historia

Tilaa aihepiirin historia RSS-syöte
1058 osumaa haulle. Näytetään tulokset 301–320.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten elämä muuttui Suomessa 1850-1915? Mistä löydän hyvän teoksen, jossa esitetään selkeä kokonaiskuva? 423 Yleiskuvaa teollisuuden ja elämäntapojen kehityksestä aikavälillä 1850–1915 kannattaa lähteä etsimään esimerkiksi Suomen historian yleisesityksistä. Saatavilla on useita koko Suomen historian kattavia yleisesityksiä, tiettyihin aikakausiin keskittyviä teoksia sekä johonkin teemaan syventyviä teoksia. Yksi tuore teos on Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittama Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi: Suomi kehityksen kiinniottajana (2019), joka käsittelee Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä 1500-luvulta nykypäivään. Teoksesta löytyy esimerkiksi Sakari Saaritsan kirjoittama artikkeli "Miten Suomi lakkasi olemasta kehitysmaa? Taloudellinen ja inhimillinen kehitys 1800- ja 1900-luvuilla". Toinen tuore esitys on Pertti Haapalan...
Kuinka kauan on ollut olemassa koneita? 271 Ihminen on alkanut käyttää työkaluja hyvin varhaisessa kehityksensä vaiheessa. Se, missä vaiheessa työvälineitä voidaan kutsua koneiksi, on ehkä tulkinnan varaisempaa. Periaatteessa ajatuksena on, että käytetään voimaa teknisen laitteen käyttämiseen. Voiman lähteenä voi olla lihasvoima (eläimet, ihmiset) tai myös luonnonvoima (vesi, ilma). A.G. Drachmannin Antikens teknik -nimisessä teoksessa määritellään tekniikan synty niin, että tiettyjen merkittävien tarpeiden - ravinnon saannin, asumusten ja vaatetuksen tuottamisen - tyydyttämiseen tarvittiin välineitä ja tarve synnytti  teknisiä keksintöjä. Myös sodankäyntiin ja liikkumiseen lliittyi tarpeita (kuljetus, piiritystekniikka, muurinmurskaus), jotka inspiroivat...
Autonomian aikana suomalaiset olivat suomen kansalaisia mutta olivatko he myös venäjän alamaisia? 902 Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin: - 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset. - 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen Sanaa käytetään  kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.      
Missä on Suomen vanhin käytössä oleva kirjastorakennus? Luhangan pääkirjasto toimii 1800-luvun lopulla rakennetussa kiinteistössä. Onko vielä vanhempia? 578 Kansalliskirjaston päärakennus Helsingissä valmistui vuonna 1840. Pohjoismaiden ensimmäinen yleiseksi kirjastoksi suunniteltu rakennus taas on Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjasto, joka avattiin vuonna 1882. Alla lisätietoa: https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/helsingin-upeimmat-kirjastot Olisivatko nämä vanhimmat? Monta vanhempaa rakennusta löytyy kyllä, mutta kirjasto on niistä siirtynyt jo muualle.  
Milloin ja missä on keksitty ja otettu käyttöön turvallisuuslangallinen lasi eli lankalasi, englanniksi "wired glass"? 601 Lankalasi (wired glass) on lasia, jonka lasimassan sisällä on rautalankaverkko. Sitä on käytetty etenkin turvalasina esimerkiksi ovissa, väliseinissä ja ikkunoissa, sillä lasin rikkoutuessa sirpaleet jäävät kiinni rautalankaverkkoon. Lankalasin keksijänä pidetään yhdysvaltalaista insinööriä Frank Shumania (1862–1918). Hän patentoi keksintönsä Yhdysvalloissa vuonna 1892 nimellä "Process of embedding wire-netting in glass". Uutta lasia alkoi ensimmäisenä valmistaa Shumanin perustama American Wire Glass Manufacturing Company Philadelphiassa. Shumanin kehittämät lasityypit menestyivät niin hyvin, että hän pystyi pian jättäytymään pois työelämästä ja keskittymään kokopäiväisesti keksintöihinsä. Shumanin nimissä on yhteensä 64 patenttia....
Onko teillä teoksia joko fyysisenä tai digitaalisena, joista voisin lukea Suomen kansallismaiseman eli Kolin historiasta? Kiinnostaisi teos jossa mentäisiin… 242 kirjastostamme löytyy Kolia käsitteleviä julkaisuja ja voit hakea niitä Verkkokirjastostamme https://gtk.verkkokirjasto.fi/ hakusanalla Koli. Suurin osa ei varsinaisesti käsittele Kolin historiaa, mutta tässä pari poimintaa sinua ehkä kiinnostavista. Lovén, Lasse & Rainio, Heikki (toim.): Kolin perintö – kaskisavusta kansallismaisemaan. Helsinki: Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-40-1739-0. Julkaistu myös verkkoversiona. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_038.pdf Kohonen, J., & Rainio, H. (1992). Kolin synty - kansallismaiseman geologinen historia. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p22_4_100.pdf Mielenkiintoiselta vaikuttava kirja, jota...
