueen käsittävän Kruununhaan, Kluuvia ja Töölönlahden rantaa, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_10_24_Tilasto_Vuor…. Helsingin historiasta ja siirtämisestä Vironniemellä Museoviraston sivulla Kurkistuksia Helsingin kujille, http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vironniemi.htm. Sieltä löytyy myös kartta vuodelta 1640, josta näkyy vanha Helsinki Vantaajoen suulla ja Vironniemelle siirretty uusi Helsinki. Historiaa on myös Helsingin kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…. Nimistöstä, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/...
Etsin seminaarityötäni varten yksittäisten suomalaisten luterilaisten seurakuntien julkaisemaa päiväkerhon historiaa. Käytössäni on teos Tampereen… 1625 Seuraavanlaisia teoksia löytyi LINDAsta eli yliopistokirjastojen kokoelmatietokannasta. Voit tarkistaa teosten saatavuuden lähikirjastostasi. Tarvittaessa voit myös tilata ne kaukolainaksi: Päiväkerhotyö 25 vuotta. [Keuruu] : Keuruun seurakunta, [1991] Uotinen, Anneli. Päiväkerho 20 v. / [julk.] Vantaan seurakunnat ; [haastattelut: Anneli Uotinen] ; [kuvat: Pekka Nieminen, entisten ja nykyisten työntekijöiden albumit] ; [toteutus: Vantaan seurakuntien tiedotustoimisto] ; [piirrokset: Maria Sohkanen...et al.]. [Vantaa] : Vantaan seurakunnat, 1988 ISBN (nid.). Malkavaara, Erkki. Täti, piirrä Jumala! : puoli vuosisataa seurakuntien päiväkerhotyötä Tampereella / Erkki Malkavaara. [Tampere] : [Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat], 2000...
Mitä piti sisällä Napoleon Bonaparten kiinteistöverouudistus vuodelta 1790? 1001 Kysymys on sikäli hämmentävä, että Napoleon Bonaparte ei ollut aktiivisesti mukana Ranskan politiikassa vuoden 1790 aikana. Hän oli niihin aikoihin armeijan upseerina Korsikassa. Kysymyksessä viitattaneen Ranskan kansalliskokouksen laatimiin vuoden 1790 verouudistuksiin. Kansalliskokous pyrki tasaiseen verotukseen ja oli kumonnut vihatun suolaveron (tunnetaan nimellä gabelle-vero) ja kaupunkitullit. Näiden lisäksi kansalliskokous oli säätänyt kiinteistöveron kiinteistöjen tuoton mukaan ja irtaimistoveron vuokratason mukaan. Englanninkieliset termit 'computer' ja 'computing' liittyvät todennäköisesti veron laskemiseen. Kuten edellä mainitsin kyseinen kiinteistöverouudistus ei siis liity millään tavalla Napoleon I:een. Lähde: Aubry, Octave...
Millä vuorella 1600-luvulla suoritettiin helsinkiläisten mestaukset? 1956 Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Löysin tämän kysymyksen: Mikä olisi hyvä kirja, joka kertoo lyhyesti avioeron historian Suomessa? Haluaisin tietää avioliiton SYNTYhistoriasta. Kyseessä on… 1221 Kirjassa Suomalaisen arjen historiaa: savupirttien Suomi (2006) on muutaman sivun mittainen selvitys suomalaisen avioliiton historiasta (s. 199-203). Kirjan mukaan "niin esikristillisessä Suomessa kuin Muinais-Skandinaviassa avioliitto oli morsiamen ja sulhasen sukujen tekemä kauppasopimus." (s. 199) Kirjan saa lainaksi monista kirjastoista. Perusteellisempiakin selvityksiä löytyy. Suomalainen sosiologi Edvard Westermarck on kirjoittanut avioliiton historiasta teokset The history of human marriage 1-2 (julkaistu alunperin 1891). Kirja on julkaistu suomeksi nimellä Avioliiton historia (1932). Sen voi lainata ainakin Helmet-kirjastojen Kirjavarastosta (www.helmet.fi).
