fraasit

Tilaa aihepiirin fraasit RSS-syöte
169 osumaa haulle. Näytetään tulokset 161–169.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Muistelen, että joskus on julkaistu kirja, jossa on selitetty, mistä yleisimmät sanonnat ovat lähtöisin. Jos tällainen teos löytyy, mikä sen nimi on ja milloin… 1705 Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (3. uud. p. 1981, 6. korj. p. 1985) sisältää kunkin hakusanan merkityksen, usein myös alkuperän.
Lapsena meillä oli perheessä tapana sanoa, että joku istuu kuin "Myssynkuva" kun istuu hiljaa. Onko tämä sanonta tyypillinen esim. Lounais-Suomessa josta… 1233 En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
Sanonnassa joutua mieron tielle, mikä tai kuka mahtaa olla tämä miero ja onko kyseisellä sanonnalla jotakin erityistä historiaa? 27942 Nykysuomen sanakirjan ja Suomen kielen perussanakirjan mukaan "miero" tarkoittaa "kodin ulkopuolella oleva maailma, vieraat". Sitä käytetään tavallisesti maailmalla, varsinkin kerjuulla olemista ilmaisevissa sanonnoissa, esim. "koditon mieron kulkija", "kiertää mieroa kerjuupussi olalla", "hakea mierolta leipäänsä", "turvautua mieron sauvaan" = kerjuuseen, "joutua mieron armoille, tielle" = joutua kodittomaksi, usein kerjuulle. "Mierolainen" tarkoittaa "mieron kulkija, kerjäläinen, kulkuri"; tunnetaan myös muodot mieronkulkija, mieronkävijä. "Mieronkierto" on harvinaisempi muoto, joka tarkoittaa mierolla kiertävä, mieronkiertäjä. Teoksessa Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja mainitaan, että ”miero” löytyy jo Jusleniuksen...
Voisitko suomentaa PRO PATRIA se lienee latinaa 2004 Pro patria tarkoittaa isänmaan puolesta. Tämän ja muitakin latinankielisiä sanontoja löydät kirjasta: Kivimäki Arto, Summa summarum : latinankielisiä termejä, luokka 89.82.
Etsin määrittelyä suden hetkelle. Mistä voisin löytää ? 1376 Suden hetki on yön ja aamunsarastuksen välinen tuokio(ruots. vargtimmen). Skandinaavisen kansanuskomuksen mukaan suden hetkenä useimmat ihmiset kuolevat. Silloin nähdään myös eniten painajaisunia. Suomen kielen sanakirjat. 2 : Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen. Otava, 1981 Samantapaista tietoa löytyy tältä sivulta: http://www.wildideas.net/temple/library/werewolf.html
Onko tietoa mistä mahtaa olla lähtöisin tarina suomalaisesta, joka joen alajuoksulla näki lastun ja lähti kirves kourassa tulijaa yläjuoksulle "tapaamaan"?… 3906 Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa. Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
Mitä on suomeksi seuraava vaakunalause: Nec petita - nec spreta on myös muodossa: Nec spreta - nec petita 1537 Suoraa käännöstä en löytänyt mistään latinan fraasi- tai sitaattisanakirjoista enkä liioin internetistä, joten ilmeisesti kyseinen lause ei ole kuitenkaan muodostunut varsinaiseksi lentäväksi lauseeksi. Ei siis auta muu kuin itse suomentaa se. Nec - nec merkitsee 'ei - eikä'. Petita on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä peto, petivi, petitum, joka merkitsee 'hakea, etsiä, pyytää, vaatia, anoa, tavoitella'. Spreta taas on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä sperno, sprevi, spretum 'poistaa, hylätä, olla välittämättä, ylenkatsoa, halveksia'. Lause kääntyy siis suomeksi suunnilleen seuraavasti: 'Ei tavoiteltuja eikä ylenkatsottuja asioita.' tai 'Ei mitään vaadittua eikä mitään hylättyä.' Vielä vapaammin, seuraten vain...
Etsiskelen kirjaa, joka selvittäisi suomen kielen sanontojen ( esim. täynnä kuin Turusen pyssy yms) alkuperää. 2153 Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen, (Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin. Mm. "Täynnä kuin Turusen pyssy" -sanonta löytyy fraasisanakirjasta.
Latinan kielen sitaatteja. 4809 Latinan kielen sitaatteja löytyy mm. Arto Kivimäen kirjasta Carpe diem: hauskaa ja hyödyllistä latinaa ja Annikki Lehtolan kirjasta Tempus fugit = aika rientää (molemmat luokassa 10.8). Tämäntyyppisiä kirjoja voi hakea Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä asiasanoilla "aforismit, latinan kieli", "sananparret, latinan kieli" ja "fraasit, latinan kieli".