Oliko sukellusvene keksitty ennen tai jälkeen Jules Vernen kirjan, 'Sukelluslaivalla maapallon ympäri'? 398 Jules Vernen teos Vingt mille lieues sous les mers julkaistiin vuonna 1870. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934 nimellä Sukelluslaivalla maapallon ympäri julkaistiin Ensimmäinen toimiva sukellusvene rakennettiin jo 1600-luvun alkupuolella Englannissa. Erilaisia keksintöjä ja kokeiluja tehtiin myös seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvun lopulla onnistuttiin sukellusveneiden suunnittelussa ja rakentamisessa niin hyvin, että Wilhelm Bauerin vuonna 1855 suunnittelema Seeteufel upposi vasta 134. sukelluksella. Ensimmäinen konevoimalla toimiva sukellusvene oli espanjalalisen Narcís Monturiolin rakentama peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Milloin Suomeen on perustettu ensimmäinen musiikkiopisto tai muu vastaava paikka, jossa instrumentteja (piano, viulu ym.) on voinut opiskella ihan vain… 817 Musiikin opetusta aloiteltiin Suomessa 1790-luvulla mm. erilaisiin kirkollisiin tarpeisiin, mutta se vakiintui vasta 1800-luvulla. Ensimmäinen varsinainen musiikkipisto oli Helsingin musiikkiopisto, joka perustettiin vuonna 1882 (lähde: Oulun kaupunki), ja joka sekin oppilaitostui varsin pian. Nykyisin Helsingin musiikkiopisto tunnetaan nimellä Sibelius-akatemia.  Suomalaisten ja eurooppalaisten musiikkioppilaitosten historiaa on tutkinut laajasti Jukka Kuha (2017): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/185259/suomenmu.pdf?sequence=1&isAllowed=y     
Milloin on valmistettu Singerin ompelukone Y2794970? 464 Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y… Tämän mukaan tuo Singerin omepukone on valmistettu 26.5.1925. Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Haluaisin tietää, mitä tarkoitusta varten Mannerheimintiellä Erottajan kohdalla Ruotsalaisen teatterin paikkeilla oli kovaääniset taikka kaiuttimet… 268 Hei! Olen etsinyt vastausta kysymykseenne, mutta valitettavasti ole löytänyt vielä mitään. Jos arvailemaan ryhdyn, niin mahdollisesti kyseiset kaiuttimet voisivat liittyä jollain lailla hälytysjärjestelmään. Timo Rekusen opinnäytetyössä käydään pintapuolisesti läpi Helsingin kiinteiden ulkohälyttimien kehityshistoriaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61838/Rekunen_Timo.pdf?sequence=1&isAllowed=y), mutta nähdäkseni siinäkin käsitellään enemmän sireenejä, joita asennettiin talojen katoille, ks. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006384352.html  
Kysymys liittyen 1600-luvun asiakirjoihin: "Ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper" 344 Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa. Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi...
Missä Turussa hoidettiin tuhkarokkopotilaita 1949-1950? 551 1940-luvun lopulla tulirokkoa sairastavia on Turussa oletettavasti hoidettu ainakin uudessa kulkutautisairaalassa Mäntymäessä, joka valmistui vuonna 1942. Kuva kulkutautisairaalan harjannostajaisista vuodelta 1942: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:VA2000:3:1:110 Lähde: Seligson, David. Turun kaupunginsairaala : 100-vuotishistoria.Turku,1987. s. 34.        
Esiliinan historia kiinnostaa. Onko esiliinalla turvastandardeja? 411 Espoon Marttojen sivuilta löytyy esiliinan historiaa. Aiemmin esiliinasta on mm.voinut päätellä käyttäjänsä ammatin tai aseman. Historia löytyy alla olevasta linkistä:  https://espoonmartat.marttayhdistys.fi/esiliinan-historiaa/ Esiliinasta on tehty myös väitöskirja: Esiliina aikansa kehyksissä: moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa / Outi Sipilä (University of Eastern Finland, 2012). Alla linkki verkkoversioon: https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0985-5/urn_isbn_978-952-61-0985-5.pdf Verkkoportaali Arjen historia -sivustolta löytyy kuvia vanhoista esiliinoista: http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_class=2...
