Mitkä ovat proteiinipitoisimmat hedelmät ja vihannekset? |
134 |
|
|
|
Luotettava lähde ravintoarvojen tutkimiseen on Fineli – terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki. Finelissä on mahdollista tutkia tietyn ruokatyypin – kuten hedelmien tai vihannesten – haluttua ravintoarvoa – kuten proteiini – suuruusjärjestyksessä.Tässä näkyy finelin listaamien hedelmien proteiinimäärät suurimmasta pienimpään; kärkipäästä löytyy hedelmiä kuten avokado, guava ja passiohedelmä.Tässä puolestaan näkyy finelin listaamien vihannesten proteiinimäärät suurimmasta pienimpään; kärkipäästä löytyy vihanneksia kuten soijapapu, linssit, pavut ja kikherne.https://fineli.fi/fineli/fi/index |
Mikä on kaliumpitoisin kasvis jonka saa kaupasta? |
223 |
|
|
|
THL:n ylläpitämästä FINELI-tietopankista löydät tiedot elintarvikkeiden koostumuksesta. Tässä on linkki tekemääni hakuun kaliumin määrästä eri elintarvikkeissa: Elintarvikkeet (haku) - Fineli
Tässä vielä suora linkki FINELI-tietopankin etusivulle: FINELI - Mitä ruoka sisältää - THL
Tässä myös linkkejä muutamiin artikkeleihin, joissa vertaillaan ja listataan kaliumin lähteitä:
Kalium – lähteet, hyödyt ja saantisuositus | Terveystalo
10 runsaasti kaliumia sisältävää ruokaa - Askel Terveyteen
Kaliumin lähteitä on monia | Anna.fi
Kalium TOP 10: Näistä saat runsaasti kaliumia | KUNTO PLUS |
Osaisitteko mainita taiteilijan / valokuvaajan, joka on kuvannut hedelmiä eri aikoina niin, että kuvissa nähdään hedelmien vähittäinen mätäneminen. Muistan… |
120 |
|
|
|
En löytänyt taiteilijaa, joka olisi maalannut tai valokuvannut erityisesti hedelmien mätänemisprosessia eri vaiheissa, muita samankaltaisia kyllä.
Esimerkkinä voisi mainita Caravaggion maalauksen hedelmäkorista, jossa ensivilkaisulla näyttäisi olevan raikkaita, tuoreita hedelmiä parhaassa kuosissaan, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että ne ovat jo eri tavoin mätänemisprosessin alussa. Voit lukea lisää tästä linkistä https://drawpaintacademy.com/basket-of-fruit/.
Hollantilaisen ja flaamilaisen koulukunnan vanitas-asetelmamaalaukset kertovat elämän turhuudesta ja katoavaisuudesta, joten kannattaa käydä hollantilaisen Rijksmuseumin sivuilla, joissa voi selata kuvia kokoelmasta. Esimerkiksi Abraham Mignon on käyttänyt aiheena mätäneviä ... |
Riittävätkö kotimaiset kasvikset, hedelmät ja marjat kattamaan kaiken tarvittavan kasviperäisen vitamiin-i ja mineraalitarpeen ravinnossamme? |
216 |
|
|
|
Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät... |
Onko mikään kaupunki koristeistutuksien sijaan ruvennut istuttamaan puita, pensaita ja yrttikasveja joista muodostuu syötäviä hedelmiä, marjoja tai mausteita? |
194 |
|
|
|
Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856. |
Seurataanko ja säännelläänkö uusien ja vanhojen kasvislajikkeiden keskimääräisiä vitamiinipitoisuuksia? |
201 |
|
|
|
Hedelmien ja vihannesten myyntiä säädellään sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Ruokaviraston mukaan merkittävimmät hedelmien ja vihannesten myyntiin vaikuttavat säädökset ovat seuraavat:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011
Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä 999/2012
Vitamiinipitoisuuksia ei erikseen mainita lainsäädännössä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen liitteessä mainitaan ne hedelmä- ja vihannestuotteet, joita asetus koskee. Tämän asetuksen mukaan hedelmiä ja vihanneksia saa myydä ainoastaan, jos ne ovat laadultaan aitoja, virheettömiä ja myyntikelpoisia. Alkuperämaa tulee myös ilmoittaa. Komission... |
Satu Professori Herneenpalko |
726 |
|
|
|
Kyseessä on Muntsi Puntsi -sarjaan (engl. Munch Bunch) kuuluva kirja. Sarjan kirjat ovat ilmestyneet 1980-luvun alussa ja ne ovat noin 10 cm:n korkeita pehmeäkantisia vihkosia. Päähenkilöinä on erilaisia vihanneksia ja hedelmiä: esim. Professori Herneenpalko, Maija Mansikka, Tom Tomaatti, Simo Sipuli, Pekka Paprika. Kukin vihannes on vuorollaan kirjan päähenkilönä. Munch Bunch on ilmestynyt myös animaatiosarjana.