Joulukuusessa käytettävä perinteinen koriste Marsalkan vyö. Osaatteko kertoa tarkemmin sen historiasta? Kiitos tuhannesti vastauksesta jo etukäteen! Hyvää… 3026 Teoksessa Jaakkola, Kaisu (1977, s. 180). Muuttuva joulu : kansatieteellinen tutkimus = The changing Christmas : an ethnological study: "Erittäin suosittu kuvausten perusteella oli kuusta kiertävä marsalkanvyö, raamatunlause, jossa sanottiin: Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto." Tekijä käyttää tässä kahta lähdettä: Haavio, J (1972, s. 183). Mennyttä aikaa muistelen sekä Borg-Sundman, M (1966, s. 50-51). Jännittävä on elämä. Lisäksi googlehaku "marsalkanvyö" antaa vastaukseksi lukuisia viitteitä.
Osaatko sanoa kuinka monta huvilaa Helsingin Kallion ja Harjun alueella oli 1800-luvun lopussa? Entäpä tiedätkö millä vuorella 1600-luvulla suoritettiin… 2847 Kallion alueen Eläintarhan huviloita oli yhteensä 15. Niistä löytyy tietoa Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin kirjasta Helsingin vanhoja kortteleita 2: Herrasväen ja työläisten kaupunki. 1983. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös tietoa, kun haet hakusanoilla "huvilat ja helsinki". Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999. Molemmat mainitut kirjat löytyvät Piki-kirjastoista. Töölön surbrunn oli terveyskylpylä. Löydät tietoa esim. hakemalla Googlesta "surbrunn töölö".
Työyhteisössäni olemme pähkäilleet mistä tulee "Kastellin häkki" -ilmaisu. Useat oululaiset ikäihmisetkään eivät ole osanneet meitä vähän nuorempia valistaa ko… 6143 Kastellin häkki on ollut Kajaanintien poikki rakennettu saranoiden varassa kääntyvä portti kaupungin rajalla. Atte Kalajoki on pakinassaan Kastellin häkki ja myllyt Oulu-lehdessä 21.1.1996 kirjoittanut ilmaisun etymologiasta http://kirjastolinkit.ouka.fi/panu/oululehti1996/Oululehti21011996.pdf#… .
Milloin alkoi bussiliikenne linjalla Helsinki-Takkula-Vihti? olen kysynyt asiaa Satulin Liikenne Oy:lta joka ajoi ko.linjaa sekä tiehallinnolta, Mobilian… 1764 Eino Ketolan kirjassa Vihdin historia 1918-1965 (ensimmäinen osa 1918-1939, 1996) kerrotaan, että Martti Olavi Satuli sai 8.4.1930 liikenneluvan bussilleen linjalle Otalampi-Helsinki. Kesäkuun 22. päivänä 1931 hän sai luvan myös toiselle autolle. (s. 306) Sitä ennen oli Vihtiin ollut linja-autoliikennettä jo vuodesta 1924. Bussi liikennöi Helsingin ja Nummelan väliä (s. 305).
Tarvitsen yleistä tietoa suomalaisten kirjastojen historiasta 1900-luvulta, olen yrittänyt hakea joka puolelta sivuanne, mutta en ole onnistunut löytämään… 1111 Suomalaisten kirjastojen historiasta löytyy tietoa esim. kirjoista Kirjastojen vuosisata (1999, toim. Ilkka Mäkinen) ja Suomen yleisten kirjastojen historia (2009, toim. Ilkka Mäkinen). Internetistä tietoa voi hakea kirjastot.fi -sivujen kirjastohistorian linkkilistan avulla: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastohistoria/
Sukunimen Puumalainen historia? 4436 Vanhoja tietoja sukunimestä Puumalainen on etenkin Savosta ja Karjalasta (1500-1600 -luvuilta). Nimi on tunnettu varhain myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Puumalainen on yleensä yhdistetty Puumalan pitäjän nimeen. 1600-luvulla Puumalaisesta on muodostettu myös sivistyneistönimi pomoell. Nimeä Puumalainen tapaa nykyään koko Itä-Suomesta ja Keski-Suomesta. Eniten Puumalaisia asuu Pohjois-Karjalassa. Yksi mahdollisuus on juontaa nimi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu (venäl. Pamfil), sillä karjalaisessa nimistössä a on voinut vaihtua o:ksi ja o a:ksi ja u:ksi. (Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000.)