Helsingissä Pitäjänmäellä sijaitsee Karvaamokuja. Mikä on karvaamo? 1624 Karvaamo on vanhanaikainen nimitys nahkurinverstaalle. https://fi.wiktionary.org/wiki/karvari Leikkisästi nimitystä on käytetty myös parturista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ En löytänyt Pitäjänmäen netti-historiikeista mainistaa nahkureista, mutta mahdollisesti sellainenkin on paikalla toiminut. Pitäjänmäki tunnetaan varsinkin konepajoista, korjaamoista ja tietenkin rantaradan asemasta. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/historiaa.html https://kaupunginosat.net/pitajanmaki/alueen-historia-mainmenu-136 https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-17-18.pdf http://www.pita.fi/jaakiekko/historia/  
Kuinka kauan on ollut mahdollista sellainen, että kaksi saman näyttelijän esittämää hahmoa on saatu samaan kohtaukseen, eli että näyttäisi siltä, kuin… 262 Jo varhaisella mykkäfilmikaudella pystyttiin luomaan kaksoisroolin tapaisia trikkejä päällekkäisvalotuksella niin, että henkilö saattoi esiintyä samassa kohtauksessa kahdesti. Vaikutelma ei tosin ollut täysin realistinen ja sitä käytettiinkin mm. kummitushahmojen esittämiseen. Todentuntuisia tuloksia saatiin peittämällä objektiivista osia ja valottamalla filmiä kaista kaistalta. Tekniikka oli hyvin vaativa ja työläs. Yksi varhaisimmista on Buster Keatonin lyhytelokuva Buster varieteessa vuodelta 1921. https://www.youtube.com/watch?v=YtQz6tpBN3A Mykkäfilmikauden trikkejä.
Onko Helsingin kaupungin kansakouluissa tehty kokoavaa historiaa? Tai mistä saa tietoja noin 1900-1915 väliltä. 322 Helsingin kansakoulujen historiaa käsitteleviä teoksia Helmet-kirjastossa: Urho Somerkivi, Helsingin kansakoulun historia, Helsingin kaupunki, 1977 Helsingin maalaiskunnan kansakoululaitos = Folkskolväsendet i Helsinge : 1866-1966 / toimittanut Lauri Leppänen, Helsingin maalaiskunta, 1966 Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmassa on Helsingin kaupungin kansakoulut, toimintakertomuksia lukuvuodesta 1902-1903 lukuvuoteen 1914-1915. Teoksia ei lainata, mutta niitä voi tutkia Pasilan kirjastossa. Lisäksi kiinnostavia voisivat olla teokset: Kalevi Tamminen, Kansakoulun uskonnonopetus vuosisadan vaihteen murroksessa : maamme kansakoulujen uskonnonopetuksen asema, tavoitteet ja opetussuunnitelmat vuosina 1898-1912...
Onko käsitystä, millaista oli suomen kieli ennen Acrigolaa? Miten olisi esim. kysytty: riittävätköhän heinät kevääseen saakka? 301 Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut  olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan  kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.  Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt:...
Miten lainaushistoria toimii? 309 Vaski-kirjastoissa asiakas voi itse kytkeä päälle lainaushistorian tallentamisen verkkokirjaston Omat tiedot-välilehdellä. Lainaushistoria alkaa tallentua siitä hetkestä lähtien kun asetus on laitettu päälle. Kirjaudu ensin omilla tunnuksillasi Vaskiin https://vaski.finna.fi/ oikeasta ylälaidasta. Mene sen jälkeen valikosta Omiin tietoihin. Sieltä löytyy alhaalta kohta Tallenna lainaushistoria. Lainaushistorian saa näkyviin harmaan Omat tiedot -palkin oikealla puolella olevasta kohdasta Omat palvelut, jonka valikosta löytyy myös lainaushistoria.
Mikähän oli tuo iso rakennus Helsingin linja-autoaseman laidalla Tennispalatsin oikealla puolella? 1051 Kyseessä on 1950-luvun alussa valtion kirjapainotaloksi valmistunut rakennus, jossa sijaitsivat myös Virallisen lehden, Valtion julkaisutoimiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Tilastollisen päätoimiston tilat. Eteläisen Rautatiekadun ja Antinkadun kulmassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1952 ja sen pääsuunnittelija oli Antero Pernaja. Sittemmin tontin toiselle laidalle rakennettiin ns. Graniittitalo ja se peittää nykyisin seinän, jolla kuvan Partekin mainos on. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ng5e https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3180-2014_Okulus_Hki_Antinkatu_1_RHS.pdf
Mistä tietokonevirukset saivat alkunsa? 262 Kare Piekkola kertoo seminaarityössään 2005 näin: "Tietokonevirusten idean uskotaan syntyneen vuonna 1949, kun matemaatikko John Von Neumann esitti ideansa automaattisesti itseään monistavista ohjelmista. Vuoteen 1951 mennessä hän olikin jo kehittänyt ehdotuksensa, kuinka kyseisiä automaattisia toimintoja voisi luoda. Vuonna 1959 matemaatikko Lionel Penrose jalosti vielä Von Neumannin ideaa pidemmälle esittämällä rakenteen, joka pystyisi aktivoitumaan, monistautumaan, muuntautumaan ja hyökkäämään. Penrosen mallia testattiin käytännössä myös IBM 650 –koneella. Vaikka kyseiset ehdotukset luotiinkin parantamaan ihmisten käyttämää teknologiaa, on näin jälkikäteen sanottuna yhteys tietokoneviruksiin varsin selvä." Tekstistä löytyy muutakin...