| Katajanokanlaituri 1, Mitä eri yrityksiä ja viranomaisia tässä talossa on sen alusta nykyiseen hetkeen saakka toiminut? |
179 |
|
19.4.2022 |
|
Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:
"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,... |
| Milloin Suomessa alettiin syödä Lanttua, Punajuurta ja Porkkanoita? |
564 |
|
16.4.2022 |
|
Timo Kaukoranta on laatinut tutkimuksen 2018 Kasvien hyödyntäminen - paratiisista karkottamisesta globaaliin talouteen
Lantusta kerrotaan: "Joitakin koristekasveja ja heiniä lukuun ottamatta Suomessa ei ole omia viljelykasveja. Lähimmäksi pääsevät laidunheinät, lanttu, joka arvioidaan syntyneen Skandinaviassa nauriin tai peltokaalin (Brassica rapa) ja kaalin (B. oleraceae) risteydyttyä,...." eli lanttu on ollt meillä pisimpään.
Wikipedia tietää kertoa, että::"Pohjolassa lanttua on viljelty 1500-luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. Wikipedia
Porkkanasta Kysymuseolta.fi tietää kertoa:"Kyllä, porkkanaa on viljelty Suomessa jo paljon ennen vuotta 1917. Porkkana on ikivanha lääkekasvi, mutta sitä on viljelty jo ainakin... |
| Haluaisin tietää ovatko reseptit pysyneet samoina 18. painoksesta lähtien, teos on Otavan: Kotiruoka – keittokirja kotia ja koulua varten. |
197 |
|
11.4.2022 |
|
Kysyin neuvoa Otavalta ja Päivi Syrjänen vastasi näin: "Todella kiinnostava kysymys! Kirjaa on uudistettu tai päivitetty useita kertoja, ja 100-vuotisjuhlavuonna 2008 ilmestyi myös alkuperäisen Kotiruoan näköispainos. Sen jälkeen on tehty vuonna 2018 kevyempi sisällöllinen päivitys. Myös kannen väri vaihtui tuolloin muutama vuosi sitten ruskeasta mintunvihreäksi.
Tuoreimmassa uudistuksessa alun teoriaosiota ajanmukaistettiin kevyesti, ja mm. ruokaympyrä vaihtui nykymuotoiseen ruokakolmioon. Kirjaan tuli myös uusia reseptejä.
Kirjan alussa on pieni historiikki, josta selviää, että isoimmat muokkaukset on tehty 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Vuoden 2008 uudistuksesta minulla ei ole kirjallista materiaalia. Tämä... |
| Mistä lähtien Poliisi on Espoossa majoittunut nykyiseen toimitaloonsa? |
269 |
|
4.4.2022 |
|
Kilon pääpoliisisasemasta kerrotaan näin: "Nykyinen rakennus on rakennettu useissa vaiheissa 1960-luvun ja 1990-luvun välillä, ja poliisi on toiminut rakennuksessa vuodesta 1994 asti. " Senaattikiinteistöt 30.10.2020 Samassa jutussa kerrotaan poliisitalon alkavasta peruskorjauksesta.
Pekka Laine kertoo Aamupostin jutussa hieman lisää Espoon poliisin historiasta. Kauppakeskus Villan alle jäänyt poliisitalo toimi 1955-1989. Aamuposti 3.5.2020
Kenties Espoon kaupunginmuseosta löytyisi asiantuntija muiden toimipisteiden historialle. kaupunginmuseo@espoo.fi
|
| Mikä yrtitys on 1982-1990 ollut raskaan teollisuuden saralla lyhenteellä: PLL ? |
192 |
|
4.4.2022 |
|
Valitettavasti paikallishistoriaa on kerätty aika heikosti teollisuuslaitoksista.
Yritysrekisteristä löytyvät PLL -yritykset on perustettu 2010-luvulla.
Kenties asia selviäisi kysymällä nykyisistä firmoista? He voisivat tietää kiinteistössä ennen heitä toimineesta yrityksestä jotain. |
| Missä kaikkialla Suomessa Poliiseja on koulutettu? |
612 |
|
31.3.2022 |
|
Polamk vahvistaa sivuiltaan löytyneessä artikkelissa nuo tietosi. https://polamk.fi/historiamme
Theseus palvelusta löytyy lisäksi Jansson, Julia; Kari, Markus; Kokkonen, Ilja; Kostiainen, Aura (2018): Muodollisesti pätevä? - Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa.