Tässä englanninkielisen Professori Herneenpalko -kirjan kansikuva
https://www.goodreads.com/book/show/8099.Professor_Peabody
Valitettavasti suomenkielistä sarjaa ei näyttäisi olevan enää juuri missään. Etsimäänne kirjaa saattaa toki liikkua antikvariaateissa. |
Just aukaisin vesimelonisiivun muovipakkauksen ja haju on tunkkainen ja voimakas! Isäkään ei usko että sitä voi syödä. "Tuon kun syö niin se mennee päähän. On… |
245 |
|
|
|
Ylikypsissä hedelmissä on käymisprosessissa syntynyttä alkoholia. Juuri syötynä se voi näkyä esim. liikkuvan poliisin käyttämässä seulonta-alkometrissa. Tosin sen vaikutus mittarilukemaan on pieni. Alla linkki uutiseen sanomalehti Kalevassa (2.9.2009):
https://www.kaleva.fi/hedelma-voi-varahdyttaa-alkometrin/2405889 |
Miksi mandariini tarkoittaa sekä hedelmää että virkamiestä keisarillisessa Kiinassa? |
825 |
|
|
|
Aiheeseen liittyvään kysymykseen on vastattu palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-mandariini-hedelma-on-saanut |
Mistä mandariini-hedelmä on saanut nimensä? |
1279 |
|
|
|
Sitrushedelmiin kuuluvan mandariinin nimi on lainattu suomen kieleen todennäköisesti ruotsista (mandarin). Alunperin sana on levinnyt Euroopan kieliin portugalista, jossa nimitys on syntynyt kansanetymologisena muodostelmansa intialaisesta neuvonantajaa merkitsevästä sanasta (sanskr. mantrin, hindust. mantri) ja käskemistä merkitsevästä verbistä mandar. Kiinassa kyseistä nimitystä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty.
Nimi on otettu Euroopassa käyttöön 1800-luvun alkupuolella juuri ilmeisesti sen perusteella, että muinaisten kiinalaisten virkamiesten puvun väri muistuttaa mandariinin kuoren väriä. Suomessa nimitys on tullut käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://www.... |
Luokitellaanko avokado hedelmäkori vai vihanneksia? Ja tarkemmin, onko se esimerkiksi hedelmän alalaji: luumarja? |
760 |
|
|
|
Avokado on hedelmä, tarkemmin sanoen luumarja.
Katso esim.
http://blogi.satokausikalenteri.fi/tag/avokadon-kivi/
https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/mansikka-ei-ole-marja-mut…
Kasvien maailma : Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (Helsinki, Otava, 1979) toteaa avokadosta seuraavaa:
"Hedelmä on suuri, mehevä luumarja, joka on päärynänmuotoinen tai pallomainen, 7-20 cm pitkä; kypsän hedelmän kuori on tavallisimmin vihreä, mutta voi olla myös kellertävä, ruskeanpunainen tai sinipunainen; hedelmän keskellä on yksi suuri, kivikova siemen, jota vihertävä, syötävä malto ympäröi. ---"
|
Kaupoissa myydään mandariinisiivuja purkissa eikä niissä ole sitä kalvoa paloissa. Miten se kalvo irroitetaan niistä siivuista? Kun sehän on superhidasta jos… |
1240 |
|
|
|
Kalvon irrottaminen hedelmälihasta aloitetaan kuumentamalla mandariiniviipaleet vedessä, minkä jälkeen ne kastetaan mietoon lipeäliuokseen. Ennen purkittamista ne vielä huuhdellaan vedellä useaan kertaan.
Lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Mandarin_orange
|
Milloin ananas ensimmäisen kerran tuli Suomeen? Ja miksi suomalaiset laittavat ananasta joka ruokaan? |
2646 |
|
|
|
Ananaksen tulosta Suomeen ei valitettavasti löydy tarkkaa tietoa. Eurooppaan ananas on tullut Etelä-Amerikasta jo 1500-luvulla, mutta oli pitkään harvinainen ja kallis. Tällä sivulla http://www.kookas.fi/articles/read/985 mainitaan, että pohjoisiin maihin ananas on tullut vasta kylmäsäilytyksen ja –kuljetuksen sekä säilyketeollisuuden kehittymisen myötä.
Se miksi suomalaiset käyttävät ananasta lienee pitkälti makuasia, ihan joka ruokaanhan sitä ei kuitenkaan käytetä.
Lisätietoa ananaksesta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Levanto, Marketta: Eksoottisia hedelmiä ja kasviksia
De'Medici, Lorenza: Paratiisin hedelmät
|
Voiko hedelmiä syödä liikaa? Voiko runsaasta hedelmien syömisestä olla jotain haittaa terveelle, normaalipainoiselle aikuiselle? |
2454 |
|
|
|
Kollega oli keskustellut lääketieteen toimittajatuttavansa kanssa. Hänen mielestään hedelmiä eikä vihanneksia voi syödä liikaa.