Löytyisikö suomennosta seuraavalle Vankileirien saaristo -teoksesta lainatulle pätkälle (on kuulemma kuudennen osan neljännestä luvusta): Но была одна нация… 1508 Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78. Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop… Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava: "Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
Mistä löytyisi yksityiskohtaista tietoa abortin aikaansaamiseksi käytetyistä menetelmistä, välineistä, lääkkeistä ja niiden koostumuksesta sekä muista aineista… 1418 Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli History of abortion http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_abortion ,jossa on hyvä lähdeluettelo. Siinä on mm. viite Macfarlane, Alan (2002) : Abortion methods in England http://www.alanmacfarlane.com/savage/A-ABORT.PDF . Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mm. seuraavat kirjat: • Brookes, Barbara (1988) : Abortion in England 1900-1967 ISBN 0-7099-5046-2 • Fisher, Kate (2008) : Birth control, sex and marriage in Britain 1918-1960 ISBN 0199544603 • Ide, Arthur Frederick (1988) : Abortion handbook : the history, legal progress, practice & psychology of abortion ISBN 0-934659-08-7 • Riddle, John M. (1997) : Eve’s herbs : a history of contraception and abortion in the...
Milloin (siis tarkkaan ottaen: minä buonna ja päivänä) Helsingissä on otettu käyttöön aivan ensimmäinen kirjastokortti? Minkä näköinen se on ollut? 1295 Eipä tuohon kysymykseen valitettavasti taida vastausta löytyä. Oletan, että tarkoitat Helsingissä toiminutta yleistä kirjastoa - Helsingin kaupunginkirjaston edeltäjää - etkä Kansalliskirjastoa, joka jatkoi Turun akatemian kirjaston työtä, kun kirjasto ja jäljelle jäänyt kokoelma Turun palon 1828 jälkeen siirrettiin Helsinkiin. Turun akatemia perustettiin 1640. Kaupunginkirjaston ja sen esimuotojen osalta suosittelen, että tutustut Sven Hirnin teokseen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (Helsinki 1998). Siinä kerrotaan mm. seuraavaa: "Helsingin kansankirjaston perustamisvaiheet on käytettävissä olevien lähteiden valossa tarkkaan tutkittu. Painopisteissä on kenties tulkinnanvaraa, mutta...
Kiinnostaisi toisen maailman sodanaikaiset Lapissa sijainneet saksalaisten asemat/huolto/lomapaikat Sodankylän kunnassa Vuotsossa. Mistä tietoa? 3286 Vuotsosta on inventoitu II maailmansodan aikainen linnoitusvyöhyke vuonna 1990, inventoija Erkki Saari Oy Turusta. Selvityksessä on 55 lehteä ja kartat. Lähinnä kyseessä on Tankavaaran aseman inventointi. Samaisesta puolustusasemasta Schutzwall-nimeltään on toinenkin julkaisu, jonka on kirjoittanut Tapani Postila. Schutzwall, sodanaikainen puolustusasema Urho Kekkosen kansallispuistossa, 36 s. (Vantaa 1997) Tässä Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja-sarjassa ilmestyneessä tutkimuksessa on tarkat piiroskuvat. Lisäksi löytyy mielenkiintoista aiheesta ainakin julkaisuissa: Urpo Huotari. Saksalaisten huoltotilanne Pohjois-Suomessa toisen maailmansodan aikana. Huoltoreitit. Yleisen historian pro gradu 1980 sekä Yrjö Teeriaho. Pitkin poikin...