Poliisimuseon sivuilta löytyy lisää poliisikoulutuksen historiaa. https://poliisimuseo.fi/poliisikoulutus
"Tampereella poliisikoulutuksen historia alkaa vuodesta 1974, kun kaupunkiin perustettiin Poliisiopiston alainen Poliisin kurssikeskus. Opetus järjestettiin Pohjolankadulla keskustan tuntumassa, ja oppilasasuntolat sijaitsivat Hervannassa. Vuonna 1986 oppilaitoksesta tuli itsenäinen yksikkö, Poliisikoulu. Vuonna 1993 Poliisikoulun opetus siirtyi Hervantaan asuntoloiden... |
| Voitteko suositella tuoreehkoja suomen- tai englanninkielisiä kirjoja aiheista New Yorkin kaupungin historia ja Afrikan mantereen historia? Kiitoksia! |
104 |
|
29.3.2022 |
|
New Yorkin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Dyja, Thomas: New York, New York, New York: Four Decades of Success, Excess, and Transformation (2021)
Horn, Stacy: Damnation Island: Poor, Sick, Mad, & Criminal in 19th-Century New York (2018)
Kenneth, Goldsmith: Capital: New York, Capital of the 20th Century (2016)
Luukka, Teemu: New Yorkin uhmatar : Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina (2018)
Wallace, Mike: Greater Gotham : a history of New York City from 1898 to 1919 (2017)
Wertz, Julia: Tenements, Towers & Trash: An Unconventional Illustrated History of New York City (2017)
Lisää kirjoja täällä: https://www.goodreads.com/shelf/show/new-york-history
Ja Afrikan historiasta:
Aaltonen, Jouko: Kongon... |
| Minulla olisi 2 Helsingin Laajasalon nimistöön liittyvää kysymystä: Mistä Kruunuvuori on saanut nimensä? Toimittaja Perttu Häkkinen mainitsi kerran, että yksi… |
331 |
|
24.3.2022 |
|
Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua.https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore…
Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti:
Laajasalo. Degerö. Pirunsaari.
Helsingin 49. kaupunginosalla... |
| Mistä on lähtöisin sukunimi Huikari, ja tarkoittaako se jotain? Entä Argillander, isomummoni tyttönimi? |
327 |
|
11.3.2022 |
|
Huikari nimeä on alunperin esiintynyt Haapavedellä, Konginkankaalla ja Pihtiputaalla. Myöhemmin nimeä on esiintynyt myös aivan vastakkaisella puolella Suomea. Huikarilla voidaan tarkoittaa vähäpätöistä viitatessa ihmiseen - vähäpätöinen mies - huikari. Todennäköisesti Huikarilla on tarkoitettu myös talon nimeä. Legendan mukaan Haapavedellä talo oli saanut nimekseen Huikari, kun joessa talon kohdalla kävellyt hiisi oli kastellut housunsa ja huutanut hui hui!
Argillander-nimi viittaa tapaan, jolla Euroopassa alettiin 1500-luvun alussa nimetä henkilöitä. Tuolloin ihailtiin Antiikin aikoja ja oman kielen sanoista tehtiin latinanmukaisia käännöksiä. Suomessa alettiin 1600-luvulla, yliopiston tullessa Turkuun, nimetä oppilaita. Myös... |
| Tiedetäänkö mistä asti sokerijuurikasta on viljelty? Sokeriruokoahan on jo muinaisuudessa. |
208 |
|
10.3.2022 |
|
1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa.
Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan.
Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus... |
| Rotuhygieniasta Suomessa 1900 - luvun alussa ja "tylsämielisistä" kerrottiin YLEn Hyvissä Aikeissa -ohjelmassa. Löytyykö luettavaa aiheesta? |
127 |
|
3.3.2022 |
|
Rotyhygieniasta löytyy Helmet-haulla kaksi teosta:
Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti / Markku Mattila sekä
Mongoleja vai germaaneja? : rotuteorioiden suomalaiset / [toim.] Aira Kemiläinen, Marjatta Hietala, Pekka Suvanto Helmet
Kehitysvammahuollon historiasta löytyy teos Selviytymistarinoita : sata vuotta kehitysvammahuollon arkea / Päivi Ylikoski ; [kuvat: Rinnekodin ja Vaalijalan arkisto..et al.]