Netistä löyty artikkeli, joka sivuaa jonkin verran aihetta http://www.talouselama.fi/tyoelama/article163031.ece . Tuntematon bloggaaja Kuntoguru-sivulla viittaa torjunta-aineisiin ja arvelee, että niiden vuoksi vihanneksia ja hedelmiä voisi syödä liikaa, http://kuntoguru.blogspot.com/2010/01/voiko-hedelmia-syoda-liikaa-kunto… .
Valion sivuilla on artikkeli lisä- ja säilöntäaineista, jossa myös otetaan esille kysymys siitä, voiko niitä saada liikaa. Sivulla todetaan vain, että Suomessa lisäaineiden saanti on hyväksyttävällä tasolla ja että lisäaineet käyvät läpi tarkan hyväksyntäprosessin ennen kuin ne... |
Mihin aikaan vuodesta mantelipuun hedelmät kypsyvät välimeren alueella? Tuottaako mantelipuu useamman kuin yhden sadon vuodessa? Vedelin kirja "Välimeren puut… |
1738 |
|
|
|
Manteli tuottaa yhden sadon vuodessa. Se kukkii jo maalis-huhtikuussa; sadonkorjuun aika koittaa elokuun loppupuolella. Hedelmät ovat soikeahkoja, hieman litteitä ja harmaanvihreitä, 3,5-6 cm pituisia, nukkakarvaisia ja ohutmaltoisia. Hedelmän sisällä oleva litteä kivi sisältää manteliksi kutsutun siemenen.
|
Monissa kasviksissa on tuoreen tutkimuksen mukaan paljon enemmän ylijäämiä torjunta- ym. aineista kuin mitä EU-normit saalisivat. Yleisimmin aineita löytyy… |
2639 |
|
|
|
Etsiskelin englanninkielisiä artikkeleita aiheesta. Lähes kaikissa lähteissä neuvottiin, että vesipesu juoksevassa vedessä on paras tapa päästä eroon vihannesten ja hedelmien torjunta-aineylijäämistä.
Kuoriminen kannattaa erityisesti silloin kun kyseessä on hedelmä tai vihannes, joka sitoo kuoreensa paljon torjunta-aineita. Persikat ja omenat ovat tutkimusten mukaan tässä suhteessa vaarallisimpia. Ulkomaiset omenat kannattaa siis aina kuoria. Environmental Working Groupin sivustolla on tutkimustuloksiin perustuva listaus hedelmistä/vihanneksista, jossa ensimmäisenä oleva sisältää keskimääräisesti eniten torjunta-aineita jne. Persikka pärjäsi tutkimuksessa huonoiten (sen kuorihan on hyvin pehmeä ja huokoinen). Parhaiten pärjäsivät... |
Mitä eroa on marjalla, hedelmällä ja epähedelmällä kasvitieteessä? |
13078 |
|
|
|
Marja on yhdestä tai useammasta yhtyneestä emilehdestä kehittyvä mehevä hedelmä.
Hedelmä syntyy kasvin emiön sikiäimestä; hedelmät suojaavat sikiäimen sisällä olevia siemenaiheista syntyneitä siemeniä ja edistävät myös kasvin leviämistä, koska eläimet syövät ja kuljettavat niitä.
Epähedelmä on kasvin hedelmä, jonka muodostumiseen osallistuu muita kukan emiön osia kuin sikiäin. Tavallisimmin kyseessä on kukkapohjus (esim. omena), mutta myös kukkalehtien tyviosat voivat tulla kyseeseen. Epähedelmä-nimitys on ehdotettu korvattavaksi käsitteellä pohjushedelmä, joka sekään ei ole täysin yksiselitteinen.
Lähteenä käytetty:
Biologian sanakirja / Rauno Tirri..[et al.]
Uud. laitoksen 1. p.
Helsingissä : Otava, 2001. 888 s. : kuv. ; 24 cm
ISBN 951-... |
Millä tavalla hedelmiä kannattaa kuivattaa itse? |
2135 |
|
|
|
Hedelmien kuivaukseen on monia menetelmiä. Sigri Sahlin puhuu teoksessaan Kuivata ja syö hyvin (Kustannus-Mäkelä, 1992) kolmesta erilaisesta kuivausmenetelmästä. Näitä ovat 1) ilmakuivatus; 2) kuivatus keinolämmöllä; ja 3) kuivatus auringossa. Sopivimman menetelmän valitseminen riippuu paljolti hedelmän koosta, sillä se määrää, kannattaako hedelmä kuivata kokonaisena vai paloina. Toinen merkittävä tekijä, joka pitää ottaa huomioon, on hedelmien sisältämä nestemäärä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy esimerkiksi seuraavat hedelmien kuivatusta käsittelevät teokset. Niistä voi tarkastella lähemmin hedelmien kuivauksen periaatteita ja saloja.
Kotisäilöjän kirja. Helsinki, Marttaliitto 1996.
Sahlin, Sigri: Säilö kuivaamalla marjoja,... |