Löytyisikö jostain kuvausta 1600-luvun Turun akatemian "fuksiaisista"? Klingen yliopistohistoriasta en löytänyt kuin yhden valokuvan Uppsalan välineistöstä. 1330 Hannu Laaksosen kirjassa Alma Mater Aboensis on kuvaus 1600-luvun ylioppilaiden vastaanotosta (s. 58-59). Runoilija Jacob Chronander kirjoitti kaksi runomuotoista näytelmää, joista toinen nimeltä Surge eller flijt och oflijtighetz skodespegel, författat flit en lustigh comoedia esitettiin maisteripromootiossa v. 1647. Muita mahdollisia lähteitä: HISTORIAA AURAN RANNOILLA : TURKULAISTA HISTORIANTUTKIMUSTA JA HISTORIANTUTKIJOITA / TOIMITTAJA: AUVO KOSTIAINEN ; [KIRJOITTAJAT: MARJA ENGMAN ... ET AL.]. (ei Helmet-kirjastoissa): http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py? view=Yliopistokirjastot&author=&title=historiaa+auran+rannoilla&keyword=&ident=&mat_type=all&organization=flat&s1=ALL&dosearch=Hae...
Kuka oli viimeinen aateloitu henkilö Suomen historiassa ja milloin hänet aateloitiin? 2291 Viimeinen aateloitu henkilö oli ministerivaltiosihteeri, kenraali August Langhoff, joka ylennettiin vapaaherraksi 1912. Lähde: Suomen Ritarihuone http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aatelistokauttahistorian/ August Langhoffista on artikkeli Suomen kansallisbiografia osassa 5 ja kansallisbiografian verkkoversiossa, jossa artikkelien tiivistelmät ovat luettavissa ilmaiseksi. http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/haku/
Minkä niminen on se Mouhijärven historiakirja, jossa on maanmittarin kertomuksia entisajan elämästä Mouhijärvellä ja mistä sen voi lainata. 2099 Etsimänne kirja voisi olla 1700-luvun maanmittari Henrik Wideniuksen Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä (Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja, ilmestynyt 1948, näköispainos 2008). Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole tätä, eikä Mouhijärveä käsittelevää kirjallisuutta juuri lainkaan. Wideniuksen kirja sekä Mouhijärveä käsittelevää aineistoa näyttää löytyvän runsaasti Tampereen kirjastosta eli Pirkanmaan maakuntakirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki. Teoksia voi saada sieltä Jyväskylään kaukolainaan. Samoin asiaa voi tiedustella myös Mouhijärven kirjastosta : www.kirjasto.mouhijärvi.fi , kirjasto@mouhijärvi.fi.
Olen HVSSY:N jäsen. Olen yrittänyt saada selville SPR:ltä milloi he pitivät Siltasaarenranta 16 B: ssä olevaa väestönsuojaa koulutustiloinaan? Vastausta en ole… 1228 Helsingin kaupunginarkistossa (http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html) kerrottiin, että heidän tiedostoistaan vastaus kysymykseen varmaan löytyy, mutta se vaatii laajemman tiedonhaun jota varten täytyisi mennä sinne paikan päälle. Arkiston tutkija oli sitä mieltä, että kannattaa kuitenkin vielä kysyä suoraan SPR:sta koska heidän toimintakertomuksistaan tieto pitäisi löytyä. Myös kiinteistövirastosta (http://www.hel.fi/kv) tai pelastuslaitoksesta (http://www.hel2.fi/pel/) voisi saada lisätietoa aiheesta.
Sipilän kartanon historia. Sijaitsee Janakkalassa, mutta enempää en ole juuri saanut tietoa selville. Olen etsinyt Janakkalan historia kirjastakin tietoa… 8215 Valitettavasti en minäkään löytänyt kovin paljon tietoa Sipilän kartanosta. Ainoa lyhyt teksti löytyi teoksesta Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö: Sipilä, Leppäkoski Sipilän tilalle johtaa koivukuja, jolta avautuu kaunis näköala Puujoen rantapelloille. Sipilän kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu päärakennus on vuodelta 1890, ja se on poikkeuksellisen edustava. Sen rakentamiseen on käytetty Sipilän oman tiilitehtaan tuotteita. Myös talousrakennukset sekä entiset työväenasunnot ovat tiilestä. Netistä/Googlesta löytyy hakusanalla Sipilän kartano tietoa talon nykyisestä omistajasta ja toiminnasta: http://www.magnuslonden.net/fi/artikkelit/haastattelut/artikel-3905-146… Samoin tästä osoitteesta: http...