Finna-haku löytää rotuhygieniasta Suomessa mm. Markku Mattilan väitöskirjan Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin astiNäytä tarkat tiedot Finna
|
| Milloin Suomessa otettiin yleisesti käyttöön betoniset kaivonrenkaat? |
243 |
|
22.2.2022 |
|
Suomen Sementinvalmistajain Yhdistys perustettiin vuonna 1921. Yhdistyksen rakennusmestariasiamiehet kiersivät ympäri Suomea opettamassa mm. sementtitiilien ja kaivonrenkaiden valmistajia betonin oikeasta käytöstä eli voisi olettaa, että betonisia kaivonrenkaita on ollut käytössä jo ainakin 1930-luvulla.
Petri Juutin teoksen Kaivot ja käymälät (2005) mukaan 1950-luvun alussa 29% kaivoista oli vuorattu betonilla.
Lähde: Lauri Seppänen: Valmisbetonia 50 vuotta |
| Kirjasiko kunta tietoja torpparien rakentamista mökeistä? |
639 |
|
11.2.2022 |
|
Yksittäisen torpan tietoja selvitettäessä on olennaista tietää ainakin suunnilleen, missä torppa on sijainnut ja keneltä se on mahdollisesti vuokrattu. Myös torpan nimen tunteminen auttaa huomattavasti. Torppa on saattanut sijaita esimerkiksi kartanon tai seurakunnan vuokramaalla. Kunnat sekä seurakunnat säilyttävät pääsääntöisesti itse niiden omaan toimintaan liittyvät asiakirjat, joten kuntien ja seurakuntien arkistojen tutkiminen voi näin ollen olla hyvä tapa hankkia tietoja jostakin torpasta. Asiakirjoja säilytetään myös Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Esimerkiksi verokirjoista ja autioluetteloista voi olla hyötyä. Maanmittauslaitoksen aineistoista voi myös olla apua tutkimuksissa.
Paikallishistoriikit ovat usein hyvä lähde... |
| Onko sukunimi Friman ainoastaan romanien sukunimi? |
1088 |
|
2.2.2022 |
|
Yleisimmissä suomalaisten sukunimien alkuperää koskevissa kirjoissa ei valitettavasti ollut käsitelty tätä nimeä, mutta Sukunimi-info -sivujen mukaan se on Suomessa kuitenkin itse asiassa varsin yleinen. Romaneilla se on kyllä ollut tavallinen, mutta sitä ei varsinaisesti ole sidottu mihinkään tiettyyn väestöryhmään. Noin joka 2800:s suomalainen on nimeltään Friman, ja sukunimien yleisyyslistalla se on täällä sijalla 414 kaikkiaan 23 937:stä sukunimestä. Nimi merkitsee vapaamiestä, mutta sillä voi tosin olla lisäksi muitakin merkityksiä. Sukunimi-info -sivulta löydät sukunimeä koskevaa lisätietoa ja erityisesti siihen liittyviä tilastoja Suomessa ja muualla maailmassa.
Mikäli olet kiinnostunut sukututkimuksesta ja haluaisit tarkemmin... |
| Koska Oriveden jäähalli on rakennettu? |
130 |
|
2.2.2022 |
|
Oriveden kaupungin sivuilla kerrotaan, että jäähalli valmistui vuonna 1997: https://orivesi.fi/kaupunkimme/kaupunki/orivesi-tieto/oriveden-historia….
|
| Miten vaatteita tehtiin (Suomessa tai yleisesti) ennen kuin kaavapaperi ja paperi yleensäkin yleistyi? Eli siis oliko heillä jotakin muuta materiaalia kaavana … |
440 |
|
18.1.2022 |
|
Aiheesta löytyi yllättävän hankalasti tietoa, varsinkaan suomeksi. Itse vaatetuksesta on olemassa paljonkin kuvia ja muuta materiaalia, mutta ei niinkään siitä, miten vaatteet on valmistettu. Koetan tähän hieman tiivistää lukemaani englanninkielisistä lähteistä. Pahoittelen etukäteen pitkähköä vastausta!
Ompelua on ilmeisesti harrastettu ainakin jo 20000–25000 vuotta, neulominen on hieman uudempaa alkuperää ja syntynyt aikaisintaan vasta 500-luvulla. Ihmiset valmistivat pitkään itse kaikki vaatteensa, jolloin riippui paljon neulojan tai ompelijan omasta taidosta ja näppäryydestä millaisia niistä tuli. Naiset olivat päävastuussa vaatteidenvalmistukseen liittyvästä työstä. He myös kävivät keskenään vaihtokauppaa taidoistaan ja... |
| Minä vuonna Suomen yliopistoissa siirryttiin opettamaan suomeksi? |
573 |
|
11.1.2022 |
|
Kielilakikomitean työryhmämuistion 2000 mukaan kielistä käytiin yhdessä vaiheessa kovaakin kiistaa, ja se tapahtui suurelta osin Helsingin yliopiston piirissä. Tästä huolimatta kielikiista katsotaan samalla osaksi koko Suomen yliopistojen historiaa. Vuoteen 1852 saakka opetuskieli yliopistoissa oli latina, äidinkielen kirjoituskoe osana opintoja suoritettiin kuitenkin ruotsiksi. Ruotsin vaihtuessa opetuskieleksi, kielistä alettiin kiistellä Suomessa yleisesti jo 1800-luvun loppupuolella. Erimielisyydet yltyivät 1900-luvun alussa, jolloin suurin osa opiskelijoista alkoi olla suomenkielisiä. Opetuskielenä säilyi tällöin kuitenkin yhä ruotsi. Kiista oli ennen kaikkea ideologinen ja siihen liittyi 1920-luvulla myös yliopiston tuominen... |
| Onko eri urheilulajien sääntöjen muodostamisesta tietoa? |
83 |
|
13.12.2021 |
|
Pelien historiasta löytyy tietoa sekä netistä että kirjoista. Myös esim. Tieteen kuvalehti historia on käsitellyt aihetta.
Jalkapallosta löytyy tietoa vaikkapa infoa englannista sivustolta tai kirjoista Santeri Kärki:Jalkapallon vaiettu matka valtalajiksi : politiikkaa, globalisaatiota ja pelin murroksia historiasta nykypäivään tai Jari Ekberg:Kuin taivasta koskettaisi : jalkapallon MM-kisojen historia / Jari Ekberg Helmet hakutulos tai Finna hakutulos
Myös lajiliittojen sivustoja kannattaa tutkailla esim. katsaus Sählyn eli Salibandyn historia löytyy NSB:n sivuilta tai Finnan ja Helmetin tarkennetuilla hauilla (hakusanat urheilulajin nimi ja historia)
Suomeksikin tietoa on runsaasti tarjolla, mutta lisää yksityiskohtia ja eri... |
| Nykypäivänä Suomessa eletään melko itsenäistä ja yksilöllisyyttä korostavaa elämää, mutta minua kiinnostaisi lukea suomalaisten perheiden, sukujen,… |
188 |
|
10.12.2021 |
|
Tässä muutamia kirjoja, jotka käsittelevät yhteisöllisyyden historiaa ja muutosta. Mukana on pari kirjaa, joissa painopiste on vielä 1900-lukua aiemmassa historiassa, mutta ajattelin, että nekin saattaisivat kiinnostaa.
Anttila, Erkko. Esikaupunkien vuosisata: paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla. Väitöskirja. (Helsingin yliopisto, 2015)
Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa: yhteisöelämän muutos ja jatkuvuus. Holmila, Marja (toim.) (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001)
Perheen jäljillä: perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020. Ilmakangas, Johanna & Lahtinen, Anu (toim.) (Vastapaino, 2021)
Suomalaisen arjen historia 3. Modernin Suomen synty. Häggman, Kai &... |
| Tervehdys. Olen etsinyt valokuvia Säkkijärven Osuuskaupan Vilajoen myymälästä. Olen mukana kirjaprojektissa, jonka kuvamateriaalissakaan ei ole kuvaa kaupasta… |
211 |
|
9.12.2021 |
|
Valtettavasti meidän kokoelmista ei kuvaa löytynyt. Jos et ole vielä yrittänyt niin on olemassa Säkkijärvi-säätiö, jonka sivuilta löytyy yhteystiedot Säkkijärvi-lehden toimittajaan. Sittenhän Lappeenrannassa on Carelica-tietokanta, josta voisi myös kuvaa hakea. Facebookista löytyy myös useita Säkkijärvi-ryhmiä, joista voisi kuvaa kysellä. Itse en vastausta saanut ainakaan näin lyhyellä kyselyllä. Valitan etten pystynyt enempää auttamaan. |
Kysy kirjastonhoitajalta
